Eksudaatit – Kulkine.net


E:6.5 Eksudaatit

E:6.5.1 Eksudaatit nimistössä

Eksudaateilla tarkoitan nimen kohteesta ulos purkautuvia asioita, kuten ääntä, savua ja hajua. Termi on lainattu lääketieteen alalta, jossa se tarkoittaa esimerkiksi ihmisestä eri teitä poistuvia eritteitä. Vaikka ääni, savu ja haju ovat erityisen luontevia juuri kulkineitten nimeämisperusteina, kohteesta ulos purkautuvat asiat tulevat kyseeseen nimeämisperusteena muissakin nimilajeissa. Paikannimistöntutkimuksen alalla eksudaatteihin liittyvät nimet on yleensä luettu nimetyn kohteen ominaisuuksiin liittyviin nimiin, siis luokkaan 20 (Ainiala 2002). Eksudaatteihin pohjaavat esimerkiksi monet partisiippimuotoiset paikannimet (Ainavuotava, Toriseva, Humiseva). Virallisista henkilönnimistä Helinää voidaan ehkä pitää ääniassosiatiivisena. Epävirallisessa henkilönnimistössä eksudaatteihin viittaavia nimiä sen sijaan varmasti on (Kilinä ja Räkä-Kilperi, esimerkit Kiviniemi 1982: 49).

E:6.5.2 Kulkineiden nimeäminen eksudaattien mukaan eri aikoina

Eksudaatit on hyvin tavallinen epävirallisten kulkineennimien nimeämisperuste. Kulkineen ääneen tai muihin eksudaatteihin otetaan kantaa 199 nimessä.

Moottoroitujen kulkineitten erityispiirre on aina ollut ääni. Etenkin 1900-luvun alkupuolella luonnossa, etenkin maaseudulla, ei juuri ollut voimakkaita ääniä, ja hevoset ja ihmiset säikkyivätkin kovasti varhaisia automobiileja. Voisikin olettaa, että ääneen viittaavat nimet olisivat erityisen yleisiä juuri vanhoissa nimissä. Näitä ei kuitenkaan ole saatu aineistoon, joten olettamuksella ei ole pohjaa. Pyrin tavoittamaan näitä kuuntelemalla Suomen kielen nauhoitearkistosta noin 50 nauhan kohdat, joissa kulkine oli puheenaiheena. Ensimmäisen auton kohtaaminen oli usein ollut vaikuttava kokemus, mutta nauhoitushetkellä mitään erityistä epävirallista nimeä tai nimitystä ei käytetty. Tämä saattoi johtua kolmesta syystä: epävirallista nimeä ei käytetty haastattelutilanteen takia, sitä ei muistettu tai sitä ei ollut koskaan ollutkaan olemassa. Tuon ajan nimet lienevät olleet helvetinkone-tyyppisiä. Arkaaisista kulkineennimistä esimerkkejä ovat ruotsalaisesta töff-töff-nimestä käännetty tööt-tööt 'auto', jota on käytetty jo 1906 (Keskinen 1992:32), sekä Tampereella tunnettu yksilönnimi Anterssonin tuupattava tööt-tööt, josta Keskinen (1989:30) kertoo: "[Sattuipa niin,] että takapenkillä köröttävä perillinen sai silloin tällöin hypätä tielle työntämään ylämäessä hengästyvää moottorihepoa. Merkinantotöräykset kutsuivat paikalle usein lisäapuvoimia, ja pienet auttajat keksivät autettavalle lempinimen, joka usein kajahti, kun automobiilin kuultiin olevan tulossa: 'Anterssonin tuupattava tööt-tööt.'" Äänen mukaan on nimetty muun muassa 1930–50-lukujen traktoreita (Päkä) ja kuorma-autoja (Hävittäjä) sekä 1950-luvulta alkaen ns. itäautoja (Hapankaalihakkuri). Koska kulkuneuvot ovat kuitenkin vuosi vuodelta kehittyneet hiljaisemmiksi ja näin ollen niiden äänet hankalammiksi erottaa toisistaan, on ääni nimeämisperusteena trendiltään laskeva. Myös teknisesti autot ovat samankaltaistuneet ja päästöt vähentyneet, joten muiden eksudaattien mukaan nimeäminen lienee käytännössä päättynyt. Ääni, savu ja haju nimeämisperusteina ovatkin ehkä reaalistumassa tulevaisuudessa äänettömyyden mukaan – ainakin epäviralliset kulkineennimet Pölynimuri ja Mikroaaltouuni kuvaisivat tällaista kehitystä. Kun nimenannossa tartutaan yleensä kohteen poikkeaviin ominaisuuksiin, tarkoittaa metaforinen viittaus hiljaisesti hurisevaan laitteeseen käytännössä sitä, että kielenkäyttäjät ovat osoittaneet nimen avulla sen, että muutamat mallit – tässä Ford Ka ja Daewoo – ovat liian hiljaisia ollakseen stereotyyppisiä autoja.

E:6.5.3 Eksudaattiperustaisten nimien alajaotteluita ja itse analysoidut nimet

Ensimmäinen alajaottelu on luonnollisesti äänen, savun ja hajun välinen. Jos nimeämisperustejaottelua haluttaisiin tarkentaa, ääni, savu ja haju voisivat olla omat, erilliset ryhmänsä. Kulkineen ääntä on kuvattu niin metaforien avulla (Pölynimuri) kuin onomatopoieettis-deskriptiivisestikin (Popotin). Joskus molemmat voivat olla läsnä samanaikaisestikin (Tyrätäristin). Nimet kuvaavat äänen voimakkuutta ja laatua, ja äänen lisäksi nimenannossa on usein otettu huomioon muitakin kulkineen ominaisuuksia.

Ääni

Olen jakanut ääneen viittaavat nimet edelleen teemoittain. Erilaisia ääniä kuvaavat kategoriat jyrinä, rouskutus tai pärinä, hurina, plätkytys ja vinkuna. Jyrinän lisäksi kovaa ääntä ilmaistaan kauhuteemalla (Myyränpelotin, Mörkö), korkeataajuuksista surinaa taas hyönteisteemalla (Espanjan ampiainen). Näiden välttämättömien, usein teknisiin asioihin liittyvien äänenvärien lisäksi nimiä on annettu myös muiden äänien mukaan. Tällaisia ovat auton äänentoistolaitteista kaikuva musiikki ja hälytysajoneuvojen "pillit". Ääntä on käytetty myös imaginääriperusteena, esimerkiksi Škoda Feliciasta on saatu ääniassosiatiivinen Helisijä. Nimen kuulijan asia on sitten päättää, vaikuttaako Felicia helisevän vai ei.

Näihin ryhmiin lajitellut nimet esitellään seuraavissa laatikoissa. Useiden nimien yhteydessä on mahdollisuus ääninäytteen kuunteluun.

Kulkineesta lähtevää musiikkia ilmaisevat nimet:
Diskodatsun = (henkilöauto) Datsun Ääni (äänen lähdeviite)
jumputijumputiauto = (henkilöauto) "kylillä pyörivät ääntelehtivät autot" Ääni (äänen lähdeviite)
Lauluauto = (paloauto) eräs Tampereen VPK:n miehistönkuljetusauto Ääni (äänen lähdeviite)
pimpulanssi = (ambulanssi)
poppisauto = (henkilöauto) "kylillä pyörivä ääntelehtivä auto" Ääni (äänen lähdeviite)
Poppitojota = (henkilöauto) Toyota Corolla DX
Esitettyjen nimien lukumäärä: 6

Jyrinää kuvaavat nimet:
Karjalaisten kansallissoitin = (traktori) Zetor
Kivipurustaja = (henkilöauto) Moskvits 401
Maantiejyrä = (henkilöauto) Volvo
Patonkijyrä = (henkilöauto) Saab 96
Esitettyjen nimien lukumäärä: 4

Vinkunaa kuvaavat nimet:
Aasi = (linja-auto) AEC Kuva (kuvan lähdeviite)
Hiustenkuivaaja = (henkilöauto) Volkswagen Corrado G60-ahtimella
Hävittäjä = (kuorma-auto) Ford 40 1939-1945
Hävittäjä-Ford = (kuorma-auto) Ford 40 1939-45
Hävittäjä-Hoppa = (kuorma-auto) Ford 40 1939-45
Pahnanpuhallin = (henkilöauto) Volkswagen "Kupla"
Pahnanpuhaltaja = (henkilöauto) Volkswagen "Kupla"
Pahnapuhallin = (henkilöauto) Volkswagen "Kupla"
Separaattori = (henkilöauto) Volkswagen "Kupla"
Tolmuimeja = (henkilöauto) ZAZ 966 tai 968, joissa 41 hevosvoiman moottori
Tuulisetori = (kuorma-auto) Magirus Deutz 1950-luku
vingu-viiu = (henkilöauto) puukaasuauto
Vinku-Valmetti = (traktori) Valmet 1203
Vinkuvaagen = (henkilöauto) Volkswagen "Kupla"
Vinkuvaunu = (henkilöauto) Volkswagen "Kupla"
Esitettyjen nimien lukumäärä: 15

Rouskutusta tai pärinää kuvaavat nimet:
Banaanisorvi = (henkilöauto) Saab 96 Ääni (äänen lähdeviite)
Bongorumpu = (henkilöauto) Saab 96 Ääni (äänen lähdeviite)
Diisseliprutku = (henkilöauto) eräs Volkswagen mummun ja papan vanha Volkswagen
Diisseltraktori = (henkilöauto) eräs Volkswagen mummun ja papan vanha Volkswagen
Hapankaalihakkuri = (henkilöauto) Lada
Hapankaalileikkuri = (henkilöauto) Lada
Hürgäts = (traktori) T 40 tai T-40AM
Jürgats = (traktori) T 40 tai T-40AM
Kaalihakkuri = (kuorma-auto) GAZ 51 1949-
Kaalihakkuri = (henkilöauto) Lada Ääni (äänen lähdeviite)
kaalikahakkur = (henkilöauto) Moskvits
Kaalisilppuri = (henkilöauto) Lada Ääni (äänen lähdeviite)
Kahvibrännäri-malli = (henkilöauto) BMW jokin malli
Kahvimylly = (moottoripyörä) Honda N600
Kapsalõikur = (henkilöauto) Moskvits
korppusaha = (mopo) tai pienisylinterinen moottoripyörä Ääni (äänen lähdeviite)
Maantietraktori = (henkilöauto) Volvo 240
Maatalouskone = (henkilöauto) Volvo
Murisija = (henkilöauto) Lincoln-tyylinen jenkkiauto Ääni (äänen lähdeviite)
Noitarumpu = (henkilöauto) Saab 96 tai 2-tahtinen -92
Peerukaarik = (apumoottorillinen polkupyörä) Riga ns. Võrr
Peltirumpu = (henkilöauto) Wartburg
Porgandiriiv = (henkilöauto) VAZ 2108
Porgandiriiv = (henkilöauto) ZAZ 966 -968
Porkkanasorvi = (henkilöauto) Saab 96 tai Wartburg Ääni (äänen lähdeviite)
pärinä = (moottoripyörä) Ääni (äänen lähdeviite)
pärä = (moottoripyörä) Ääni (äänen lähdeviite)
RinTinTin = (henkilöauto) Wartburg 353 W
Rintintin = (henkilöauto) Saab 2-tahtiset Ääni (äänen lähdeviite)
rintintin = (henkilöauto) kaikki itäsaksalaisvalmisteiset autot
Rintintin = (henkilöauto) IFA
Rintintin = (henkilöauto) Wartburg
rouskutin = (henkilöauto) mikä tahansa pahaääninen vehje
Rupukka = (henkilöauto) Volkswagen "Kupla"
rännäri = (moottoripyörä) Ääni (äänen lähdeviite)
Räntätä-Wagoni = (henkilöauto) Chevrolet Caprice suorilla putkilla
saha = (mopo)
Viidakkorumpu = (henkilöauto) IFA
Viidakkorumpu = (henkilöauto) Saab 96 kaksitahtinen Ääni (äänen lähdeviite)
Viidakkorumpu = (henkilöauto) Wartburg
võrr = (moottoripyörä)
võrr = (moottoripyörä) pieni moottoripyörä, mopedi
Esitettyjen nimien lukumäärä: 42

Plätkyttävää ääntä kuvaavat nimet:
Hyönteishävittäjä = (henkilöauto) Wartburg
Lammasfarmarin unelma = (traktori) Zetor 1950-l.
Lampaankuhtumakone = (traktori) Zetor Ääni (äänen lähdeviite)
Lampaankutsumakone = (henkilöauto) Saab 96
Maantievasara = (traktori) Zetor Ääni (äänen lähdeviite)
Osta Papattava Erämaan Laiva = (henkilöauto) Opel
Pauk ja postivahe = (moottoripyörä) IZ 350 tai 49
Platku = (traktori) eräs Zetor 25 K Ääni (äänen lähdeviite)
Platkukommeri = (kuorma-auto) Commer Bulldog-tyyppinen
Pläta = (traktori) T-25
Popotin = (moottoripyörä) eräs BMW R100
Putputin = (henkilöauto) eräs Lada
Päksätti = (traktori) eräs Zetor 25 A Ääni (äänen lähdeviite)
Päkä = (traktori) Valmet 15 tai 20 Ääni (äänen lähdeviite)
Päkä = (traktori) Valmet 361 tai 500 tai 565
Päkätin = (traktori) Zetor Ääni (äänen lähdeviite)
Päkätti = (henkilöauto) Saab 96 Ääni (äänen lähdeviite)
Päkätti = (traktori) Zetor Ääni (äänen lähdeviite)
Päkätti = (traktori) eräs Valmet 565
Pässinmuna = (henkilöauto) Saab 96 erityisesti ruskeat
Põka = (traktori) DT 20 tai HTZ-7, DT-14, T-16, T-20, T-25 tai T-25A
Põks = (traktori) DT 20 tai DT-14, T-25 tai T-25A
Põta = (traktori) eräs
Põta = (traktori) eräs
Põtu = (traktori) DT 20 tai HTZ-7, DT-14 tai T-20
Säksättäjä = (henkilöauto) Volkswagen "Kupla"
Sätkäkone = (henkilöauto) Citroen 2CV Kuva (kuvan lähdeviite)
Ämmavihtleja = (kaivinkone) E 157
Esitettyjen nimien lukumäärä: 28

Hurinaa kuvaavat nimet:
föön = (mopo) skootteri
Korina = (henkilöauto) Toyota Carina
Mikroaaltouuni = (henkilöauto) Daewoo
mikrolaineahi = (henkilöauto) pieni, tavallisesti japanilaisvalmisteinen auto
Pölynimuri = (henkilöauto) Datsun iso dieselmalli 1970-luvulta
Pölynimuri = (henkilöauto) Ford Ka Kuva (kuvan lähdeviite) Ääni (äänen lähdeviite)
Pölynimuri-Ka = (henkilöauto) Ford Ka Kuva (kuvan lähdeviite) Ääni (äänen lähdeviite)
singeri = (apumoottorillinen polkupyörä)
Singeri = (henkilöauto) BMW 320 1970-luvulta
Tolmuimeja = (henkilöauto) ZAZ 966 tai 968, joissa 41 hevosvoiman moottori
Esitettyjen nimien lukumäärä: 10

Kauheaa ääntä kuvaavat nimet:
Hirviö = (henkilöauto) eräs
Hobusehirmutaja = (maastoauto) LuAZ
Hyrylän hävittäjät = (henkilöauto) Tuusulantien sora-autot
Maantee hirm = (henkilöauto) BMW
Mutterivaara = (henkilöauto) IFA
Myyränpelotin = (farmariauto) Mercedes-Benz E 240
Myyränpelotin = (kuorma-auto) Fargo bulldog-malli, 1960-luvulta
Mörkö-Majuri = (traktori) Fordson Major Kuva (kuvan lähdeviite)
Mörköfoorti = (kuorma-auto) Ford saf Hercules 1950-luku
Põmm = (henkilöauto) BMW
Sakemanni-Hävittäjä = (kuorma-auto) Ford 1940-1945
Saksan-Hävittäjä = (kuorma-auto) Ford 1940-1945
Esitettyjen nimien lukumäärä: 12

Hyönteisteeman kautta ääntä kuvaavat nimet:
Espanjan ampiainen = (moottoripyörä) Montera-Brio
putukas = (henkilöauto) pieni auto
Tuulan Tulikärpänen = (henkilöauto) eräs Nissan Micra tummanpunainen
Esitettyjen nimien lukumäärä: 3

Hiljaisuutta kuvaavat nimet:
Muhoksen hiipijä = (kuorma-auto) eräs Fordson Sussex
Esitettyjen nimien lukumäärä: 1

Onomatopoieettisesti ääntä kuvaavat nimet:
bamarifiude = (poliisiauto)
Börje = (henkilöauto) eräs Volvo 850 vm. 1996
hyrysysy = (kulkine yleensä) auto ylipäätään
hyrysysy = (mopo)
kikotin = (kulkine yleensä)
loukutaritsa = (kulkine yleensä) mikä tahansa "pahaääninen vehje"
Mopodopoulos = (mopo) eräs Honda Lead
piipaa-auto = (paloauto) Ääni (äänen lähdeviite)
Porkkanasorvi = (henkilöauto) Saab 96 tai Wartburg Ääni (äänen lähdeviite)
prätkä = (moottoripyörä)
Pumma = (henkilöauto) eräs Wartburg
pärrä = (moottoripyörä) Ääni (äänen lähdeviite)
Põka = (traktori) DT 20 tai HTZ-7, DT-14, T-16, T-20, T-25 tai T-25A
püksikäristaja = (moottoripyörä)
ropotti = (linja-auto)
Ruputti = (traktori) eräs Valmet 20
ruputti = (traktori) Valmet 20
Römpötti = (henkilöauto) eräs Austin Mini Cooper S
Sääreväristaja = (apumoottorillinen polkupyörä) Riian polkupyörätehtaasta, 1954-
sääreväristaja = (moottoripyörä)
Tyrätäristin = (henkilöauto) Wartburg
võrr = (moottoripyörä)
võrr = (moottoripyörä) pieni moottoripyörä, mopedi
Esitettyjen nimien lukumäärä: 23

Kategorioista on vielä tarpeen lausua muutamia asioita. Ensiksikin kovaäänisyys, suuri koko, heikko ohjattavuus ja joskus epäpuhdas käyntikin käyvät usein yhdessä. Tästä on kysymys, kun traktoria nimitetään Möröksi tai autoa sanotaan traktoriksi. Erityisesti 1970–80-luvun diesel-Volvoilla on oma traktorilta kuulostava käyntiäänensä. Pärinää tai rouskutusta ovat tuottaneet usein itäautot, joiden moottorit olivat erilaisia kuin monissa länsiautoissa. Niiden ääntä verrataan nimissä usein raastimiin ja hakkureihin tai rumpujen pärinään. Hurina on ominaista "liian hiljaisille" autoille. Plätkytys taas viittaa käyntiääneen, jossa iskullinen tahtiosa ja heikkoiskuinen tahtiosa vuorottelevat. Plätkytystä tuottavat harvakäyntiset dieselmoottorit, joissa moottorin käyntiäänessä on selvästi erotettavissa palokammiossa tapahtuva polttoaineen syttyminen sylinteri kerrallaan. Moottorin käyntiäänen lisäksi traktorissa kuuluu usein myös pakoputken päässä olevan läpän "plätkytys", erityisesti joutokäynnillä ja pienillä kierroksilla. Plätkyttävä ääni on usein assosioitu puheeseen tai eläinten, esim. lampaiden ääntelyyn. Puheen kuuleminen kulkineen käyntiäänessä on osa kulkineiden personifikaatiota, josta puhuttiin nimien funktioitten yhteydessä B:1.3.1. Vinkuna taas tulee yleensä ilmajäähdytteisyydestä tai erilaisista voimansiirtomenetelmistä.

Savu ja haju

Savu ja haju reaalistuvat usein yhdessä, teknisistä syistä. Epäpuhdas palaminen moottorissa tapaa tuottaa sekä savua että hajua. Savun ja hajun mukaan on nimetty tyypillisesti kaksitahti-, diesel- ja itäautoja. Kysymys on toki myös todellisen elämän ominaisuuksista, toisaalta siitä, että poikkeavat ryhmät on osoitettu antamalla nimiä. Stereotyyppinen "oikea" auto on siis länsimainen, bensiinikäyttöinen ja nelitahtimoottorilla varustettu.

Savu tai haju:
Haisee = (pakettiauto) Toyota Hi-Ace
Haisu = (pakettiauto) Toyota Hi-Ace
Hyönteishävittäjä = (henkilöauto) Wartburg
Idän ihme lännen kauhu = (henkilöauto) Lada Samara
Katlamaja = (henkilöauto) Mercedes-Benz W123 D
Myrkytin = (henkilöauto) eräs Peugeot 205 vm. 1988
Nokivasara = (henkilöauto) Mercedes-Benz dieselkäyttöinen tai ylipäänsä dieselautot
Nuohooja = (henkilöauto) Mercedes-Benz dieselkäyttöinen
Pikikirnu = (henkilöauto) Mercedes-Benz dieselkäyttöinen
Savuava paskaläjä = (henkilöauto) eräs Ford Escort
Savuverho = (henkilöauto) Mercedes-Benz dieselkäyttöinen
Sumukone = (henkilöauto) Wartburg
Tamppoonirasia = (henkilöauto) Saab 96
Vanapagan = (traktori) SHTZ jokin suuri malli 1946-54
Esitettyjen nimien lukumäärä: 14

Edellä todettiin, että voimakas ääni, suuri koko ja kankeus kulkevat usein käsi kädessä ja että tietynlaiset käyntiäänet inhimillistävät kulkineen herkästi. Muutkin yhdistelmät ovat tietenkin mahdollisia. Ääni esiintyy nimeämisperusteena joskus yhdessä alkuperän kanssa. Tällaisia tapauksia ovat venäläisautojen nimet Hapankaalihakkuri ja Tsernobiili.

E:6.5.4 Koonti eksudaatteihin viittaavista nimistä

Kulkineen ääntä on kuvattu niin metaforan avulla kuin onomatopoieettis-deksriptiivisestikin. Nimi saattaa kuvata paitsi äänen määrää myös sen laatua, ja äänen lisäksi nimenantoon on saattanut olla vaikuttamassa muitakin seikkoja. Jotkin nimet saattavat viitata eri merkkeihin tai malleihin, mutta nimenantoperusteet, huomiota herättävät ominaisuudet, ovat kuitenkin samat. Äänen tai muitten eksudaattien kautta kulkinetta kuvaa 199 nimeä, mikä vastaa 4,8% osuutta nimistä ja 6,1 % osuutta nimeämisperuste-esiintymistä. Valtaosin eksudaattikategoriassa on kyse äänen mukaan nimeämisestä; savun ja hajun osuus ryhmän sisällä on vain 10,6 %. Ääneen viittaavien nimien kategoriat taas ovat sen verran sumearajaisia, että niistä ei kannata lausua tilastollisesti mitään.

Koska kulkuneuvot ovat vuosi vuodelta kehittyneet hiljaisemmiksi ja näin ollen niiden äänet hankalammiksi erottaa toisistaan, ääni nimeämisperusteena on arvioni mukaan trendiltään laskeva. Jyväskylän maalaiskunnassa asuva informanttikin sanoi haastattelutilanteessa: Siihen aikaan [50–60-luvulla] kaikki autotkin tunnisti vielä äänestä (H1). Ääni, savu ja haju nimeämisperusteina ovatkin ehkä reaalistumassa tulevaisuudessa äänettömyyden mukaan – ainakin nimet Pölynimuri ja Mikroaaltouuni kuvaisivat tällaista kehitystä.

Eksudaatteihin viittaavat nimet jakautuvat nimen viittaustason mukaan seuraavasti:

Ääneen viittaavien nimien jakauma on tasapainoisempi kuin aiemmat, eikä siinä juuri ole erityistä kommentoitavaa.


Siirry seuraavaan alalukuunE:6.6 Käyttäjä