Sekundäärien nimenosien tarkempi jaottelu puhtaisiin ja lisämerkityksisiin – Kulkine.net



D:2.3 Sekundäärien nimenosien tarkempi jaottelu puhtaisiin ja lisämerkityksisiin

Tämä alaluku on kopio luvusta C:2.2 ja se on kopioitu tähän siksi, että lienee suotavaa ensin määritellä käsitteet puhdas sekundääri ja lisämerkityksinen sekundääri, ennen kuin ryhdytään erittelemään niiden muodostuksessa käytettyjä keinoja.

Lainattu teksti:



C:2.2 Sekundäärien nimenosien tarkempi jaottelu puhtaisiin ja lisämerkityksisiin

Edellisessä alaluvussa nimet jaoteltiin primääreihin tai sekundääreihin sen mukaan, oliko niiden taustalla aiempi samantarkoitteinen nimi. Kun Ladaa kutsutaan Hapankaalihakkuriksi, kyse on primääristä kulkineen alkuperää ja käyntiääntä ilmentävästä nimestä. Samantarkoitteinen Latukka taas on selvästi sekundääri, eräänlainen kielellisen muuntelun neutraali tuotos. Samasta kannasta voidaan kuitenkin muotoilla myös Laatokka, jossa on nähtävissä paitsi automerkin itäinen alkuperä myös merkin virallinen merkkinimi. Edellisen alaluvun määritelmän mukaan Laatokka on siis sekundäärinimi. Sillä on kuitenkin primäärinimille tyypillisiä piirteitä, sillä se ilmaisee jotakin kulkineen ominaisuutta (toisin kuin Latukka). Kaikki sekundäärinimet eivät siis ole puhtaasti "vain" sekundäärejä, vaan niissä on lisäksi jotakin sellaista, jota olen päättänyt kutsua lisämerkitykseksi. Tämän lisämerkityksen muodostumiseen palataan tarkemmin lekseemihakuista muuntelua käsittelevässä luvussa D:5.

Em. Kosken (2004), Ainialan (2003) ja Paalasen (1992) tutkimusten (ja monien muiden) perusteella voidaan pitää tosiona, että primäärien ja [puhtaasti] sekundäärien nimien rajamailla on joukko nimiä. Tämän rajamaan, tai pikemminkin yhteisalueen, kartoituksesta ja sen osa-alueitten nimeämisestä nimistöntutkimuksessa ei sitä vastoin ole vielä saavutettu vakiintunutta yhteistä näkemystä. Ylimalkainen "nimet primäärin ja sekundäärin välimaastossa" (Ainiala 2003:211–217) ei välttämättä ole riittävä kuvaus tai termi. Mistä siis on kyse, kun Toyota Carinasta saadaan Narina ja Allis Chalmersista Kallis Jalmari?

Rajamaata voidaan jakaa osiin niin puhtaasti muodollisin perustein kuin tähän semantiikkaakin yhdistellen. McCluren kehittämä epävirallisten henkilönnimien luokitus jakaa virallisista etu- ja sukunimistä muodostetut sekundäärimuodosteet fonologisiin, morfologisiin ja leksikaalisiin muunnoksiin (alteration). Fonologinen taso (yksittäisten äänteiden vaihdokset) ja morfologinen taso (erilaisten päätteiden lisäys ja typisteiden käyttö) liittyvät usein toisiinsa. Leksikaalisen tason muuntelussa taas on kyse muuntelusta, jossa tavoitellaan jotain tuttua sanaa tai nimeä. Leksikaalisen tason muunnos voidaan saavuttaa eri menetelmin: fonologisten, morfologisten ja leksikaalisten korvaamisten (substitutions) kautta. McCluren mukaan enimmät leksikaaliset korvaamismenetelmät kuuluvat johonkin seuraavista neljästä ryhmästä: 1) vakiintuneitten kollokaatioiden hyödyntäminen, 2) synonymia, 3) antonymia ja 4) metonymia. (McClure 1981:65–67.) McCluren malli pohjautuu siis nimien muodostusmekanismeihin ja jättää nimeen sisältyvät merkitykset huomiotta. (McCluren malli on piirroksena alaluvussa D:2.4.)

Koska fonologisen ja morfologisen tason muuntelu erottuvat huonosti toisistaan, ne on yleensä niputettu suomalaisessa tutkimuksessa yhteen (Chevrolet Camaro → Samaro ja Mercedes-Benz → Mersu). Vastaavasti leksikaalisen tason muunnokset (siis Carina → Narina) tuottavat usein jonkin assosiaation, mikä piirre erottaa ne varsin selvästi fonologisen ja morfologisen tason muunnoksista. Tältä pohjalta Paalanen jakaa sekundäärinimet kahtia "sekundääreihin hypokoristisiin nimiin" ja "sekundääreihin leksikaalisesti muunneltuihin nimiin" (mts. 1992:48), Kemppainen taas (1981) "teknisiin hypokorismeihin" ja "assosiatiivisiin hypokorismeihin". Itse taas olen aiemmin (Seppälä 2009) käyttänyt vastaavista ryhmistä nimiä "puhtaat sekundäärinimet" ja "lisämerkityksiset sekundäärinimet".

Myös Koski (2004:66–69) tunnistaa rajamaan primäärien ja sekundäärien nimien välillä. Kosken ryhmittelyssä ilmauksen motivaatio (merkitys) on kuitenkin muodollisia perusteita tärkeämpi. Koski puhuu nimistä, jotka sisältävät elementin virallisesta nimestä (primäärinimen substanssi) ja henkilön luonnehdinnan (nimettävän deskriptio), ja toteaa, että tällaisilla nimillä voidaan katsoa olevan kaksoismotivaatio. Kaksoismotivaatiosta erillisenä ilmiönä Koski mainitsee lekseemihakuisen muuntelun. Lekseemihakuinen muuntelu tarkoittaa sitä, että muodostusmalliin valetulla epävirallisella nimellä on homonyymi, joka ei luonnehdi nimenkantajaa. Joskus on myös vain ikään kuin lainattu nimeksi jokin viralliseen nimeen sopiva konneksio, jota ei kuitenkaan voida pitää metaforisena (Kosken esimerkit Hilkka → Punahilkka ja Risto → Risto Reipas).

Kosken kaksoismotivoidut nimet ja lekseemihakuisen muuntelun tuotteet muodostavat ryhmän, joka muodostustekniikaltaan pitkälti vastaa McCluren leksikaalisen tason muunnosta. Koski on täysin oikeassa siinä, että virallisesta nimestä muuntamalla syntyvät leksikaalisen tason muunnokset eivät ole ikään kuin samanarvoisia tai samaan ryhmään kuuluvia. Toisaalta kaksoismotivoitujen nimienkin muodostusmenetelmässä on kyse nimenomaan lekseemihakuisesta muuntelusta, olkoonkin, että ne lekseemit, joita kohti pyritään, ovat kohdetta mielekkäästi kuvaavia. Olisikin siis luontevaa pitää lekseemihakuisuutta kattokäsitteenä riippumatta siinä, ovatko muuntelun kohteena olevat lekseemit nimen viittauskohteen ominaisuuksiin nähden mielekkäitä tai ei. Erityisesti rajanvedon vaikeus Kosken ryhmien välillä korostuu, kun uusimman nimistöntutkimuksen tapaan ryhdytään tunnustamaan se, että nimen merkitys ei synny kokonaan nimenantajassa, vaan merkitystä syntyy huomattavasti myös vastaanottajassa (ks. alalukua E:2.2.2). Nimen kohteeseen siis pyritään liittämään ominaisuuksia nimen sisältämien lekseemien mukaisesti: Mazdaa Maksalaatikoksi kutsuttaessa autoon kytkeytyy kaikesta huolimatta jotakin maksalaatikon semanttisesta kentästä. Täysin assosiaatioita tuottamatonta ja neutraalia leksikaalista muunnosta on kulkineennimiaineistosta hankala löytää.

Edellä esitetyn pohjalta jaan sekundäärit nimenosat seuraavasti:

  • 1. Puhtaasti sekundäärit nimenosat: Virallisesta tai epävirallisesta nimestä muodostetut nimet, jotka eivät merkitse sen enempää kuin niitä edeltäneet originaalinimet (esim. em. Latukka).
  • 2. Lisämerkityksiset sekundäärit nimenosat: Virallisesta tai epävirallisesta muodostetut nimet, joissa lekseemihakuista muuntelua käyttäen on päädytty niin lähelle toista tunnistettavaa lekseemiä ja toisaalta niin kauas originaalinimestä, että jonkinlainen uusi assosiatiivinen lisämerkitys syntyy (esim. em. Laatokka).
  • Ryhmän 2 nimet taas voidaan jakaa kahtia sen mukaan, kuvaako tämä assosiatiivinen lisämerkitys jotain kohteen ominaisuutta vai ei. Tämä oppositio ei kuitenkaan ole binäärinen vaan polaarinen: toisin sanoen ryhmien raja on liukuva ja jopa yksilöllinen henkilön maailmantiedon mukaan.
Tilanne 1. Esimerkkejä puhtaasti sekundääreistä nimenosista:
Aardwark = (kuorma-auto) Kenworth T600
Acco = (henkilöauto) Honda Accord
Aksoona = (henkilöauto) Opel Ascona
Alfa = (henkilöauto) Alfa Romeo
Ama = (henkilöauto) Volvo Amazon
Ame = (henkilöauto) Rambler American
Amerikaani = (henkilöauto) Rambler American
Amukka = (henkilöauto) Volvo Amazon
Askoda = (henkilöauto) Opel Ascona
Askonn = (henkilöauto) Opel Ascona
Avens = (henkilöauto) eräs Toyota Avensis
Bakkeri = (henkilöauto) Studebaker
Barokkibemari = (henkilöauto) BMW 502 1950-l. Kuva (kuvan lähdeviite)
Beda = (henkilöauto) Pobeda
Beemeri = (henkilöauto) BMW
Beikkeri = (henkilöauto) Studebaker
Bekkeri = (henkilöauto) Studebaker
Bella = (traktori) MTZ
Belve = (henkilöauto) Plymouth Belvedere
Bemar = (henkilöauto) BMW
Bembe = (henkilöauto) BMW
Bemm = (henkilöauto) BMW
Bemmu = (henkilöauto) BMW
Bemu = (henkilöauto) BMW
Bemukka = (henkilöauto) BMW
Biimer = (moottoripyörä) BMW
Biimeri = (henkilöauto) BMW
Brokki = (paloauto) eräs Brockway
Budillakki = (henkilöauto) Buick
Buikki = (henkilöauto) Buick
Buumer = (henkilöauto) BMW
Bõmm = (henkilöauto) BMW
Böödi = (henkilöauto) Pontiac Firebird
C = (henkilöauto) Vauxhall Chevette
C-Rekkula = (henkilöauto) Opel Rekord Coupé
Caddy = (henkilöauto) Cadillac
Lahnabirdi = (henkilöauto) Ford Thunderbird 1970-77 Kuva (kuvan lähdeviite)
Pottubiili = (pakettiauto) eräs Citroen Jumper
Esitettyjen nimien lukumäärä: 38

Tilanne 2a. Esimerkkejä lisämerkityksisistä sekundääreistä nimenosista, jotka viittaavat myös kohteen ominaisuuksiin:
Arbuus = (henkilöauto) Subaru
Asteekki = (henkilöauto) eräs Lada
Baazka = (henkilöauto) eräs Lada
Baijerilainen Mutteri-Wiritys = (henkilöauto) BMW
Baskona = (henkilöauto) Opel Ascona B
Bayerische MoscoVitch = (henkilöauto) BMW
Fakta: Iskarit Aina Tärisee = (henkilöauto) Fiat
Falskillakin Ohjauksella Rullaat Diskoon = (henkilöauto) Ford
Fiasco = (henkilöauto) eräs Ford Fiesta mk 3
Fiasko = (henkilöauto) Ford Fiesta
Fix OR Die = (henkilöauto) Ford
Fix or repair daily = (henkilöauto) Ford
Folke West = (henkilöauto) eräs Volkswagen
Galvanoidut listat sivuilla = (henkilöauto) Skoda 120 GLS tai 130 GLS Kuva (kuvan lähdeviite)
Grantaunus = (henkilöauto) Ford Granada
Haisee = (pakettiauto) Toyota Hi-Ace
Haisu = (pakettiauto) Toyota Hi-Ace
Harvahampainen antilooppi = (henkilöauto) Volga v. 1962 asti
Helisijä = (henkilöauto) Skoda Felicia
Hiaste = (pakettiauto) Toyota Hi-Ace
Hiivatti = (henkilöauto) Fiat
Horisko = (henkilöauto) eräs Talbot Horizon
Huihai = (henkilöauto) Hyundai
Huimjaa = (henkilöauto) Hyundai
Huinjaa = (henkilöauto) Hyundai
Humma = (henkilöauto) Ford Mustang
Ikuinen Harmi = (traktori) IH 475 (International Harvester)
Inva = (henkilöauto) eräs Lada Niva
Isin FaneriAuto = (henkilöauto) IFA
Isännän Harmi = (traktori) IH
Jalkine = (henkilöauto) Saab
Jalkswagen = (henkilöauto) Volkswagen (jonka kuljettaja kävelee)
Junansulake = (henkilöauto) Datsun 100A Kuva (kuvan lähdeviite)
Kakkakoppa = (henkilöauto) Volkwagen Golf 2 korimalli
Kaks seiska laiska = (henkilöauto) eräs Fiat 127
Kallis Jalmari = (traktori) Allis Chalmers
Lepo Astma = (henkilöauto) Opel Astra
Pikku-Julumetti = (traktori) Valmet 502
Simca 1000 Erehdys = (henkilöauto) Simca 1000 E
Torvijolla = (henkilöauto) Toyota Corolla
Esitettyjen nimien lukumäärä: 40

Tilanne 2b. Esimerkkejä lisämerkityksisistä sekundääreistä nimenosista, joilla ei juuri ole luontevaa suhdetta kohteen ominaisuuksiin:
1,äkänen = (henkilöauto) Ford Escort 1,1 L
Aapinen = (henkilöauto) Datsun 100A
Agoonia = (henkilöauto) Opel Ascona
Aisa = (moottoripyörä) AJS
Akkutiikeri = (mopo) Tunturi Tiger Aqua
Almameera = (henkilöauto) Nissan Almera
Amalia = (henkilöauto) Volvo Amazon
Amazooni = (henkilöauto) Volvo Amazon
Anaconda = (henkilöauto) Opel Ascona
Anjovis = (henkilöauto) Toyota Avensis
Ankka = (henkilöauto) Ford Anglia
Anselika = (henkilöauto) Ford Anglia
Anus = (henkilöauto) Ford Taunus
Apina = (henkilöauto) Datsun 100A
Armi = (henkilöauto) Armstrong-Siddeley
Asco = (henkilöauto) Opel Ascona
Asteroid = (henkilöauto) Opel Astra
Aunus = (henkilöauto) Ford Taunus
Baieri MoosiWabrik = (henkilöauto) eräs BMW
Bii-Mari = (henkilöauto) BMW
Bob Marley and the Wailers = (henkilöauto) BMW
Bob Marley Wagon = (henkilöauto) BMW
Booah = (henkilöauto) eräs Lada Kuva (kuvan lähdeviite)
Borat = (henkilöauto) Volkswagen Bora
Buimuri = (henkilöauto) BMW
Bässi = (moottoripyörä) BSA
C-kasetti = (henkilöauto) Opel Kadett C
Cadillac = (henkilöauto) Volkswagen Caddy
Capri Se Klassik = (henkilöauto) eräs Ford Capri
Chevy = (henkilöauto) Datsun Cherry
Combitrans = (henkilöauto) eräs Lada Combi
Cordita = (henkilöauto) Ford Cortina
Cosander = (henkilöauto) Ford Cosworth-mallit
Coskinen = (henkilöauto) Ford Cosworth-mallit
Coskio = (henkilöauto) Ford Cosworth-mallit
Cossu = (henkilöauto) Ford Sierra,Escort Cosworth-mallit
Darra = (henkilöauto) Dodge Dart
Dartsi = (henkilöauto) Dodge Dart
Taunus 17-metrinen = (henkilöauto) Ford Taunus 17M
Zetor Antti = (traktori) Zetor 25 A
Esitettyjen nimien lukumäärä: 40

Jako puhtaaseen ja lisämerkityksiseen sekundäärinimeen ei ole aivan yksiselitteinen, ja sen vuoksi olen käsitellyt joitakin nimiä molemmissa ryhmissä. Tällaisia rajatapauksia ovat esimerkiksi Fire 'Vauxhall Firenza', Lude 'Honda Prelude' ja Ratsuni 'Datsun'. Fire ja Lude ovat molemmat heittämällä syntyneitä, Ratsuni taas on tyypillinen esimerkki virallisen nimen suomalaistamisesta, jossa d on korvattu useiden länsimurteiden tapaan r:llä. Fire voi englannintaitoisen korvissa sisältää lisämerkityksiä, Lude-nimessä taas voidaan nähdä suomenkielinen hyönteisennimitys. Luden mieltämistä puhtaaksi sekundäärinimeksi puoltaa kuitenkin sen taivutus. Aineistoesiintymässä nimeä nimittäin taivutetaan juuri Lude : Luden eikä Luteen. Ratsuni taas on tyypillinen esimerkki suomalaistetusta nimestä, joka sattuu yhteen jonkin kielessä jo olevan ilmauksen kanssa. Datsuni on mun ratsuni (tai Ratsuni) lauloi Hausmylly-yhtyekin aikoinaan. Prosodisilla tutkimuksilla olisi kuitenkin luultavasti mahdollista erottaa ratsu + ni ja Ratsuni toisistaan, eikä näitä luultavasti hahmotetakaan samaksi sanaksi normaalioloissa. (Musiikissa intonaatiota ja rytmiä säätelevät myös musiikilliset seikat.)


Siirry seuraavaan alalukuunD:2.4 McCluren mallin esittely ja sen suhde puhtaisiin ja lisämerkityksisiin sekundäärinimiin