D:4.7 Koonti puhtaiden sekundäärinimien muodostamisesta

D:4.7.1 Käytettyjen muodostuskeinojen jakauma

Puhtaiden sekundäärinimien muodostuskeinojen jakautuminen aineistossa on seuraavanlainen (luvut esiintymämääriä):

Graafia tulkitessa tulee muistaa, että kyseessä on nimenomaan muodostuskeinojen esiintymien vertailu. Käytetyt muodostuskeinot eivät siis sulje toisiaan pois, vaan samassa nimessä on voitu käyttää myös useita muodostuskeinoja. Esimerkiksi nimeen Servoletti 'Chevrolet' sisältyy sekä sekaus (metateesi) että sijoittaminen i-loppuiseen muottiin (ja tähän liittyvä klusiilin kahdennus). Toisinaan yhdelle nimelle on voitu tallentaa tietokantaan kaksi erilaista sd-analyysiä, eli puhtaan sekundäärinimien muodostusmenetelmää siitä syystä, että kahdesta tulkinnasta ei voida luotettavasti tietää, kumpi niistä on oikea, vai ovatko kenties molemmat. Hyviä esimerkkejä tällaisesta tilanteesta ovat sellaiset nimet, jotka on lainattu toisesta kielestä mutta ovat muodoltaan sellaisia, että ne olisivat hyvin voineet syntyä itsenäisestikin (esim. viron Mitsu 'Mitsubishi' tai suomen Cuda 'Barracuda').

Yleisimmin puhtaita sekundäärinimiä on siis tuotettu muottiin sijoittamalla. Tässä sijoituksessa tarvitaan useimmiten typistämistä, joten typistämistä tapahtuukin tosiasiassa useammin kuin graafista voisi päätellä. Tässä mainitut typisteet ovat käytännössä lähinnä selviä ellipsejä tai alku-, loppu- tai sisäheittoja. Seuraavaksi yleisimpiä ovat numeroilmauksen lukeminen ja lainat. Näiden määrien todellinen arvioiminen on kuitenkin haastava tehtävä. Ensiksikin mikä tahansa numeroilmaus voidaan lukea sanoina, ja vakiintuneita tapoja (esim. kolme -> kolmonen) noudattaen näistä saadaan jotakin, joka voidaan tulkita epäviralliseksi nimeksi. Erilaisten lainojen lukumäärän määrittämisen taas tekee hankalaksi se, että monista aineiston nimistä on hankala sanoa varmasti, onko nimi lainaperäinen vai omaperäisistä aineksista kehitetty. On luultavaa, että laina-aineksen ja käännöslainojen osuus suomalaisesta kulkineennimistöstä ei ole niin vähäinen kuin tämän tutkielman perusteella voisi päätellä. Muut keinot (hypersuomalaistaminen, lyhenteen täydennys sanaksi, proprikontaminaatio ja sekaus) ovat varsin marginaalisia, mutta kuitenkin kaikki selvästi käytössä. Hypersuomalaistaminen eli nimen ylisopeuttaminen suomeen käsiteltiin keinona jo luvussa (D:3.6).

Graafissa pitäisi tavallaan esittää myös suomalaistaminen sekundäärinimien muodostamiskeinona (suomalaistamisesta ks. lukua D:3). Näin en ole kuitenkaan toiminut, sillä on hyvin hankala sanoa, missä määrin nimien foneettinen suomalaistaminen on automaattista ja tiedostamatonta toimintaa, missä määrin taas tietoinen epävirallisia puhtaita sekundäärinimiä muodostava akti. Näin ollen on epämääräistä se, voidaanko suomalaistamista pitää puhtaiden sekundäärinimien muodostuskeinona. Joka tapauksessa suomalaistetut ja virolaistetut nimet on luettu puhtaisiin sekundäärinimiin. Toinen suomalaistamisen tilastolliseen analyysiin liittyvä ongelma on se, mikä määritellään yhdeksi suomalaistamisteoksi. Kun muodostetaan Mercury → Möökjuuri, montako erillistä suomalaistamisaktia tapahtuu? Tämä on toinen hyvä syy olla käsittelemättä suomalaistamista tilastollisena ilmiönä.

Joka tapauksessa kaikkia edellä mainittuja ja luvuissa D:3 ja D:4 kuvattuja keinoja yhdistää se, että ne tuottavat puhtaita sekundäärinimiä. Puhtaille sekundäärinimille ominaista on aina eräänlainen neutraalius: nämä eri tavoin muodostettavat epäviralliset nimet eivät merkitse sen enempää kuin niitä edeltävät viralliset nimet tai primäärit lempinimet, eivätkä ne synnytä mitään selviä assosiaatioita muuanne lisämerkityksisten sekundäärinimien tapaan. Viimeksi mainittujen pariin siirrymme seuraavassa luvussa D:5.

Siirry seuraavaan päälukuun D:5 Lisämerkityksisten sekundäärinimien muodostaminen