D:5.4 Koonti lisämerkityksisten sekundäärinimien muodostamisesta

D:5.4.1 Käytettyjen muodostuskeinojen jakauma

Lisämerkityksisten sekundäärinimien jakautuminen niissä käytettyjen muodostuskeinojen mukaan on seuraavanlainen (luvut esiintymämääriä):

Väännös viittaa morfofonologisten operaatioitten käyttöön, käännös taas kääntämiseen tai mukakääntämiseen. Bakronymisaatio tarkoittaa bakronyymien tuottamista ja muut assosiaatiot sellaista leksikaalista korvaamista tai assosiatiivista täydentämistä, jossa ei operoida vieraan kielen avulla.

Lekseemihakuisen muuntelun keinoista yleisin on ilman muuta morfofonologiset operaatiot eli kansankielellä vääntäminen. Yleisyys viittaa siihen, että se koetaan teknisenä keinona kevyeksi ja helppokäyttöiseksi. Toisaalta on niinkin, että kääntäminen tai leksikaalinen korvaaminen ylipäätään edellyttää, että muokattavalla lekseemillä tai ainakin lähes sen näköisellä lekseemillä ylipäätään olisi jokin merkitys suomen kielellä tai jollain muulla Suomessa yleisesti tunnetulla kielellä. Morfofonologisia operaatioita voidaan tehdä mille tahansa merkkijonolle, kunhan se edes jotenkin assosioituu johonkin tunnettuun lekseemiin, ts. merkkijonon merkityksen tunteminen ei ole lainkaan välttämätöntä. Leksikaalisen korvaamisen suhteen tulee huomata, että kääntäminen on siis suomen kielessä merkittävin keino ja että muiden assosiaatioiden osuus on vähäisempi. Näin McCluren mallin täydentäminen käännöksellä onkin tärkeää. Se, että leksikaalinen korvaaminen ja kääntäminen ylipäätään ovat mahdollisia, todistaa osaltaan, että erisnimilläkin on merkitys.

Bakronyymien osuus on aineistossa mitä luultavimmin hiukan ylipainossa. Se on seurausta siitä, että aineistoa on kerätty sivustoilta, joissa on bakronyymeistä koottuja pitkiä listoja. Monia bakronyymejä ei käytetä välttämättä niminä ainakaan kaikissa nimen funktioissa, mutta toisaalta bakronymisaatio on varmasti keino tuottaa myös nimiä.

D:5.4.2 Kohti tarkempaa tutkimusta epävirallisessa nimistössä

Lisämerkityksiset sekundäärinimet monimutkaisine assosiaatioineen ovat jotain, jota on usein kutsuttu "kielelliseksi leikittelyksi", "sanaleikiksi" tai osittain jopa "kansanetymologiaksi". Onkin totta, että leikkiminen kielellä ja sanoilla on osa lekseemihakuisen muuntelun perusteita. Usein tällaiset sanat ja nimet kuitenkin sanaleikiksi nimeämällä ikään kuin työnnetään johonkin lokeroon, jossa lukee "tarpeeton", "leikillinen", "huvittava", ikään kuin näillä ei voisi olla mitään muuta funktiota kuin naurattaminen. Monissa tapauksissa lekseemihakuisen muuntelun kautta tuotetut assosiaatiot nimittäin kuvaavat jotain nimen tarkoitteen todellisiakin ominaisuuksia (Toyota Carina → Narina). Näin lekseemihakuinen muuntelu on parhaimmillaan erittäin tyylikäs tapa luoda monimielisiä ilmauksia. Kielitieteessä jonkin asian leimaaminen "leikilliseksi" tai vaikkapa "deskriptiiviseksi" on usein myös tapa jättää asia tutkimuksen ulkopuolelle ja väistää näin siihen liittyvät mahdolliset ongelmat. Tässä luvussa on nyt pyritty esittämään, mitä teknisiä keinoja käyttäen näitä mahdollisesti humoristisia nimiä luodaan. Lisäksi on pyritty lanseeraamaan tämän kuvaamiseen tarvittavat termit morfofonologinen operaatio, leksikaalinen korvaaminen, lähtölekseemi, harhalekseemi ja tuloslekseemi sekä laajennettu ja muokattu McCluren mallia suomalaisen nimistöntutkimuksen tarpeisiin.

Kuten olen aiemminkin korostanut, en tutki nimiin sisältyvää affektisuutta tai asenteellisuutta, koska en usko sen olevan pelkkien nimien perusteella mitattavissa. En myöskään tutki nimiin mahdollisesti sisältyvää huumoria enkä yritä mitata sitä nimien perusteella. Sitä vastoin olen vakuuttunut siitä, että epävirallisiin kulkineennimiin sisältyy niin affektisuutta, asenteita kuin huumoriakin, mutta näissä on mielestäni kyse pragmaattisen tason ominaisuuksista ja sosiaalisesti opitusta, eikä mistään vedenpitävästi nimeen itseensä koodatusta.

Valitut harhalekseemit käsitellään siis vasta osiossa F (ks. F:3, erityisesti F:3.5). Mainittakoon kuitenkin, että henkilön- ja eläintennimien lisäksi kulkineennimien homonyymit liittyvät usein kasveihin, hedelmiin, ruokaan ja juomaan, musiikkiin, vaatetukseen, ruumiinosiin, sotimavälineisiin ja sairauksiin tai muihin arkipäiväisiin asioihin. Toisinaan lekseemihakuinen muuntelu jää nimensä mukaisesti vain lekseemihakuiseksi. Tällöin mihinkään tunnettuun lekseemiin asti ei lähtölekseemin "sopimattoman" muodon vuoksi päästä. Tällainen tilanne on ratkaistu käytännössä kahdella eri tavalla: joko muuntelu on jätetty vajaaksi (Mätädor 'AMC Matador') tai on keksitty harhalekseemi, jota ei sellaisenaan ole olemassa (Syntymätappi 'Zündapp'). Näiden parissa käväistään vielä seuraavassa alaluvussa D:5.5, ennen kuin siirrytään nimiketjuja käsittelevään lukuun D:6.

Siirry seuraavaan alalukuun D:5.5 Muuntelun lekseemihakuisuudesta