E:6.10 Luonne

E:6.10.1 Onko luonne nimeämisperuste?

Henkilön nimeäminen luonteen ja käytöksen perusteella on luontevaa. Ihmistä voidaan nimittää tuittupääksi, pikkuhitleriksi tai vaikkapa Pikku Myyksi. Paikkojen luonne on hankalampi hahmottaa. Arkipuheessa luonnehdimme toki paikkoja, mutta luonteen rajaaminen selvärajaiseksi kategoriaksi on vaikeaa. Esimerkiksi Karu- ja Jylhä-nimet voisivat hyvin kuvata paikan luonnetta, vaikka niitä pidetäänkin nykyisin maaperän laatua ilmaisevina.

Toisaalta nimen kuulijan tai lukijan vilkas mielikuvitus tuottaa merkityssisältöä esimerkiksi Suonenjoen Ärjänsaaren tapaisiin nimiin, vaikka nimi ei paikan luonnetta kuvaakaan. Voimakkaita mielikuvia liitetään tavallisempiinkin nimiin, mistä Kaupungin nimet (2005) -kirjassa esitetty Yli-Kojolan tutkimus kouvolalaisten nimistöasenteista kertoo. Jos nimeämisperusteelta odotetaan eksaktiutta ja selkeää määritelmää, luonnetta ei voi pitää ainakaan elottomien olioiden ja alueiden nimeämisessä käytettävänä nimeämisperusteena. Toisaalta elottoman elollistaminen kielessä on ikivanha tapa.

E:6.10.2 Kulkineen luonnetta valottavat nimet

Kulkineen luonteen olemassaolo riippuu siitä, pidämmekö kulkinetta elollisina olioina vai emme. Edellä (B:1) kulkineiden nimeämiseen liittyviä asenteita ja funktioita käsittelevässä luvussa esiteltiin useita näkemyksiä, joiden mukaan sinänsä elottomalla kulkineella mielletään olevaksi luonne. Kulkinetta voidaan pitää esimerkiksi raisuna, itsepäisenä, hellyyttävänä, arvokkaana, tyylikkäänä tai lempeänä, siis ilman että kulkineen käytettävyysominaisuuksissa olisi mitään tiettyä yksittäistä ominaisuutta, jota nimi ilmentäisi. Kulkineen nimeää luonteen mukaan tietysti vain sellainen henkilö, jonka mielestä kulkineella luonne on.

Seuraavassa esitellään laatikkomuodossa aineiston sisältämät luonteeseen mahdollisesti perustuvat suomenkieliset nimet. Nimet, joiden taustalla piilevät merkitysyhteydet eivät lukijalle auenne, käsitellään luettelon jäljessä.

Bliz ei ole onomatopoieettinen läiskähdystä matkiva ääni; nimi pyrkii lähinnä kuulostamaan tyylikkäältä ja eurooppalaiselta. Autopolo on sekundäärinimi, mutta Polo-mallin asema Volkswagenin pienimpänä automallina voi myös herättää sympatiaa. Black Diamond on tunnettu musiikkikappale sekä Stratovarius- että Kiss-yhtyeiden tuotannossa. Kaveri-nimi voidaan Ladan nimenä tulkita myös neuvostoaikana yleisestä toveri-appellatiivista varioiduksi. Helmi-Orvokki taas on vaalea, tyylikkääksi entisöity auto. Helvetinkone lienee ollut autoistumisen alkuaikoina yleinenkin auton (ja muidenkin moottoroitujen kulkineiden) nimitys. Kaskuja ja vitsejä sisältävässä Nauru autolle -kirjassa (1964) ilmauksen sävy on kuitenkin jo arkaistinen ja humoristinen:

-Mikäs tämä tällainen vekotin oikein on?
-Helvetinkone!
-Suokaa anteeksi, mutta kuinka kaukaa piru on tänään ajanut?

Herbie taas viittaa kuudessa Riemukupla-elokuvassa esiintyneeseen tunnettuun fiktiiviseen autoon ja sen omaperäiseen luonteeseen:

Herbie – – is a fictional car character, a Volkswagen Beetle, which "stars" in several Disney motion pictures from 1969 onwards. The car has a mind of his own and is capable of driving himself. His driving abilities far exceed those of other cars, making him a serious contender in auto racing competition. – –. The car is given its name by an enlightened mechanic named Tennessee Steinmetz (Buddy Hackett) in The Love Bug after his uncle "Herb", who was a middleweight boxer. His uncle had a perpetually broken nose which resembled the front of a Volkswagen Beetle. (WP (en) s.v. Herbie.)

Larbiatch-yksilönnimi on kontaminaatio Ladan sekundäärinimestä Larpa ~ Larppa ja engl. kielen slangisanasta biatch 'narttu'. Nassukka- ja Rassukka-nimistä Nassukka on informantin isän antama ja Rassukka informantin itsensä tästä edelleen varioima. Militäärikalustoon kuuluvat Nasu ja Raisu lienevät kontaminaatioitse syntyneitä muotoja kuten Pasi ja Masikin. Nasu kuitenkin tuonee monille mieleen tunnetun piirroshahmo Nalle Puhin Nasu-ystävän tai ainakin sianporsaan. Kotkalaisen Lada Samaran yksilönnimi PataRouva viittaa mahdollisesti kulkineen synkkämieliseen luonteeseen tunnetun oopperan ja novellin avulla. Pikku Vihtori on lähinnä hellittelevä nimi pitkään työn alla olleelle custom-autolle. T23:n lausuma kommentti Päkä-nimestä pätee muihinkin aineiston päkä-nimiin: Jos traktorilla on luonne niin tässä tapauksessa se on pässi. Myös T23:n oman traktorin nimitys Suolahden terrieri perustuu (Valmetin tehtaiden sijaintipaikkakunnan lisäksi) kulkineen itsepäiseen luonteeseen: hinasin talvella serkkupojan nelivedon pois hangesta ja kommentti oli että valmetti on ihan kun terrieri, luonne on isompi kun koko. (T23). Nimen voisi kirjoittaa yhteenkin, sillä nimenantaja lienee ollut tietoinen terrierien nimille tyypillisestä rakenteesta paikkakunta + gen. + terrieri (esim. airedalenterrieri). Volvon 240-mallin nimi Seppohovi on erittäin mielenkiintoinen. Oletettavaa on, että sekä Volvo että televisiossa vuosia esiintynyt Seppo Hovi huokuvat samaa herrasmiesmäistä charmia ja hillittyyttä. Pitkän uransa ja tyylinsä ansiosta Seppo Hovi on samanlainen kansallinen instituutio kuin Hannu Karpo tai Lenita Airisto. Sinikka-auton nimi taas perustuu siihen, että kirjoittajan vaimosta käytetään hänen tuohtuessaan hänen toista nimeään Sinikka. Näin nimi sopii kuvaamaan myös temperamenttista autoa. Söpö on syntynyt sekundääristi Peugeot'n Pösö-nimestä tavujen paikkaa vaihtamalla, ja sen merkitys, sävy ja suhde referenttiinsä syntyvät lähinnä keskustelutilanteessa ja ennen kaikkea vastaanottajan mielessä.

E:6.10.3 Koonti luonteeseen viittaavista nimistä

Kaikkiaan luonteeseen viittaavaksi on luettu 105 nimeä. Luonnetta korostaa siis 2,5 % aineiston nimistä ja 2,3 % nimeämisperuste-esiintymistä. Luonteen käsite voitaisiin toki tulkita laajemminkin, jolloin nimimäärä kasvaisi. Tämä ei kuitenkaan ole tarpeen. Seuraava graafi osoittaa vielä luonteeseen perustuvien nimien jakautumisen nimen viittaustason mukaan; yksilönnimet ovat selvänä enemmistönä:

Siirry seuraavaan alalukuunE:6.11 Lentävä lause