Johdanto – Kulkine.net


F:1 Johdanto

F:1.1 Tutkimuksen kohde

Tässä osiossa kerrotaan siitä, mitä kulkineennimet kertovat kulttuurista ja kulkineitten kokemisesta. Epäviralliset kulkineennimet kertovat kulttuurin jäsentymisestä ja ilmentävät miten kulttuuri ja nimistö ovat vuorovaikutuksesta. Tutkimuskohteena on siis nimien merkitys ja sellaiset yhteydet muualle, jotka liittyvät erityisesti merkin semanttiseen napaan eli semeemiin. Tässä nimen merkityksellä ei tarkoiteta viittaussuhdetta tarkoitteeseen, vaan kaikkia muita mahdollisia nimeen sisältyviä merkityksiä. Lähtökohtana on, että nimeen aineksina sisältyvät sanat ja nimet ovat merkityksellisiä ja että niiden kautta avautuu yhteyksiä.

F:1.2 Tutkimusaineisto: kaikki aineiston nimet, mutta ei juuri puhtaita sekundäärinimiä

Osion F tutkimusaineistona ovat kaikki aineiston nimet. Koska tutkimuskohteena on merkitys, puhtaissa sekundäärinimissä ei vähämerkityksisyydessään juuri tutkittavaa ole. Puhtaat sekundäärinimethän eivät sisällä merkitystä juuri sen enempää kuin samantarkoitteiset aiemmat nimet (jotka usein ovat virallisia). Sen sijaan tutkitaan aineiston primäärinimiä sekä lisämerkityksisiä sekundäärinimiä. Luvussa F:3.4 on kuitenkin käytetty myös puhtaisiin sekundäärinimiin sisältyviä muotinloppuisia suffikseja, johtimia tai sananloppuja eräänlaisena lisätodisteena ja katsottu, että näilläkin voi olla merkitys(tä).

F:1.3 Tutkimusmenetelmä

Tutkimusmenetelmän tarkka määrittäminen on hankalaa. Kaiken pohjana on ollut yksittäisten nimien analyysi, jota tehtäessä nimen merkitys on pyritty mahdollisimman hyvin selvittämään. Näitten analyysien pohjalta nimet on ryhmitelty, ja ryhmien pohjalta on abstrahoitu korkeamman tason skeemoja niin metaforisia lähdealueita kuin muitakin kognitiivisia alueita koskien. Nimiin sisältyvien intertekstuaalisten vihjeitten ja kulttuuria koskevien päätelmien osalta on hyödynnetty yksittäisten nimien analyysejä tehdessä syntynyttä kokonaiskuvaa suomalaisesta 1900-luvun kansankulttuurista niin kulkineitten ympärillä kuin muutenkin.

F:1.4 Motivointi

Belgialaisten oluiden tuotenimiä selvitellyt Geeraerts on todennut olutnimistön rikkauden heijastelevan olutkulttuurin rikkautta. Jos ja kun kielitieteen avulla pyritään analysoimaan kulttuuria, on hänen mukaansa erityisen tärkeää etsiä metodeja, joilla salienssia voidaan ilmiönä tutkia niin metaforisissa kuin suorasanaisissakin ilmauksissa. Geeraertsin mukaan nimet, erityisesti kaupalliset nimet, soveltuvat hyvin kognitiivisen analyysin kohteeksi metaforisuuden ja assosiaatioiden osalta. (Geeraerts 1999: 53–54.) Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että on pidetty merkittävänä selvittää, mistä kulttuurisista aiheista nimet tyypillisimmin kertovat, ja toki myös sitä, miten tämä kertominen tehdään. Vastaavasti myös yhtyeennimissä käytettyjen nimeämismallien on katsottu kuvaavan populaarikulttuurisen tiedon jäsentymistä (Androutsopoulos 2000: 1). Lisensiaatintutkielmani tarkastuslausunnossa työtäni kritisoitiin siitä, että siinä oli tiukan lingvistisen näkemyksen lisäksi huomattava määrä "autoihin liittyvää modernia kerrontaperinnettä". Olin sisällyttänyt kulkineita kuvailevaa tietoa tutkielmaan selventääkseni, miten nimet pitäisi tulkita, ja pidän ratkaisuani edelleen hyvänä. Muun muassa Geeraertsin ja Androutsopouloksen näkemykset osoittavat, että kulttuurisella tiedolla on merkitystä ja että kulttuurisen tiedon irrottaminen kielitieteestä ei välttämättä ole mahdollista tai mielekästäkään. Kulkineennimet ovat itsessään kulttuurinmuoto, joka ilmentää aikojen kuluessa ihmisten ajoneuvoihin peilaamia kaikenlaisia suhteita (ei siis vain suhteita itse ajoneuvoihin). Yksittäisten nimien osalta tämä kulttuurinen, ei-niin-kielitieteellinen mutta nimianalyysejä selventävä, tieto on nyt saatavissa tietokannasta hakutoimintoja käyttäen. Suurempina linjoina sitä sen sijaan tarjoillaan tässä osiossa.

F:1.5 Teoreettinen tausta

Osion teoreettinen tausta kuvataan luvussa F:2. Teoriakatsauksen aluksi muistutetaan, että kyseessä on kielellistä merkkiä koskevasta semanttisesta tutkimuksesta. Tämän jälkeen esitellään kognitiivisen alueen käsite ja lähennetään sitä nimeämisperusteen käsitteeseen. Seuraavaksi otetaan esiin metafora ja siihen kuuluvat lähdealue, kohdealue, skeema ja avainsana, ja päädytään siihen, että metaforien lähdealueetkin ovat kognitiivisia alueita. Lopuksi todetaan, että kulttuuristen ilmiöiden heijastumiseen nimistössä ei liene valmista teoreettista taustaa, mitä esitellä.

F:1.6 Tutkimuskysymykset ja rakenne

Osioon sisältyvät kolme eksaktimpaa tutkimuskysymystä esiteltiin jo osion aloitussivulla. Tässä osiossa siis kerrotaan, mitä metaforisia lähdealueita kulkineennimi aktivoi ja mitä skeemoja kulkineennimistössä on → F:3, mitä muita kognitiivisia alueita kulkineennimistö tuo esiin →F:4 ja mitä kulttuurisia ilmiöitä kulkineennimistössä heijastuu → F:5. Metaforien tutkiminen paljastaa siis sen, millaisiin kohteisiin kulkineet metaforisesti vertautuvat eli millaisina kulkineet koetaan. Analyysi muista kognitiivisista alueista taas pyrkii kertomaan, mikä kulkineissa on olennaista. Kolmannessa kysymyksessä (luvussa 5) ollaan enemmänkin jo kulttuurihistoriallisissa tunnelmissa. Nimistön avulla pyritään kuvaamaan 1900-luvun kulttuuria ja etsitään nimistöstä intertekstuaalisia vihjeitä ja kulttuurisia muistijälkiä. Osion lopussa on luonnollisesti koonti (F:6).


Siirry seuraavaan päälukuun F:2 Teoria