Mitä on tutkittu ja miten – Kulkineennimiväitöskirjan kansanversio – Kulkine.net


Kansanversion osio A: Mitä on tutkittu ja miten

Tutkimuksen kohde

Olen siis kerännyt ja tutkinut kulkineennimiä. Kulkineita ovat mm. auto, polkupyörä, traktori ja moottoripyörä. Laivat, lentokoneet ja junat taas eivät ole olleet keräykseni kohteena, vaikka näilläkin toki nimiä on. Keräämäni nimet ovat epävirallisia lempi- tai haukkumanimiä, vastakohtana virallisille merkki- tai mallinimille (Toyota, Corolla) ja sanakirjasanoille (henkilöauto). Aivan pelkkiä kaskuja tai hokemia (Osta Opel, ympyrä ja nuoli, siin' on sulle loputon huoli) en ole kerännyt, mutta varsin pitkätkin nimenomaiset ilmaukset olen kelpuuttanut (OrpoPojan EnsiLelu).

Jaan keräämäni nimet nimen viittaustason mukaan lajinimiin (pikkuauto), alalajinimiin (itäauto), merkkinimiin (Latukka), mallinimiin (Samarushka) ja yksittäisten kulkineitten erisnimiin eli yksilönnimiin (Raisa). Tasoja voisi erottaa enemmänkin, sillä jotkin sanat ovat viittausalaltaan kulkinelajiakin laajempia (esimerkiksi itse kulkine). Toisaalta taas esimerkiksi alalajinimien ja mallinimien välillä on toisin ryhmittyviä ilmauksia (esim. *farmari-Volvo, joka toki kattaa useiden eri mallien tietynmuotoiset Volvo-autot). Pääpointti on, että aineistossa on siis sekä erisnimiä että yleisnimiä. Seuraava taulukko kertoo kunkin viittaustason nimien määrät:

tasonimien lukumäärä tasolla
laji391
alalaji369
merkki1138
malli1607
yksilö610
muu11
yhteensä4126

Kaikkia näitä viiden eri viittaustason nimiä käsitellään tässä tutkimuksessa pitkälti yhtenä aineistokokonaisuutena. Eri viittaustason nimillä voi olla nimeämisperusteita ja eri viittaustason nimissä on usein samanlaisia rakenteita. Näitten yleisyys tosin vaihtelee ryhmittäin.

Tutkimusaineisto

Olen pääosin kerännyt aineiston itse vuosina 2004–2012. Aineistossa on suomalaisia epävirallisten kulkineennimien esiintymiä yhteensä 4714. Eri nimiä on hiukan vähemmän, nimittäin 3494. Lisäksi olen kerännyt virolaisia epävirallisia kulkineennimiesiintymiä 741, joista eri nimiä on 632. Viron aineisto on huomattavasti pienempi, mutta maitten väkilukuun suhteutettuna virolais- ja suomalaisaineisto ovat tasakokoisemmat. Varsinaisen epävirallisen nimen lisäksi ainakin kirjallisesti saadusta aineistosta on poimittu myös tekstinkatkelma, jossa nimi esiintyy. Nimen lisäksi on kysytty tai muuten selvitetty tieto tarkoitteen virallisesta nimestä ja nimen merkityksestä. Samalla on tavoiteltu tietoa myös nimen alkuperästä, iästä, levikistä, käyttäjistä ja viittaustasosta (yksilö, malli, merkki jne., ks. A:1.5), mutta vastauksia ei ole läheskään aina saatu eikä ihmisillä tällaista tietoa tai näkemystä välttämättä tarvitse ollakaan, vaan on jouduttu selvittelemään nimeä muista lähteistä tai arvaamaan. Lisäksi olen poiminut kansan näkemyksiä kulkineista, nimenannosta ja kulkineennimistä. Aineisto voidaan kuvata seuraavalla tavalla:

Aineiston keruu

Aineistonkeruun ensimmäisessä vaiheessa haastattelin noin 75 henkilöä haastatellen heitä joko kasvokkain tai puhelimitse. Haastateltujen joukko on ollut kirjava: tuttuja ja tuntemattomia, maalaisia ja kaupunkilaisia, autottomia ja autoharrastajia, miehiä ja naisia, nuoria ja vanhuksia. Osa haastattelluista oli tuttaviani, osa Maaseudun Tulevaisuus -lehdessä olleeseen vetoomukseen vastanneita. Vetoomusteksti tuotti myös kirjeitä ja tekstiviestejä. Lisäksi olen saanut Audi-, Mercedes Benz- ja Escort-harrastajien yhdistyksiltä sähköpostitse nimiä.

Yksityisiltä ja yhteisöiltä saadun aineiston lisäksi olen käynyt läpi Kangasalla sijaitsevan Automuseo Mobilian kokoelmia. Siellä olen poiminut nimiä autohuumorikirjoista ja erityisesti vanhoista Mobilisti-lehdistä. Lisäksi olen vuosien mittaan selaillut sanomalehtiä ja pitänyt korvani auki turuilla ja toreilla.

Kolmas ja erittäin keskeinen aineistolähde on ollut Internet yhteisöineen ja foorumeineen. Sivustot, joiden keskustelufoorumeilta ja sanasto-osioista olen poiminut aineistoa, ovat Overdrive.fi, www.dynamiitti.com, www.ladakerho.fi, www.volgaclubfinland.com, www.volvolandia.com ja www.saabclub.fi. Foorumien valtavaa sisältöä ei ole käyty systemaattisesti läpi, vaan olen keskittynyt sellaisiin teemoihin, joista olen olettanut aineistoa löytyvän. Foorumeilla on mm. keskusteltu kulkineitten lempinimistä ja sukupuolista. Joitakin nimiä olen myös poiminut yksityishenkilöiden ylläpitämiltä sivustoilta, esimerkiksi Tuomas Karttusen (myöhemmin TuKa) ja Veijo Aallon (myöhemmin VeAa) kotisivuilta (poistettu verkosta). Lisäksi olen tehnyt hajapoimintoja liikkuessani IRC-Galleriassa (irc-galleria.net). Lisäaineistoa olen saanut myös esiintymällä julkisuudessa. Niin Radio Hämeen kun Helsingin Sanomien haastattelut on julkaistu verkossa ja kiinnostuneet ovat voineet kommentoida niitä. Nämä kommentit olen myös integroinut aineistooni.

Vielä loppumetreillä maaliskuussa 2012 avattiin verkossa muutamaksi viikoksi sähköinen aineistonkeruulomake, josta levitettiin tietoa mm. nimistöntutkijoille ja Jyväskylän yliopiston suomen kielen opiskelijoille, jotka edelleen levittivät sanaa eteenpäin. Lomakkeen avulla pyrittiin keräämään lisää erityisesti yksittäisten kulkineitten yksilönnimiä, joita aineistossa oli suhteellisesti vähiten niiden arvioituun määrään nähden. Keruu tuotti muutamia satoja nimiesiintymiä. Sähköinen aineistonkeruulomake on tarkoitus avata uudelleen väitöskirjan valmistuttua.

Olen myös tutustunut Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen hallussa oleviin vaatimattomiin autonnimikokoelmiin. Suurin osa näistä kuului Anu Jantusen cl-keräelmään (JoY) vuodelta 2001. Kotuksen nimilippukokoelmasta poimin ainoastaan itselleni vieraat nimet, joita oli 57. Lisäksi olen hyödyntänyt muutamia nimilippuja nimien ikäämisessä. Olen myös poiminut läpi Paunosen slangisanakirjan (2000) sekä Kajánin palomiesslangitutkimuksen Ykköshyökkääjä lammaa (1998). Paunosen sanakirjasta olen poiminut sekä itselleni uudet nimet että täydentänyt tietokannan nimitietoja Paunosen ikäyksillä. Aineistoon on sisällytetty myös Oskari Lehtisen praktikumtyössään (2002) käsittelemät kuorma-autojen nimet.

Virolaisen aineiston keruussa on noudatettu samoja periaatteita kuin suomalaisenkin aineiston hankinnassa. Virolaisen aineiston keruu alkoi Maaleht-lehdessä olleella vetoomuksella. Tätä kautta saatiin kirjeitse satakunta nimeä, lähinnä autojen ja traktorien nimiä. Annekatrin Kaivapalu taas teki puolestani kyselyn Tallinnan yliopiston opiskelijoille, mikä tuotti puolensataa vastauslomaketta ja parisensataa virolaista nimeä. Kotuksen järjestämässä nimistöseminaarissa tapaamani Martin Rebbase ja Evar Saar ovat puolestaan toimittaneet minulle sähköpostitse muutamien kymmenien nimien nimikokoelmat. Lisäksi olen poiminut epäviralliset kulkineennimet Sergei Zjuganovin seminaarityöstä Mis on hollireid? Uuemat autonduse sõnavara (2008), joka autosanaston lisäksi sisältää jonkin verran alan tuoretta virolaista nimistöä. Olen myös poiminut parisenkymmentä nimitystä Mai Loogin koostamasta ja käyttäjien täydentämästä viron slangisanakirjan artikkelien auto ja mootorratas alta. Loput on poimittu foorumeilta osoitteessa forum.automoto.ee.

Nimien analyysi

Lähtökohtana nimien etymologioinnissa on ollut se, mitä ihmiset ovat selittäneet tai olen muualta saanut selville. Joskus ihmiset ovat saattaneet muistaa korimalleja hiukan väärin ja joskus tiedot ovat olleet puutteellisia ja joskus ihmiset ovat puhuneet keskenään ristiinkin. Näitä tietoja olen sitten yhdistellyt ja täydentänyt esim. Googlen kuvahaun, Wikipedian, Autowikin ja Konedata-sivuston avulla. Nimien selvittely on myös pakottanut myös tutustumaan menneitten vuosikymmenien aikoihin ja tapahtumiin, ja näin Zatopekit ja Pyhimykset ovat tulleet tutuiksi. Seuraavassa pari esimerkki yksittäisen nimen analyyseistä:

Aineiston hallinnointi

Haastatteluista, lehdistä ja kirjoista tehdyt muistiinpanot ja saadut tekstiviestit tallennettiin aluksi vihkoon. Verkosta tehdyt tekstipoiminnat siirrettiin leikkaa–liitä-menetelmällä tekstitiedostoihin. Näiden pohjalta muodostettiin aluksi Excel-taulukko, johon tallennettiin tiedot nimestä, nimen tarkoitteesta, nimen viittaustasosta, nimen kielestä, nimen muodostusalkuperästä (primääriys vs. sekundääriys alatyyppeineen), mahdollisista nimeämisperusteista, sekundäärinimissä käytetyistä muokkauskeinoista ja lähteistä, joista nimi oli saatu. Lisensiaatintutkielmavaiheessa järjestin taulukon sisältämää tietoa eri perustein, mikä oli tuossa vaiheessa riittävä menettely. Väitöskirjaa suunnitellessani kävi ilmeiseksi, että sähköisen muodon etujen hyödyntäminen tulisi edellyttämään kerätyn tiedon hallinnointia Excel-taulukon sijasta jossakin monipuolisemmat ominaisuudet tarjoavassa tietokantaympäristössä. Tällaiseksi valittiin MySQL. Tietokannan suunnittelussa, rakentamisessa ja tiedonsyöttöratkaisujen kehittämisessä yhteistyökumppaniksi ryhtyi Fennosol Oy, jonka kanssa yhteistyö oli sujuvaa ja hedelmällistä. Tietokanta on myös tämän sivuston rakenteen perustana, eli kaikki tilastotiedot ja esimerkkilaatikot tulevat suoraan tietokannasta.

Kulkineitten historia Suomessa ja Virossa

Tästä asiasta on lyhyt katsaus varsinaisessa väitöskirjassa (luku A:4 alalukuineen). Asiasta kiinnostuneet voivat lukaista sen sieltä, mutta useimmat kai tietävät muutenkin, että autot ja moottoripyörät tulivat Suomeen 1800-luvun lopulla ja yleistyivät jokamiehen käyttöön 1950-luvulta alkaen.

Tutkimuksen tavoitteet

Kun kyse on auton lempinimistä, kansalla on vilkas kielikuvitus. Tutkija löysi lähes kolmetuhatta kansanomaista nimitystä. Kajakki, Kupla, Rellu, Pösö – rakkailla autoilla on monta nimeä. Mutta tietääkö kukaan, kuinka monta? (HS 28.2.2010.)

Kulkineita on ollut Suomessa jo yli sata vuotta, mutta niitten nimistä ei tiedetä juuri mitään eikä niitä ole tarkemmin kerätty. Tähän mennessä nimistöntutkijat ovat keskittyneet paikannimiin, henkilönnimiin ja eläinten nimiin, ja laivojen ja yhtiöittenkin nimiä on jo hiukkasen tutkittu. Näin ollen on korkea aika, että kulkineennimistä saadaan tietää niiden keskeiset ominaisuudet. Samalla saadaan kenties hiukkasen lisäselvitystä muihinkin nimiin.

Uutuutta on myös se, että väitöskirja on tehty verkkosivuston muotoon. Näin se on kaikkien luettavissa eikä hautaudu kirjaston hyllyyn. Samalla hakutoiminnot ovat mukavasti käytössä ja linkkien avulla asioitten keskinäisiä yhteyksiä on helppo hahmottaa. Kulkine.net on myös ohjelmoitu siten, että siihen on helppo myös lisätä uusia nimiä.

Osio B: Mitä on nimetty ja miksi nimiä annetaan?