Hae kulkineennimiä:
Suffiksaatio toimii virossa aivan samalla tavalla kuin suomessakin: kantasanan tai typistekannan perään liitetään suffiksi. Usein suffiksilla ei ole erityistä merkitystehtävää, mutta kysymyksessä kuitenkin on nomininjohtimeksi tunnistettava aines. Virolaisissakin kulkineennimissä on nähtävissä (sikäläisen) slangin vaikutus; esimerkiksi -kas-suffiksi on varsin yleinen. Se vaikuttaisi toimivan samoin kuin suomen nuoret lyhennyssuffiksit eli sen avulla muutetaan usein yhdyssana johdokseksi.
Viron -u-johdin on Reet Kasikin (1996: 131) mukaan deminutiivisuffiksi, jota käytetään nykyisin usein -ke-suffiksin kanssa, ja monet johdokset ovat idiomatisoituneita. Kasik mainitsee mm. esimerkkisanat poju ~ pojuke ja kiisu ~ kiisuke. Virossa -u-suffiksilla on kuitenkin muodostettu jonkin verran ihmisten lempinimiä, esimerkiksi Liisu, Blondu, Mammu ja Mirru.
Virolaisten sekundäärien kulkineennimien yleisin suffiksi on -u-johdin, jolla on muodostettu 13 nimeä ja 1 appellatiivi, skootteria merkitsevä rollu ← roller, motoroller. Lisäämällä -u katkaisemattoman kannan perään on saatu merkkinimet Fiatu 'Fiat' ja Jeebu 'Jeep'.Yleensä kantaoriginaalia kuitenkin typistetään. Kaivinkonetta tarkoittavasta ekskavaator-sanasta on lyhennetty E-552-kaivinkoneen nimi Esku. Volkswagenista on saatu Volksu, Opel Vectrasta Vecu ~ Veku ja Porschesta Poru. Samaa -u-johdinta on käytetty myös Moskvitšin nimissä Mosu ja Mosku sekä Molotovinakin tunnetun GAZ-51-kuorma-auton nimessä Molu. Joko suomalaisia lainoja tai omaperäisiä muodosteita ovat Bemu 'BMW', Mersu 'Mercedes-Benz' ja Mitsu 'Mitsubishi'. Myös lyhenteeseen perustuva nimi voi päättyä -u-hun. DT-54- tai DT-75-traktorien nimi on nimittäin Detu. nimen originaali on luultavasti samantarkoitteinen Tete tai oikeastaan *Dete.
Vaikka -u-johdin on yleisin sekundäärinimien muodostussuffiksi, on -kas kuitenkin huomattavasti yleisempi appellatiivisten ilmausten muodostamisessa. Viron kirjakielessä -kas on yleinen adjektiivinmuodostussuffiksi, mutta slangissa sillä muodostetaan substantiiveja (Kasik 1996: 113) ja se on yleinen (Mielikäinen 2005: 54). Slangissa tällä suffiksilla ei ole Kasikin (mts. 114) mukaan erityistä merkitystehtävää, vaan se on pikemminkin tyylillinen lisä, "stilistine tähis". Aineiston liinikas ja marsakas sisältyvät jopa Kasikin esimerkkiluetteloon.
Viron slangissa yleistä -kas-johdinta käyttäen on muodostettu appellatiivit abikas 'apumoottorillinen polkupyörä' ← abimootoriga jalgratas, invakas 'invalidiauto', kastikas '(lasten keskuudessa) kaikki GAZ-tyypin lava-autot' ← kastiauto; kast 'laatikko, lava', kruiisikas 'suuri ja vanha USA-auto, jossa on hyvä jousitus' ← *kruiisiauto, liinikas 'linja-auto', limukas 'limusiini', lindikas 'suured masinad' ← mm. linttraktor, marsakas 'Marsruut-pikkubussi' ← marsruuttakso, motikas 'moottoripyörä' ← mootorratas, pakikas 'pakettiauto' ← pakiauto, pirukas 'leipomoauto; kahdenistuttava auto jossa takana koppi' ← piruka-auto, riisikas 'japanilainen auto' ← riisitops ym., säärekas 'mopo, huono auto' ← sääreväristaja ja tõukekas 'polkupyörä' ← tõukeratas 'potkulauta'; tõugata 'työntää'. Motikas-termin suhteen on huomattava, että koska Viron kaksipyöräiskenttää ei säädellä juridisesti samoin kuin Suomessa, alan termitkin ovat erilaiset. Viron motikas tarkoittaa mitä tahansa kaksipyöräistä moottoroitua kulkinetta, kun taas Suomessa on mopedeita eli arkisemmin mopoja, kevytmoottoripyöriä eli kevareita ja "oikeita" moottoripyöriä.
Suffiksia -kas käytetään siis, kun yhdyssanasta halutaan muodostaa lyhyempi, johdoksen muotoinen sana. Suffiksi muistuttaa näin käytöltään suomen kielen lyhennyssuffikseja -is ja -ari. kas-johtimella muodostetut sanat ovat kolmitavuisia, ja niitten kantana on yleensä yhdyssanan kaksitavuinen ensiosa sellaisenaan. Kantaa on mukailtu, jos se on ollut konsonanttiloppuinen. Invakas- ja limukas-sanoissa on hyödynnetty vain kantasanan kahta ensimmäistä tavua, sillä johdoksesta olisi muuten tullut turhan pitkä. Kasikin mukaan (mp.) johtimen edellä olevan kannan pitää olla kaksitavuinen ja heikkoasteinen. Aineiston nimet toteuttavat säännön. Kasikin (mts. 113) mukaan pejoratiivisissa sanoissa loppu on yleensä -akas (jõmpsikas, moonakas). Virolaisista kulkineennimistä tällainen on korkeintaan marsakas.
Suffiksilla on muodostettu myös kahdeksan proprista nimeä. Kaksiosaisen nimen alkuosa on kantana nimissä Harlikas 'Harley-Davidson' ja Landikas 'Land Rover', ja näillä on vastineet suomessakin (Harlikka ~ Harrikka, Lantikka). Kulkineitten virallisista nimistä typistämällä ja suffiksoimalla on saatu Evokas 'Mitsubishi Evolution X', Lambokas 'Lamborghini', Sapakas ~ Sapikas 'ZAZ eli Zaporožets' ja Sitikas 'Citroën'. Epäviralliseen kulkineennimeen Rullnokk taas pohjautuu Rullikas 'BMW, erityisesti 3-sarja'.
Näitten lisäksi aineistossa on joitakin -kas-loppuisia metaforanimiä, joihin -kas-aines on valmiiksi sisältynyt. Tällaisia ovat mm. Putukas, Küürakas ja Elukas. Näyttää myös siltä, että -kas-suffiksilla on korvattu joissakin oletetuissa lainanimissä suomen -kka (Sitikas, Landikas, Harlikas). Suomessa -kka-kulkineennimiä on kuitenkin hyvin paljon, ja niitä on lainattu viroon kovin kitsaasti. Lisäksi Sitikas, Landikas ja Harlikas voivat aivan hyvin olla virolaisiakin muodosteita. Korvausteoriaa tukee kuitenkin se, että useilla suomen -kka-sanoilla on virossa -kas-vastine: vasikas, prussakas, lutikas, mustikas, maasikas, elukas jne.
Kasikin (1996: 120–123) mukaan -ik on viron kielen omaperäinen nomininjohdin, ja sillä on muodostettu paljon johdoksia hyvin erilaisista kannoista (haavik, kohvik, madalik, isik, kaksik, jooksik). Johtimella ei ole yksiselitteistä merkitystä. -ik-suffiksilla on muodostettu nimet Gaazik 'GAZ ja Volga', Kaasik 'GAZ 52 / 53' (vrt. kuitenkin viron kasik 'koivikko'), Moogik 'Mercedes-Benz Unimog', Subsik 'Subaru', Sunnik 'Nissan Sunny' ja Uaasik 'UAZ' sekä appellatiivi jeebik, joka viittaa mihin tahansa maasturiin eli jeeppiin. Sekä -ik-johdokseksi että lisämerkityksiseksi voidaan tulkita Toyota Celicasta väännetty Seelik 'hame'. Samaa suffiksia käyttää myös virolaista lapsenkieltä edustava primäärimuodoste künnik 'aura'. Leikkuupuimurin virallisesta nimestä kombain on saatu kombak. On todennäköistä, että myös viroon venäjästä lainattu -nik-suffiksi (Kasik 1996: 112–113) on vaikuttanut ryhmän nimiin.
Viron slangissa käytetty -ka-suffiksi liittyy yleisimmin konsonanttivartaloon (esim. inka ← inglise keel). Aineiston -ka-suffiksin sisältävät puhtaasti sekundäärit virolaisnimet ovat Sehvka ~ Sevka 'Chevrolet' ja Murka 'Muravei-moottoripyörä'. Murka on kuitenkin myös virolainen sukunimi, joskaan ei kovin yleinen; nimi saattaa siis olla lisämerkityksinenkin. Nimet saattavat olla venäläislainojakin. Joka tapauksessa ainakin suffiksi lienee venäläisperäinen. Venäjässä -ka toimii yleisesti deminutiivisuffiksina sekä sanastossa että henkilönnimistössä (Nina → Ninka), ja samannäköisellä suffiksilla tuotetaan myös feminiinisiä tekijän-, asukkaan- ja henkilönnimiä (Townsend 1980: 180–182, 196–200). Vertaa lisäksi suomen -ka-nimien käsittelyyn alaluvussa D:4.2.
Myös -a kuuluu viron slangin suffikseihin (matemaatika → mata). Aineiston kulkineennimistä sen sisältävät Länka 'Toyota Land Cruiser', Mesa 'Mercedes-Benz', Minsa 'Minsk-moottoripyörä' ja Scorpa ~ Skorpa 'Ford Scorpio'. Lisäksi MTZ-traktorista eli Belaruksesta käytetään nimeä Russa. Tässä -a voi kuitenkin olla muuta lähtöä.
-a-suffiksilla on muodostettu myös marsruut-taksia merkitsevä marsa, moottoripyörää merkitsevä mota ja traktoria merkitsevä traka. Viimeksi mainittu on informantin mukaan hellittelynimi, jota erityisesti lapset käyttävät leikkitraktoreistaan. Alun perin lastenkielisenä on mainittu myös auton (ven. машина) nimi massa.
Nimet Bemar, Länkar ~ Länkkar 'Toyota Land Cruiser', Toikar 'Toyota' ja Volkar ~ Volkkar 'Volkswagen' sisältävät viron slangissa käytetyn -ar-suffiksin (esim. narkomaan → narkar). Näistä etenkin Volkar on informantin mukaan hyvin yleinen käytössä. Suffiksi pohjautunee alun perin latinan -arius-johtimeen suomen -ari-suffiksin tapaan (ks. D:4.2.2.7). Latinan johtimen perillisiä on lähes kaikissa lähialueen kielissä, joten suffiksin tulosuuntaa on mahdotonta yksiselitteisesti sanoa. Suomella on kuitenkin ollut varsin merkittävä asema: ainakin Bemar ja Volkkar lienevät suomalaisia lainoja (← Bemari, Volkkari).
Lisäksi virossa tunnetaan lainaperäiset BMW-autojen nimet Buumer ja Biimer. Buumer yleistyi vasta muutama vuosi sitten, kun venäläinen elokuva Bumer tuli elokuvateattereihin (Zjuganov 2008: 11). ZAZ-auton eli Zaporožetsin nimenä taas tunnetaan Sapper. -r-suffiksilla muodostetun nimen näköinen on myös lyhenteestä lavennettu Gixxer 'GXR-moottoripyörä'.
Erikoisimpia viron kielen suffikseista suomalaisin silmin katsottuna on konsonanttivartaloon liittyvä -s. Suffiksin sisältäviä kulkineennimiä ovat Siks ~ Six ~ Žiks 'VAZ eli Siguli', Sups ja Subsik 'Subaru', Toyots 'Toyota', Volks 'Volkswagen' ja Volts 'Volvo'. Siks-nimelle ja sen varianteille Sergei Zjuganov esittää kaksikin etymologiaa (2008: 11): Yhtäältä nimi voidaan johtaa VAZ 2106 -mallin nimestä (engl. six 'kuusi'). Toisaalta kysymys on alkuperäisen nimen lyhentämisestä (sigull → siks). Myös Volks-nimi on kaksimielinen eli lisämerkityksinen, sillä volks-sanalla on merkitykset 'loikkaus' ja 'hyppäys'. Ryhmään kuulunevat myös Moskvitšin nimet Mokets ja Mokits, vaikka ne eivät olekaan aivan yhtä säännöllisiä muodosteita. Opel Omegasta taas on saatu Omeex, jonka yhteys ryhmään ei ole varma.
Aineiston perusteella virossa näyttäisi olevan suffiksi -i, joka vaikuttaa aavistuksen verran deminutiiviselta. Tätä käyttäen on Pobeda-auton (GAZ-20) nimestä lyhennetty Pobi ja Hondasta saatu Hondi. -e-johdoksina voidaan pitää nimiä Mosse 'Moskvitš' ja Sigle 'VAZ eli Siguli'. Sigle tunnetaan kuitenkin virossa henkilönnimenä ja Mossekin lienee suomalaislaina. -ku-suffiksin taas sisältävät nimet Harku 'Harley-Davidson' ja Länku 'Toyota Land Cruiser'. Ainakin Länku saattaa olla -u-edelleenjohdos Länkar-nimestä, ja Harku voisi olla analoginen muodoste tämän perusteella. Epämääräisemmäksi sen sijaan jää Mazdasta saatu Mazdunn. Land Roverista kansainvälisestikin käytetty Landy lienee säilyttänyt englanninkielisen kirjoitusasunsa virolaisella autofoorumilla, jotta se lausuttaisiin oikein – siis [ləndi], ei [lanDi]. Suomen -aattori-suffiksin (ks. D:4.2.2.12) taas tuo mieleen ZAZ-autoista (eli Zaporožets eli Sapakas) käytetty nimi Sapiraator 'ZAZ-966'. Nimi viitannee epäsuorasti auton luonteeseen monimutkaisena apparaattina. Jonkinlaisesta suffiksaatiosta voi olla kyse myös Peugeot'n nimessä Pego.
Vironkielisiä suffiksaation avulla muodostettuja sekundäärinimiä on suomenkielisiin verrattuna vähemmän, yhteensä 88 (virolaisia nimiä on yhteensä kuutisensataa). Aineiston 88:sta puhtaasti sekundääristä nimestä -kas-suffiksin sisältää 24 (28 %) ja -u-suffiksin 14 (16 %). -kas-suffiksi on kuitenkin tyypillisempi appellatiiveille, -u taas propreille. Seuraavaksi yleisimpiä suffikseja ovat -a, -s, -ik ja -ar. Suomenkielisiä suffiksaation avulla muodostettuja sekundäärinimiä on lähes 600 (n. 21 % suomalaisista nimistä), joten ero on melkoinen. Suffiksilla muodostettuja nimiä on siis Suomessa lähes neljännes, Virossa vain hieman yli kahdeksasosa kaikista nimistä.
Ilmiölle on kuitenkin oma selityksensä. Neuvostoliitossa kulkineilla ei ollut samantapaisia merkkinimiä kuin Länsi-Euroopassa (Fiat, Peugeot, Studebaker, Audi, Volvo), vaan ne nimettiin niitä valmistavan tehtaan mukaan. Esimerkiksi GAZ tarkoittaa Gorkin autotehdasta (avtozavod). Muita samantapaisia ovat esimerkiksi DT, VAZ ja NHTZ – näistä ei ole yhtä helppoa muodostaa hypokorismeja suffiksoimalla. Virolaista nuorison käyttämää slangia tutkimalla olisi varmastikin mahdollista löytää vielä lisää suffiksin avulla suuhun sopivammaksi muokattuja nimiä.
Siirry seuraavaan alalukuun D:4.3 Lyhenteiden täydentäminen sanaksi