D:6 Sekundäärinimien muodostamat nimiketjut

Epävirallisen nimistön nimiketjut

Kun nimiainesta varioidaan hyväksyttämiskierroksella, saattaa syntyä pitkiäkin ketjuja. Nimeä saatetaan varioida, jotta se kuvaisi kohdettaan vielä paremmin tai sen kieliasu olisi entistäkin iskevämpi. Monesti varianttien ketjussa on sekä puhtaita että lisämerkityksisiä sekundäärinimiä, ja ketju saattaa olla monimutkainenkin. Tällaisia nimiketjuja on tuotu esiin mm. kaupunkinimistön tutkimuksessa: Hapua (kylännimi) → Hapsula, Hapua-city, Hapua-Uusi-Guinea, Papua-Hapua, Ulkomaa, Alaska-city, Alaskan kaupunki, Häpyä ja Häpyoja (Persson 2003: 24). Tästä nimiketjusta tulee huomata, että ketju on oikeastaan haarakas: Häpyä ja Hapsula ovat siis rinnakkaisessa eivätkä perättäisessä suhteessa toisiinsa. Ketjuuntumista tapahtuu samalla tavoin myös epävirallisessa kulkineennimistössä: Wartburg → (Warre → Varre →) Varpunen → Pihalintu (josta voitaisiin edelleen juontaa esim. *Pihis tai *Lintu). Ketjun viimeinen jäsen on siis jo kaukana alkuperäisestä nimestä. Tällaisilla pitkillä nimiketjuilla on sekin erikoinen piirre, että nimiketjun myöhemmistä nimistä muodostuu eräänlainen arvoitus eikä niitä oikeastaan voida edes mielekkäästi ymmärtää tai motivoida ilman ketjun aiempien jäsenten tuntemista. Lieneekin niin, että nimiketjuilla on jonkinlainen maksimipituus. Aineiston perusteella vaikuttaa siltä, että ketjut eivät juuri koskaan ole viittä nimeä pitempiä. Ketjun mahdolliseen pituuteen vaikuttanevat käytetyt muokkauskeinot sekä ketjun alkupäässä olevien nimien tunnettuus ja vakiintuneisuus (ja täten näiden tunnistettavuus nimiketjun häntäpään nimien näkökulmasta). Ajan myötä on toki mahdollista, että ketjun jotkin jäsenet saattavat leksikaalistua ja jotkin kadota. Joka tapauksessa nimien variointiin liittyy jo edellä esitetty ajatus siitä, että sekundäärinimet ovat usein ikään kuin kantanimeen johtavia linkkejä ja sillä tavoin hiukan epäitsenäisiä.

Sekundäärinimien lisäksi pitäisi oikeastaan puhua myös tertiääri- ja kvartäärinimistä ja niin edelleen. Tämä ei kuitenkaan ole välttämätöntä, sillä esimerkiksi tertiäärijohdos on sekundäärijohdos sen kantasanaan nähden ja kantasana vain sattuu olemaan sekundääri. Tertiäärinimien muodostamisessa ei käytetä mitään erityisiä muokkauskeinoja, jotka vaatisivat tertiäärinimien käsittelemistä erillään. Ensimmäisen muokkauksen jälkeen syntynyt sekundäärinimi on tosin usein toisen muokkauksen jälkeistä tertiäärinimeä lyhyempi (Peugeot → Pösö → Pösökki), mutta sääntö ei ole poikkeukseton.

Aineiston nimien kantojen virallisuus ja epävirallisuus

Seuraava graafi osoittaa, missä määrin sekundäärinimen kantana oleva nimi on virallinen tai epävirallinen. Toisinaan varman kantanimen osoittaminen ei ole mahdollista, vaan nimi on ikään kuin sekoitus sekä epävirallista sekundäärinimeä että tämän samanaikaisesti rinnalla ja taustalla olevaa aiempaa nimeä.

Jos lähdetään siitä, että kahden nimen peräkkäisyys primääri–sekundääri-suhteessa ei vielä tuota nimiketjua (ei kaksi nimeä ketjua tee), merkitsee nimen kantamuodon on sekundääriys samanaikaisesti sitä, että nimi on ketjun vähintään kolmas jäsen. Tätä tietoa nimitietokanta ja sitä myöten graafikaan eivät valitettavasti salli. Kantanimen virallisuusstatus jossain määrin kuitenkin kertoo nimien ketjuuntumisesta. Jos nimittäin kantanimi on virallinen – kuten suurimmalla osalla nimistä – nimi joko ei kuulu ketjuun tai on ketjun toinen jäsen. Jos taas kantanimi on epävirallinen, nimi voi joko olla osa nimiketjua tai sitten muodostettu epävirallisen primäärinimen pohjalta. Molempilähtöiset nimet taas luultavimmin ovat osa nimiketjua tai ainakin nimiryhmää. Näin ollen graafi epäsuorasti osoittaa, että nimiketjuihin kuuluvat nimet eivät ole kovin yleisiä.

Edellisen graafin asiaa ei tässä eritellä graafisesti nimen viittaustasojen (yksilö, malli, merkki jne.) mukaan. Nimien ketjuuntuminen on aineiston perusteella kuitenkin lähinnä propreille ominainen piirre. Olen mm. selaillut Paunosen slangisanakirjaa tavoitteenani selvittää, olisiko ketjuja sanastossa, ja esimerkiksi kirsikka 'takapuoli' tuotti minulle mielikuvan muodostusketjusta perse → persikka → kirsikka. Ketjuuntumismekanismi (sekundäärinimen muodostaminen toisen sekundäärinimen pohjalta) lienee siis periaatteessa mahdollinen myös sanastossa, mutta ketjuuntumisen yleisyydessä on huomattava ero. Syitä tähän voi vain veikkailla. Uskoisin, että kyse olisi siitä, millaisissa tilanteissa proprista ja appellatiivista lemmaa käytetään toisaalta proprisesti, toisaalta appellatiivisesti. Appellatiivinen käyttö sallinee ilmeisesti huonommin variointia ja leikittelyä kuin nimilappumainen, propriaalinen käyttö.

Esimerkkejä aineiston nimiketjuista

• Lada → Lara Larppa Larpa Slarba Slerba
• Lada Lara Larppa Larpa Larpake Larpatin
• Lada Lara Larke Extra-Large Löysä
• Lada Latukka Laatokka Laatikko
• Lada Lata Lattana Lattarauta
• Wartburg Warppuri Varpunen Pihalintu
• Peugeot Peso Pesonen
• Peugeot Pösö Pösökki
• Cadillac Katillakki Katin lakki Kissan hattu
• Saab Saapas Saapikas Pyhäkenkä Jalkine
• Beeämwee Bemu Bemukka
• Beeämwee Bemari Bii-Mari
• Cosworth Cossu Cosander Coskinen

Nimiketjuihin sisältyy siis sekä morfofonologiselle tasolle jäävää neutraalia muuntelua että lisämerkityksisyyteen tähtäävää lekseemihakuista muuntelua. Toisinaan on myös hankalaa määrittää, mihin järjestykseen ketjun jäsenet tulisi sijoittaa. Viimeisin esimerkki osoittaa, että nimiketjussa voidaan hyödyntää tukena myös jo olemassa olevaa nimiketjua. Alkoholijuoma Koskenkorvan epäviralliset nimet käyvät myös samoin Kossuna tunnetulle Cosworthille.

Sama nimi-idea, eri tarkoite

Nimiketjuilla viitataan epävirallisen nimistön tutkimuksessa yleensä saman tarkoitteen moninimisyyteen ja nimen rönsyämiseen. Tällöin kysymys on siis siitä, että vanhan nimiaineksen pohjalta muodostetaan aina uusia ja uusia sekundäärinimiä. Tämän lisäksi pitää muistaa myös toinen tapa käyttää vanhoja nimiä uusien aineksina: vertailu-, vastakohta- ja variointinimet. Tällöin uudelle tarkoitteelle muodostetaan nimi toisen tarkoitteen nimestä saadun mallin tai kimmokkeen mukaan. Esimerkkejä tällaisesta aineistossa ovat:

• Lenin - Stalin (Lada 1200 L ja 1200 S)
• Hitlerin kosto - Degoullen kosto ihmiskunnalle (Kuplavolkkari ja Peugeot 405)
• Lahnabirdi - Silakkabirdi (Ford Thunderbirdin malleja)
• Listat sivuilla - Galvanoidut listat sivuilla (Škoda LS ja GLS-mallit)

Toisinaan on varsin mahdotonta sanoa edes sitä, onko toinen nimistä olisi selvästi vanhempi tai aiemmin muodostettu. Tällaisia nimiä muodostetaan myös ikään kuin pareina. Myös näissä nimissä pitää muistaa ajatus linkistä: nimi tavallaan sisältää linkin toiseen eritarkoitteiseen nimeen. Tällainen linkki sitoo yhteen paitsi kyseisiä nimiä myös niiden tarkoitteita.

---

Siirry seuraavaan päälukuun D:7 Merkityksenmuutokset kulkineennimistössä