Alkuperä – Kulkine.net


E:6.3 Alkuperä

E:6.3.1 Alkuperä nimeämisperusteena nimistössä yleensä

Alkuperä nimeämisperusteena on sinänsä toimiva nimeämisperusteluokka kaikessa nimistössä ja appellatiivistossa. Alkuperään viittaavia ilmauksia on henkilönnimissä runsaasti, esimerkiksi Muhoksen Mimmi, Jussi Venäläinen ja Simo Hämäläinen. Näistä toki huomattava osa on joko tilapäisiä tai leksikaalistuneita. Tuotemerkkinimistössä taas hyvin tyypillistä on esimerkiksi paikannimien käyttäminen nimenä tai nimen osana, kuten Koskenkorva, Pohjanpoika, Wartburg, Nokia ja Karjala. Kulkineiden nimeämisperusteeksikin alkuperä sopii hyvin, koska kulkineet liikkuvina ja irtaimina esineinä aina tulevat jostain.

Paikannimissä asia ei ole niin yksinkertainen, koska paikat eivät samalla tavoin liiku. Suomalaisessa nimistöntutkimuksessa vallalla olevan paikannimistön luokittelumallin mukaan alkuperään viittaavat nimet kuuluvat luokkaan 42: käyttö, tekeminen, alkuperä. Alkuperä voidaan kuitenkin ymmärtää (totuttua) laajemminkin. Jos esimerkiksi Leivolan talo ostaa naapuriltaan Huhtalalta pellon ja pellon nimeksi vakiintuu Huhtalanpelto, nimi kaiketikin viittaa pellon alkuperään. Samoin jos esimerkiksi Paitapelto tarkoittaisi peltoa, joka on ostettu yhdellä paidalla, nimi viittaisi hankintatapaan ja kuuluisi samaan ryhmään. Samoin maankohoama-alueiden vesistönimen kaltaiset peltojen ja metsien nimet kuvaavat myös nykyisellään paikan alkuperää, vaikka ne voidaan nähdä myös metonyymisinä siirrynnäisinä. Esimerkkejä tästä nimityypistä on mm. Katariina Hietamäen lisensiaatintyössä (1998). Selvimmissä tapauksissa alkuperän käsitettä voisi ehkä käyttää myös joidenkin liitynnäisnimien analyysiin sentapaisissa suhteissa kuin Oulujärvi → Oulujoki.

E:6.3.2 Kulkineen alkuperään viittaavien nimien alajaottelusta ja itse analysoidut nimet

E:6.3.2.1 Mitä alkuperä voi tarkoittaa?

Alkuperään viittaaviksi luokitellut epäviralliset kulkineennimet on jäsennelty seuraavasti:

  • alkuperämaa
    • suorasanaisesti ilmaistuna (ml. asukkaannimitykset)
    • metaforisesti henkilönnimen kautta
    • metaforisesti paikannimen kautta
    • metaforisesti tuotteen kautta
    • metaforisesti rahayksikön kautta
    • muun metaforan avulla
    • alkuperämaan kielen morfofonologisten erityispiirteiden avulla
  • valmistuksellinen alkuperä (esimerkiksi entinen merkkinimi tai tehdas)
  • muunlainen alkuperä (ostopäivä, hankintapaikka ym.)
  • käyttömaa (maa, jossa kulkine on tavallinen)

Kulkineen alkuperä tarkoittaa tyypillisesti sitä maata, jossa kulkine on valmistettu. Tähän alkuperään voidaan viitata sekä suoraan alkuperämaan nimeä tai asukkaannimeä käyttämällä (Hollannin Lada, polakki) tai metaforisesti hyödyntämällä jotakin alkuperämaahan liittyvää henkilönnimeä, rahayksikköä, tuotetta tai jotain tunnettua paikkakuntaa (Raisa, ruplahymy, Hapankaalihakkuri, Kölnin Ford). Paikkakuntametaforaa hyödyntää erityisesti sanaliiton muotoinen paikannimen genetiivistä ja metaforisesti käytetystä merkkinimestä koostuva erikoinen Uhtuan Buick -nimityyppi, joka käsitellään erillisessä katsauksessaan E:6.3b. Alkuperämaata voidaan ilmentää myös käyttämällä alkuperämaankielistä nimeä tai varioimalla nimeä morfofonologisesti kohti sitä mielikuvaa, joka nimeäjällä tai hyväksymiskierroksella nimeä mukailevalla on alkuperämaan kielestä. Kuvaavia esimerkkejä ovat Lada Samara → Samarushka ja Volkswagen → VW → Fauvee sekä Mercedes-Benzille keksitty nimi Überwagen.

Kulkineen alkuperänä voidaan myös nähdä toinen automerkki tai malli. Monesti tähän ryhmään kuuluviin nimiin on päädytty autotehtaiden fuusioituessa tai vaihtaessa omistajaa tai nimeä. Esimerkiksi Nissan-merkkisiä autoja nimitetään Datsuneiksi, koska Nissan-tehtaiden tuotteita myytiin Suomessa Datsun-nimellä aina vuoteen 1983 saakka. Vastaavalla tavalla Case-merkkisiä traktoreita voidaan kutsua Natikoiksi, koska tunnettu International Harvester -maatalouskonemerkki fuusioitui Casen kanssa. Toisen maailmansodan loppuun liittyneet autotehtaiden ja -mallien siirtymiset uusille omistajille loivat joitakin nimiä, kuten myös autojen lisenssivalmistus eri maissa.

Tässä nimeämisperusteittaisessa jaottelussa olen ymmärtänyt alkuperän käsitteen varsin laajasti. Katson myös sellaisten nimien ilmaisevan kulkineen alkuperää, jotka on annettu kulkineen edellisen kotipaikan mukaan (Arra) tai kulkineen taloontulopäivän mukaan (Ilona). Kaiken kaikkiaan kulkineen alkuperään viittaavia nimiä on aineistossani 404 .

E:6.3.2.2 Maantieteelliseen alkuperään (lähes) suorasanaisesti viittaavat nimet

Alkuperään suorasanaisesti viittaavat kulkineennimet ovat tyypillisimmillään kaksiosaisia nimiä, joissa alkuperä ilmaistaan määriteosassa edusosan kuvatessa kohdettaan muutoin (ameriikanlaiva, Espanjan ampiainen, jenkkipelli, Idän nopein, kiinamopo, neukkuauto, Saksanajokki, Tsekkibemari).

Yksiosaisia johdosmuotoisia on aineistossa muutama, mutta niissä on kuitenkin usein jonkinlainen adjektiivisuudesta juontuva ellipsin sävy (Baijerilainen, Reiniläinen, jaappanilainen). Varsinaisia yksiosaisia nimiä on muutama (japsi ∼ japski 'japanilaisvalmisteinen kulkine', jenkki 'yhdysvaltalaisvalmisteinen kulkine' ja euro 'eurooppalaisvalmisteinen kulkine'), ja ne voivat toimia paitsi itsenäisinä myös edus- ja määriteosina (japsipaku, siipijenkki, eurojenkki).

Suorasanaisesti alkuperämaahan viittaaviksi olen lukenut myös ne nimet, jotka sisältävät saman maan kansalaisesta käytetyn arkityylisen etnonyymin (polakki, hurri, ryssä, sakemanni); tällaisia kulkineennimiä ovat mm. Amerikaano, Ryssänkone ja Sakemanni-Hävittäjä. Tällaista kulkineen alkuperämaahan viittaamista saman maan kansalaisen nimityksen kautta voidaan toki pitää perustellusti metaforisena, mikäli oletetaan, että nämä vanhakantaiset kansalaisennimitykset ovat vain ihmisistä käytettyjä. Tämä metaforisuus on kuitenkin kovin lievää ja tällainen käyttö lienee heijastumaa -lainen-johdosten käytöstä. Näitähän voidaan suomessa käyttää niin ihmisestä kuin asiastakin (esim. venäläinen mies, ruotsalainen sämpylätehdas) ja niin substantiivina kuin adjektiivinakin. Kansalaisennimityksen ja maannimityksen välisen eron merkityksettömyyttä todistaa myös samantarkoitteinen nimipari Sakemanni-Hävittäjä ∼ Saksan-Hävittäjä '1940–45 Saksassa valmistettu Ford-kuorma-auto'.

Metaforisen ja suorasanaisen ilmaustyypin rajamailla häilyy kuitenkin kaksi Volvon 300-sarjan malleista käytettyä nimeä, Hollannikas ja Lentävä Hollantilainen. Volvon 300-sarjan mallit on kyllä valmistettu Benelux-alueella, mihin lekseemillä Hollanti viitataan. Hollannikas on kuitenkin myös tietynlainen jalkine; Lentävä hollantilainen taas on tunnettu aavelaiva, josta myös saksalaisen Richard Wagnerin samanniminen ooppera kertoo.

Selvästi tiettyyn alkuperämaahan viittaavien nimien lisäksi on joitakin ilmauksia, jotka viittaavat hieman laveammin ja ylimalkaisemmin johonkin laajempaan alueeseen, esimerkiksi Idän tyttö. Nämä olen liittänyt läheisimmän ja suurimman maan yhteyteen, esimerkiksi Idän tyttö on luettu Neuvostoliittoon viittaaviin nimiin. Muutamia nimiä taas voidaan pitää ongelmallisina alkuperämaan tarkan rajaamisen suhteen. Tulkitsen kuitenkin esimerkiksi nimet amerikanrauta ja dollarihymy USA:ssa valmistettuihin autoihin viittaavaksi, vaikka Amerikka itse asiassa onkin yli 30-valtioisen maanosan nimi ja dollaria käytetään rahayksikkönä monissa muissakin maissa. Tällaisista on huomautettu tarvittaessa nimitietokantaan sisältyvissä yksittäisten nimien analyyseissä.


Maantieteellistä alkuperää suorasanaisesti ilmentävät nimet: