Puhtaitten sekundäärinimien muodostaminen – Kulkine.net



D:4 Puhtaitten sekundäärinimien muodostaminen

Kertaus puhtaan sekundäärinimen ominaisuuksista

Käsite puhdas sekundäärinimi käsiteltiin edellä alaluvussa D:2.3. Käytännössä puhdas sekundäärinimi on sellainen toisesta samantarkoitteisesta nimestä muokkaamalla tehty nimi, joka ei ole lekseemihakuisen muuntelun kautta synnytetty lisämerkityksinen sekundäärinimi. Puhtaalla sekundäärinimellä voi olla tyyliväri, mutta lisämerkitystä tai kaksoismotivaatiota ei. Puhdas sekundäärinimi ei myöskään kuvaa kohdettaan vaan on ainoastaan puhdas hypokorismi aiemmasta nimestä, joka voi olla niin virallinen kuin epävirallinenkin. Näin ollen voidaan puhua myös neutraalista muuntelusta, vaikka termi onkin hyvin epätarkka. Yksinkertaisimmillaan sekundäärinimi voi sisältää vierasperäisen nimen sellaisenaan ja sidevokaaliperäisen -i-johtimen (Saab Saabi), monimutkaisimmillaan se voi sisältää useita suffikseja. Puhtaasti sekundääreinä olen pitänyt myös appellatiivista muokattuja samantarkoitteisia appellatiiveja, esimerkiksi linja-autolinkkuri, jotka ovat siis muodostukseltaan samanlaisia kuin puhtaat sekundäärinimetkin. Tyypillisimmin puhdas sekundäärinimi muodostetaan sovittamalla nimioriginaali suffiksin tai typistämisen avulla muottiin (ks. D:4.2) ja / tai mukauttamalla nimi suomen fonotaksiin luvussa D:3 esitetyllä tavalla. Näissä tapauksissa nimi pysyy läpinäkymättömänä ja varsin "merkityksettömänä". En tietenkään yritä kiistää, etteivätkö kielelliseen käsitteeseen Saappi liitettävät merkitykset olisi voimakkaasti sidoksissa kielenkäyttäjän kokemuksiin ja mielikuviin Saab-henkilöautoista ja etteikö myös Saappi-formatiivin asun synnyttämillä mielikuvilla olisi merkitystä.

Puhtaat sekundäärinimet muissa nimistönlajeissa

2000-luvun kieliympäristöä synkronisesti tutkittaessa sekundäärit nimet ovat tyypillisesti juuri epävirallisia nimiä. Tämä on pitkälti seurausta tietoisen kielenohjailun pyrkimyksestä tiettyjen, usein vanhakantaisten ja täyspitkien nimiasujen vakiinnuttamiseen paikannimistössä. Viimeisimmässä maastokarttauudistuksessa Someron Muslammin nimi peräti muutettiin Mustalammiksi, vaikka lammelle johtaakin edelleen Muslammintie. Varhaisempina vuosisatoina nimistön muuttuminen on luultavasti ollut vapaampaa, kun hallinto ei yhtä suuressa määrin ole ollut määrittämässä nimen virallisuutta. Vaihtamalla tarkastelunäkökulma diakroniseksi sekundäärinimiä löydetään enemmän. Kielenkäyttäjä kuitenkin tajuaa sekundäärinimen sekundääriksi vain niin kauan kuin primäärinimi on muistissa. Kun Valkeajärvi on muuttunut savolaisittain Valkeiseksi ja nimet ovat käytössä rinnakkaisniminä, Valkeista voidaan pitää sekundäärinä. Sama koskee myös mukaelmalainoina saatuja Rönskeri-tyypin nimiä. Primäärinimen *Rönnskär kadottua sekundääri muuttuu kielenkäyttäjän näkökulmasta primääriksi, vaikka kielentutkijan näkökulmasta nimi on edelleen sekundääri.

Myös epävirallisessa henkilönnimistössä variaatio on runsasta. Ei ole mahdotonta, että henkilönnimien variaatio olisi hyvinkin vanha ilmiö. Emme tosin voi varmasti tietää, onko muinoin metsästellyttä Kaukomieltä kutsuttu Kaukoksikin, vaikka nykynimistöstä voisi niin päätelläkin. Toisaalta esimerkiksi Mielo voisi hyvin olla lyhentynyt Mielipäivästä. Vastaavaa ajatusta on kannattanut ainakin Vilkuna (1993: 10–11). Lisää esimerkistöä kaksiosaisesta pakanallisesta henkilönnimityypistä ks. Kiviniemi 1982: 33–37. Kosken (2004: 47) mukaan jo 1000-luvulla germaanit lyhentelivät ja suffiksoivat nimiä, joten suomalaisetkin lienevät tehneet samaa.

Epäviralliset nimivariantit yleistyivät viimeistään Ruotsin vallan aikana, kun Suomi alkoi vähitellen ruotsalaistua ja suurimmalle osalle suomalaisista merkittiin papinkirjaan kristillinen, vieraskielinen etunimi. Vielä autonomian aikana oli tapana antaa lapselle (sosiaalisen arvonnousun mahdollistava) hienompi virallinen nimi ja puhutella häntä arkena jollakin kansanomaisella hypokorismilla (esim. Maria → Maija). Monet epävirallisista etunimistä ovat epäilemättä myös lainaa ruotsista. Samalla virallisella nimellä saattoi olla useita kymmeniä hypokorismeja. Nyttemmin monet näistä hypokorismeista on hyväksytty suomalaiseen almanakkaan virallisiksi etunimiksi, mutta uusia variantteja otetaan käyttöön silti edelleen. Sukunimissä variaatio on ollut viime vuosikymmeninä varsin vähäistä, haukkuma- ja lempinimissä taas tavanomaisen runsasta.

Tuotemerkki- ja yritysnimistössä sekundäärisyyttä ilmenee myös jonkin verran. Virallisen yritysnimistön saralla sekundääreinä nimiasuina voidaan pitää esimerkiksi Ahlströmistä kansainvälistettyä Ahlstromia ja Rautaruukista lyhennettyä Ruukkia. Nimiasun sekundäärisyyden kannalta ei ole merkityksellistä, että yritysjärjestelyjen vuoksi Ahlstrom ja Ruukki eivät ole tarkalleen samoja yrityksiä kuin edeltäjänsä. Nimet ovat joka tapauksessa sekundäärejä, ja niillä halutaan myös luoda tuttuuden ja turvallisuuden tunnetta.

Puhtaat sekundäärinimet kulkineennimistössä eli luvun rakenne

Puhtaat sekundäärinimet käsitellään tässä luvussa niissä käytettyjen muokkauskeinojen mukaan. Ensimmäisessä alaluvussa D:4.1 käsitellään elliptiset nimet. Toisessa laajassa alaluvussa D:4.2 paneudutaan sekundäärinimen muodostamiseen muottiin sijoittamalla. Kolmas merkittävä puhtaita sekundäärinimiä tuottava muokkauskeino, fonotaksiin mukauttaminen, käsiteltiin jo edellisessä pääluvussa D:3. Muut puhtaitten sekundäärinimien muodostuskeinot ovat harvinaisempia. Alaluvussa D:4.3 esitellään lyhenteen täydentäminen sanaksi, alaluvussa D:4.4 taas numeroilmausten käsittely, siis se, millä ehdoin numeroista koostuvia merkki- ja mallinimiä muunnetaan tekstimuotoon. Numeroilmaukset ovat usein adjektiivin muotoisia, esimerkiksi Ford 5000 -traktoria puhutellaan usein Viistonniseksi. Nimityyppiä voidaan perustellusti pitää elliptisenäkin (vrt. Viistonninen Voorti). Kontaminaatiosta puhtaitten sekundäärinimien muodostusmenetelmänä kerrotaan alaluvussa D:4.5. Lopuksi on vielä luku D:4.6 Muita sekundäärinimien tuottamismenetelmiä, jossa esitellään harvinaisempia muodostustapoja (sitaattilainaaminen, sekaus ja reduplikaatio).


Siirry ensimmäiseen alalukuunD:4.1 Ellipsi