Hae kulkineennimiä:
Kuten kulkineisiin liittyviä metaforisia lähdealueita esittävästä (F:3) skemaattisesta kartasta käy ilmi, monet kulkineennimistön metaforat ovat peräisin sellaisilta lähdealueilta, että ne voidaan tiivistää metaforiseksi skeemaksi . Seuraavat alaluvut kuvaavat tarkemmin niitä metaforia, joista tämä metaforinen skeema tai kattometafora koostuu.
Monet yksityiskohdat kielessä viittaavat siihen, että kulkineita pidetään elollisina olentoina, tai tarkemminkin ottaen, niihin voidaan tietyissä tilanteissa yhdistää elävien olentojen ominaisuuksia. Olennaisimpia tällaisia ovat kulkineen osien metaforinen samastaminen sellaisiin osiin, joita elävilläkin olennoilla on. Kulkineilla voi kansankielessä olla nokka ja perse, ja kulkineen mahan alle voidaan myös kurkistaa. Kulkineen etuosa vastaa yleensä visuaalisesti kasvoja. Kuten luvussa E:6.4.3.1 on todettu, kulkineen valot samastetaan usein silmiin. Esimerkiksi Rover-autoa, jossa on keskellä kolmas ajovalo eli "silmä", nimitetään Kykloopiksi. Pyöreälamppuista Ladaa taas kutsutaan Nappisilmäksi. 1960-luvulla käyttöön tulleiden piiloajovalojenkin yhteydessä puhutaan toisinaan silmäluomista; esimerkiksi eräässä Mobilisti-lehden (2/95) myynti-ilmoituksessa puhutaan läppäsilmä-Mercurystä, missä läppäsilmä viitannee juuri piiloajovaloiseen automalliin. Kasvoutta täydentää myös ilmeisesti amerikkalaisperäinen metafora, missä auton keulasäleikkö samastetaan hymyyn tai virnistykseen (dollarihymy, dollar grin), ks. E:6.4.3.5. Näitten lisäksi renkaista voidaan puhua tassuina, ja autot juovat bensiiniä ja syövät kilometrejä niin Suomessa kuin Virossakin. Elolliseen viittaavana voidaan pitää myös sitä, että kaksipyöräisten yhteydessä puhutaan pyörän sarvista. Myös monia kulkineiden oikeutteluja pidetään kovin inhimillisinä.
Seuraavissa alaluvuissa esiteltävien nimien ja aihealueiden lisäksi elollisuutta ilmentävät toki myös "elollisten" henkiolentojen nimitykset Mörkö ja fiktiivisten "elollisten" hahmojen nimet, esimerkiksi Herbie.
Aineistossa on suuri joukko nimiä, jotka ovat henkilönnimen näköisiä. Henkilönnimen näköiseen nimeen on voitu päästä parillakin eri tavalla. Etunimen näköinen nimi on saatettu antaa primäärin nimenannon kautta vaikkapa kulkineen luonteen kuvaimeksi tai jonkin esikuvan mukaan. Usein henkilönnimeä on käytetty myös alkuperämaan ilmentämiseen (Raisa, Sergei). Näiden, usein yksilönniminä toimivien primäärien epävirallisten nimien lisäksi aineistossa on myös etunimien näköisiä lisämerkityksisiä sekundäärinimiä (siis Ford Escort → Esko). Etunimen näköisiin lisämerkityksisiin sekundääreihin kulkineennimiin sisältyy niin yleisiä merkki- ja mallinimiä (Bedford → Petteri) kuin yksilönnimeksi miellettyjä nimiä (Lada → Lauri). Seuraavissa nimilaatikoissa on juuri vain näitä lisämerkityksisiä sekundäärinimiä. Ensimmäisessä nimilaatikossa on virallisen tai epävirallisen miehennimen näköisiä kulkineennimiä, toisessa taas naisennimen näköisiä. Nimilaatikoihin on luettu tavallisten allakkanimien lisäksi mukaan myös lempinimiä, julkisuuden henkilöiltä tuttuja nimiä ja kuvitteellisten hahmojen nimiä. Näiden perusteella voidaan ehkä arvioida kulkineitten sukupuolisuutta.
Miehennimen näköiset nimet: