Väännetäänkö nimiä virallisista nimistä vai annetaanko niitä ominaisuuksien perusteella? – Kulkineennimiväitöskirjan kansanversio – Kulkine.net


Kansanversion osio C: Väännetäänkö nimiä virallisista nimistä vai annetaanko niitä ominaisuuksien perusteella?

Uusia sanoja voidaan muodostaa yhdistämällä, johtamalla, lainaamalla, sepittämällä ja merkitysalaa muuttamalla. Sama pätee myös nimiin. Sanoja ja nimiä tutkittaessa ollaan usein kiinnostuneita siitä, mistä ne ovat tulleet tai miten ne ovat syntyneet.

Primääri ja sekundääri

Olen päätynyt siihen, että epävirallisia lempi- tai haukkumanimiä voidaan muodostaa joko toisista nimistä vääntämällä tai sitten antaa kokonaan uusia nimiä kulkineen ominaisuuksien mukaan. Vanhasta nimestä väännettyjä nimiä kutsun sekundäärinimiksi, ominaisuuksien mukaan "tyhjästä" nyhjäistyt nimet taas ovat primäärinimiä. Sitä, kummasta nimi tulee, kutsun nimen muodostusalkuperäksi. Havainnollistan tätä jakoa vielä muutamalla esimerkillä tutkimusaineistosta. Erilaisten Volkswagenien primäärinimiä ovat esimerkiksi Natsipaise ja Hippipaku, sillä näissä virallinen nimi ei ole näkyvissä eikä aineistossa ole toista nimeä, josta nämä olisi selvästi johdettu. Tyypillisesti primäärinimet kuvaavat kulkineitten ominaisuuksia. Sekundäärinimiä taas ovat mm. Volkkari, Volsu, Kansanauto ja Kupletti (← Kupla). Kolme ensimmäistä pohjautuvat eri tavoin mallin viralliseen nimeen, ja neljännen taustalla on vakiintunut epävirallinen nimi Kupla. Tämä luokittelu on varsin helppokäyttöinen, muttei aivan ongelmaton.

Joskus voi olla hankala sanoa, milloin kyse on sekundäärinimestä eli milloin nimi pohjautuu toiseen samantarkoitteiseen nimeen. Hyvä ongelmatapaus on BMW:n nimitys Buimuri. Ilmaukseen on toki vaikuttanut myös vakiintunut merkin epävirallinen nimi Bemari, mutta voisi lähes sanoa, että tässä tapauksessa primääriä nimeä on pyritty sitomaan paremmin kohteeseensa poimimalla siihen virallisen nimen elementtejä eikä päinvastoin.

Lisämerkityksinen ja puhdas sekundääriys

Edellä nimet jaoteltiin primääreihin tai sekundääreihin sen mukaan, oliko niiden taustalla aiempi samantarkoitteinen nimi. Kun Ladaa kutsutaan Hapankaalihakkuriksi, kyse on primääristä kulkineen alkuperää ja käyntiääntä ilmentävästä nimestä. Samantarkoitteinen Latukka taas on selvästi sekundääri, eräänlainen kielellisen muuntelun neutraali tuotos. Samasta kannasta voidaan kuitenkin muotoilla myös Laatokka, jossa on nähtävissä paitsi automerkin itäinen alkuperä myös merkin virallinen merkkinimi. Edellisen alaluvun määritelmän mukaan Laatokka on siis sekundäärinimi. Sillä on kuitenkin primäärinimille tyypillisiä piirteitä, sillä se ilmaisee jotakin kulkineen ominaisuutta (toisin kuin Latukka). Kaikki sekundäärinimet eivät siis ole puhtaasti "vain" sekundäärejä, vaan niissä on lisäksi jotakin sellaista, jota olen päättänyt kutsua lisämerkitykseksi.

Jako puhtaaseen ja lisämerkityksiseen sekundäärinimeen ei ole aivan yksiselitteinen, ja sen vuoksi olen käsitellyt joitakin nimiä molemmissa ryhmissä. Tällaisia rajatapauksia ovat esimerkiksi Fire 'Vauxhall Firenza', Lude 'Honda Prelude' ja Ratsuni 'Datsun'. Fire ja Lude ovat molemmat heittämällä syntyneitä, Ratsuni taas on tyypillinen esimerkki virallisen nimen suomalaistamisesta, jossa d on korvattu useiden länsimurteiden tapaan r:llä. Fire voi englannintaitoisen korvissa sisältää lisämerkityksiä, Lude-nimessä taas voidaan nähdä suomenkielinen hyönteisennimitys. Luden mieltämistä puhtaaksi sekundäärinimeksi puoltaa kuitenkin sen taivutus. Aineistoesiintymässä nimeä nimittäin taivutetaan juuri Lude : Luden eikä Luteen. Ratsuni taas on tyypillinen esimerkki suomalaistetusta nimestä, joka sattuu yhteen jonkin kielessä jo olevan ilmauksen kanssa. Datsuni on mun ratsuni (tai Ratsuni) lauloi Hausmylly-yhtyekin aikoinaan. Prosodisilla tutkimuksilla olisi kuitenkin luultavasti mahdollista erottaa ratsu + ni ja Ratsuni toisistaan, eikä näitä luultavasti hahmotetakaan samaksi sanaksi normaalioloissa. (Musiikissa intonaatiota ja rytmiä säätelevät myös musiikilliset seikat.)

Yhteenveto nimen aineksista

kaavio epävirallisisten nimenosien lajeista, avataan seuraavassa tekstissä

Keskeisimpiä aineksia ovat siis primääri aines eli kulkineen ominaisuudet ja sekundääri aines eli kulkineen aiempi nimi. Nämä eivät ole toisistaan täysin erilliset, sillä merkkien ja mallien nimet lukevat kulkineissa lähes säännönmukaisesti ja nimitekstit ovat siis myös kulkineen osia. Pelkästään kulkineen ominaisuuksia tähdentäviä nimenosia kutsun primääreiksi nimenosiksi. Virallisen nimen pohjalta muokattuja neutraalihkoja ja toisiin sanoihin assosioitumattomia nimenosia kutsun vastaavasti puhtaasti sekundääreiksi nimenosiksi. (Neutraalihkoutta näissä rikkovat ainoastaan johtimiin ja äänteisiin liittyvät sävyt ja äännesymboliikka.) Näiden kahden pääryhmän väliin jäävät lisämerkityksiset sekundäärit nimenosat. Lisämerkityksiset sekundäärit nimenosat on lähes aina muodostettu kulkineen aiemmasta nimestä lekseemihakuisen muuntelun avulla. Lisämerkityksisissä sekundääreissä nimenosissa voidaan kuvata kulkineen todellisia tai kuviteltuja ominaisuuksia tai tyytyä vain huumoriin ja kielellä leikittelyyn. Humoristisuus on myös yleistä primääreissä nimenosissa, mutta ex definitione mahdotonta puhtaasti sekundääreissä nimenosissa.

Nimien rakennetyyppejä

Kaikki nimet eivät ole yksiosaisia kuten vaikkapa Warre. Selvästi kaksiosaisia ovat esimerkiksi Rättisitikka, Aurinko-Lada, Lapa-Valtteri, Natsipakastin ja Hitlerin kosto. Useampiosaisia nimiä analysoitaessa pitää tietysti huomioida, että eri osat voivat olla eri alkuperää. Nimen alkuosa voi olla primääri ja loppuosa sekundääri, kuten Rättisitikka. Rätti kuvaa siis auton erikoista kattoratkaisua ja sitikka on neutraali väännös virallisesta nimestä.

Epävirallinen kulkineennimistö on rakenteeltaan moninaista. Jotkut tyypit toistuvat usein, toiset taas ovat harvinaisempia. Käsittelen seuraavassa ensin "helpot perustapaukset" ja pohdin sen jälkeen monimutkaisempia ja harvinaisempia rakennetyyppejä. Näiden tyyppien yleisyydestä kerrotaan sitten tarkemmin tyyppien esittelyn jälkeen.

Yksiosaiset nimet

Yksiosainen nimi voi lähtökohtaisesti olla primäärinimi, puhdas sekundäärinimi tai lisämerkityksinen sekundäärinimi.

Yksiosainen primäärinimi

Yksiosaiseksi luettavia primäärinimiä on muutamaa eri tyyppiä. Yksiosaisia nimiä ovat ensinnäkin sellaiset nimet, jotka ovat myös leksikaalisesti yksiosaisia eli koostuvat yhdestä sanasta. Nämä ovat usein metaforisia, esim. Palme 'Volvo', Masurkka 'Lada'. Myös monet rekisteritunnuksista juonnetut nimet tai muuten yksilönnimeksi annetut henkilön- tai eläintennimet ovat yksiosaisia, kuten Raisa 'eräs Lada', Helmi 'eräs helmenharmaa Mazda 626' ja Irma 'eräs Volvo Amazon, jonka rekisteritunnus IRM-4XX'. Joskus kuitenkin yksiosainen nimi voi koostua kahdestakin sanan tapaisesta osasta. Kun esimerkiksi Ford Angliaa kutsutaan Juustohöyläksi ja Trabantia Kovalevyksi, näitä ei voida palastella osiin juusto, höylä, kova ja levy. Huonosti palasteltavia ovat myös ns. bahuvriihit (hieno kielitieteellinen termi, mutta parempaakaan ei ole). Bahuvriihit viittaavat useimmiten kulkineen johonkin osaan ja tämän ominaisuuteen (Ryppykylki 'Buick 1960-l.', Nikkelinokka 'Chevrolet-ka. vm. 1946'). Kun nimi siis kuvaa ryppykylkisyyttä, ei ole mitään järkeä erottaa ryppyä ja kylkeä nimen erillisiksi osiksi.

Yksiosainen puhdas sekundäärinimi

Yksiosaiset puhtaat sekundäärinimet jakautuvat muutamiin tyyppeihin. Kohtalainen osa yksiosaisista sekundäärinimistä on virallisten nimien neutraaleja suomalaistuksia, esim. Porsse 'Porsche' ja Matspa 'Mazda'. Suomalaistettaessa lisätään usein loppuun -i-, kuten nimissä Fiiatti 'Fiat' tai Talpotti 'Talbot'. Yksiosaisia puhtaita sekundäärinimiä on tehty myös typistämällä: Mitsubishi → Mitsu ja lisäämällä pääte Mercedes-Benz → Mersu.

Osaisuudeltaan hankalammin määriteltäviä ovat numeroilmaukseen pohjautuvat nimet, esim. Viistonninen 'Ford 5000' ja Kasipuolikas 'Fiat 850'. Nämäkin voidaan ajatella yksiosaiseksi, koska ne perustuvat mallinumeroon, joka taas itsessään on yksiosainen. Yksiosaisina olen myös pitänyt erilaisia sananmuunnoksia ja muita vastaavia (Glof 'Volkswagen Golf' ja Koliväppä 'Ford Escort mk2').

Yksiosainen lisämerkityksinen sekundäärinimi

Yksiosaisia lisämerkityksisiä sekundäärinimiä ovat nimet, joissa sekä varhempi nimiasu (yleensä virallinen nimi) että vääntelyn lopputuote ovat selvästi yksiosaiset. Tällaisia ovat vaikkapa Skeida 'Skoda' ja Valtteri 'Plymouth Valiant'. Sitä vastoin onkin hiukan hankalampi sanoa, ovatko Lada → Ladugård, Thunderbird → Tunturipirtti ja Allis Chalmers → Kallis Jalmari yksiosaisia vai eivät.

Useampiosaiset nimet

Monenlaiset yhdistelmät primääreistä, sekundääreistä ja virallisista aineksista ovat sinänsä mahdollisia. Näiden luontevuudessa ja sitä kautta yleisyydessä on toki eroja. Yksinkertaisessa nimessä osat erottuvat selvästi. Tällaisia ovat vaikkapa Härmäauto 'Toyota Corolla DX' ja Paavinpulkka 'Fiat'. Yleensä kaksiosaisen nimen toinen osa on virallisesta nimestä väännetty ja toinen kuvaa kulkineen ominaisuuksia (Rättisitikka 'Citroen 2CV' ja Mahasitruuna 'Citroën ID tai DS'). Yleensä virallisesta nimestä on peräisin juuri nimen jälkiosa, mutta joskus nimenosat ovat toisinkinpäin (Volsupaketti 'Volkswagen-pakettiauto'). Jälkiosan ei tarvitse edes olla väännös, vaan se voi olla virallinenkin nimi, kuten nimessä Aurinko-Lada 'eräs keltainen Lada'.

Useampiosaisuus on joskus epävarmaa. Ensimmäinen esimerkkinimi on Aikapommi, eräs Saab 96 -mallin monista epävirallisista nimistä. Koko nimi viitannee mallin käytettävyyteen räjähdysteeman kautta: Saab 96 on siis kuin aikapommi, ja on vain ajan kysymys, milloin sen aika on täynnä ja se laukeaa. Aikapommi voidaan nähdä myös viittauksena auton nakuttavaan tai tikittävään käyntiääneen, mutta ääni ei liene kovin realistinen nimeämisperuste. Kun tarkastellaan nimeen sisältyviä osia aika ja pommi, analyysi tarkentuu. Pommi voi nimittäin myös viitata automallin pyöreään muotoiluun. Tämän puolesta puhuisi samasta mallista käytetty nimi Pomminpuolikas. Toisaalta taas pommi yksinäänkin riittää viittaamaan laukeamiseen ja hajoamiseen, ja näin saadaan myös tulkinta aika 'varsinainen' pommi.

Ladaa tarkoittava Evakkoreki sisältää Aikapommin tapaan tutun konneksion. Evakko yksinäänkin tai Evakkoreki kokonaisuutena viittaavat kulkineen itäiseen alkuperään. Metaforiseen reki-osaan taas voidaan liittää monenlaisia käsityksiä auton kulmikkaasta muotoilusta, ohjattavuudesta, alkeellisuudesta ja käyttämisestä liikkumiseen.

Uralin pihlaja on yksi monista Lada-merkkisistä autoista käytetyistä nimistä. Mikäli nimeä tarkastellaan kokonaisuutena, Uralin pihlaja viittaa samannimiseen haikeaan laulelmaan. Lienee tunnettua, että Uralin pihlaja on venäläinen sävelmä ja että nimi näin viittaa auton alkuperään. Laulussakin mainitut pihlajankukat voidaan assosioida Ladojen kermanvaaleaan väriin ja laulun kaihoisasta tunnelmasta ja morsiamen kaipuusta voidaan jopa johtaa jotakin auton luonteeseen liitettävissä olevaa. Valmis sanapari on kuitenkin sellaisenaan lainattu auton nimeksi. Uralin pihlajan tulkitseminen puhtaasti yksiosaiseksi metaforiseksi primäärinimeksi ei kuitenkaan ole täysin selvää. Jo alkuosa Uralin riittää nimittäin viittaamaan auton alkuperään. Näin on tehtykin samantarkoitteisessa nimessä Uralin Mersu. Samoin pihlajankukat ja monet Ladat ovat samanvärisiä, vaikkei laulussa valkolatvuksesta puhuttaisikaan.

Neljäs esimerkki kerroksellisuudesta on Datsun 100A:sta ja muistakin japanilaisautoista käytetty Riisipussi (Google-haku löytää myös asun riisibussi). Niin pelkkä riisi kuin kokonainen pakkauskin eli riisipussi viittaavat auton itämaiseen alkuperään. Toisaalta pussi-aines on kaksitulkintainen ja voi viitata joko linja-autoon (∼ bussi) tai kulkineeseen pienenä pehmeäseinämäisenä astiana (kulkine on säiliö-metaforaskeemasta ks. F:3.3).

Tällaisia kerroksellisia nimiä on aineistossa lisääkin:
Esimerkkejä nimistä, joissa on päällekkäisiä tai sisäkkäisiä nimenosia:

Aasinkoppi = (kuorma-auto) Scania 3-sarjan topline --- Koppi-osa viitannee mallisarjalle luonteenomaiseen kulmikkuuteen. Mallin ohjaamot taas ovat suuria ja aasit ovat varsin korkeita eläimiä. Toki voidaan ajatella humoristisesti, että kuljettaja olisi aasi.
Amisbiili = (henkilöauto) eräs Lada 1500 S -88 --- Huolimatta siitä, että nimi on luokiteltu käyttäjän viittaavaksi, se todennäköisimmin kuitenkin ilmaissee sitä, että auto muistuttaa tyypillistä amisautoa (vrt. Amisauto).
Aropupu = (henkilöauto) Pobeda --- Aropupu viittaa yleensäkin nopeasti vipeltävään olentoon, mutta tässä nimessä aro-osa kuvaa myös auton alkuperää. Pobedat valmistettiin Gorkissa, nykyisessä Nizni Novgorodissa, Etelä-Venäjällä.
Asteekki-jumala = (henkilöauto) eräs Lada --- Nimi viittaa Axtec-kaasutinjärjestelmään. Jumala-osa ilmeisesti täydentää tätä lähinnä leikillisesti korostaen yhteyttä muinaisiin asteekkeihin.
Bluebird = (henkilöauto) eräs Ford Thunderbird vm. 1959 --- Auto oli sininen ja Thunderbird eli lyhyemmin vain bird. Bluebird eli Sinikka taas on amerikkalainen lintulaji.
Cokiscorvette = (henkilöauto) Chevrolet Corvette 1968-83 --- Malli tunnetaan muotoilunsa mukaan englanniksi nimellä Coke Bottle Corvette. Kuva (kuvan lähdeviite)
Eerliböördi = (henkilöauto) Ford Thunderbird vm 1955-57 --- Nimi viittaa siihen, että nämä olivat ensimmäinen mallikerta Thunderbirdejä, siis "aikaisia lintuja". Ainakin alkukielessään nimeen sisältyy myös sanaleikki tai viittaus sanontaan "The early bird catches the worm", ts. "Aikainen lintu madon nappaa".
Euroopan Vette = (henkilöauto) Opel GT --- Euroopan Vette on samansisältöinen nimi kuin Euroopan Corvette.
Evakkoreki = (henkilöauto) eräs Lada --- Evakkoreki on viittaa karjalaisten evakuoinnin kautta Karjalaan ja koko Neuvostoliittoon; toisaalta taas reki-osa yhdistää nimen kulkuvälineisiin.
Evakkoreki = (henkilöauto) Lada --- Evakkoreki on kokonaismetafora, jossa itäiseen alkuperään viitataan Karjalan ja evakoitten kautta. Toisaalta reki-osa korostaa, että kyseessä on liikkumisväline.
Gängsteri Sitikas = (henkilöauto) Citroen Traction Avant --- Mallin nimi "Gangsterlimousine" tunnetaan ainakin saksassa. Autoa käytettiin elokuvissa usein pakoautona, ja eteenpäin avautuvat ovet mahdollistivat eteenpäin ampumisen ja ihmisten kaappaamisen kyytiin. Ilmaus saattaa olla lainaa suomesta, ks. Gangsterisitikka Kuva (kuvan lähdeviite)
Hopeanuoli = (henkilöauto) eräs Saab --- Hopeanuoli-konneksiolla on monia eri merkityksiä. Hopeanuolia ovat eräs Villiin länteen sijoittuva sarjakuvajulkaisu 1970- ja 1980-luvuilta, animesarja 1990-luvulta, Mercedes-Benzin kilpa-autot 1930-luvulta ja McLarenin formula-autot vuodesta 2003 alkaen. Saabfoorumilaisen mukaan nimitys on hänen vaimonsa antama ja perustuu väriin. Vaikka siis nimi koostuu väriä ilmaisevasta hopea-osasta ja mahdollisesti nopeutta ilmaisevasta nuoli-osasta, siihen kuitenkin sisältyy kokonaisuutena joukko intertekstuaalisia viittauksia, jotka rouva on voinut tuntea tai olla tuntematta.
Härkävaunu = (henkilöauto) Citroen 1950-luvulta ehkä --- Nimi viittaa autoon, jolla naapurikylän pojat kävivät tanssireissuillaan 1950-luvulla. Auton nimittäminen vaunuksi korostaa osin sen käyttöä liikkumiseen, nuoria miehiä taas lienee voitu kutsua sonnien lisäksi häriksikin. Toisaalta härkävaunu-sana kokonaisuutena on tarkoittanut mm. junanvaunuja, joissa kuljetettiin karjaa Ruotsiin. Härkävaunu-nimi voidaan siis yhdistää myös auton karuun varustelutasoon tai "kolhouteen", jos auto oli jo vähän vanhempaa mallia.
Itä-Saksanseisoja = (henkilöauto) IFA --- Paunosen mukaan nimeä on käytetty 1950-luvulta 1960-luvulle. Esimerkkilause: Ei kehtaa näyttäytyä Itä-saksanseisojan kanssa tai slobokatiskalla. Nimeä on käytetty myös monista muista kaksitahtisista autoista, erään lähteen mukaan taas nimenomaan Ifan F8-mallista.
Kiertotähti = (henkilöauto) Mercedes-Benz W123 --- Mercedes-Benz W123 on tunnettu erittäin kestävänä autona. Kiertotähti-nimi kuuluu muiden ensisijaisesti keulamerkkiin viittaavien tähti-nimien sarjaan.
Kyrpäjyrä = (henkilöauto) eräs Saab --- Saab 96:n nimityksillä Kyrpäjyrä ja Kyrpätynnyri on vahva onomatopoieettinen sävy (vrt. myös Kuurakyttyrä). Jyrä-osaa voidaan pitää ääneen viittaavana, kyrpä-osaa taas muotoassosiatiivisena. Tynnyri-osa liittynee yleisemmin auto säiliönä -skeemaan. Nimet ovat hankalasti osiin jaettavia.
Kyrpätynnyri = (henkilöauto) eräs Saab 96 --- Saab 96:n nimityksillä Kyrpäjyrä ja Kyrpätynnyri on vahva onomatopoieettinen sävy (vrt. myös Kuurakyttyrä). Jyrä-osaa voidaan pitää ääneen viittaavana, kyrpä-osaa taas muotoassosiatiivisena. Tynnyri-osa liittynee yleisemmin auto säiliönä -skeemaan. Nimet ovat hankalasti osiin jaettavia.
Lentävä hollantilainen = (henkilöauto) Volvo 300-sarja --- Wagnerin Oopperan nimi.
MaTolaatikko = (henkilöauto) eräs Lada --- MaTo-nimisen käyttäjän omistama Lada.
Mikkolan Esko = (henkilöauto) Ford Escort --- Esko väännös Escortsta, Mikkola taas viittaa samalla automallilla rallia ajaneeseen Hannu Mikkolaan
Pahviloota = (henkilöauto) Trabant --- Trabant-autojen pintamateriaalina käytettiin pellin sijasta pahvimaista Duroplast-muovia.
Pakettipäkätti = (henkilöauto) Saab 95 tai 96 --- TuKa:n mukaan malli on 95, OD:n mukaan 96. Mallit eivät ole lainkaan laatikkomaisia, joten paketti-osa lienee eräänlaista sanaleikkiä. Voidaan toki ajatella, että autoa liikuttava päkätti (pässi) on ikäänkuin paketoituna konepellin alle. Ääni (äänen lähdeviite)
Pikkumusta = (henkilöauto) eräs Nissan Micra vm. 1998 --- Informantin mukaan auto oli pieni, sievä ja musta, kuten omistajansa (pieni, sievä ja tummahiuksinen).
Punainen paholainen = (henkilöauto) eräs Saab 99GL vm. 1982 --- Punainen paholainen (Red devil) on hyvin yleisesti eri tarkoituksissa käytetty konneksio, jolla voidaan viitata esim. Ferrariin. Nimi ilmaissee auton väriä ja luonnetta.
Punainen paholainen = (henkilöauto) eräs Volkswagen Golf vm. -89 --- Informantin mukaan Punainen paholainen oli pieni, punainen auto, jolla hänen kaverinsa ajoi aina ylinopeutta ja muutenkin holtittomasti. Nimeä käytettiin kaveripiirissä.
Punainen paholainen = (maastoauto) eräs Ford F350 4x4 7.3 Powerstroke -99 --- Informantin mukaan kyseessä on punainen, korotettu pitkä jenkkipickup isoilla renkailla ja nimeä käytetään tuttavapiirissä yleisesti. Punainen paholainen (Red devil) on hyvin yleisesti eri tarkoituksissa käytetty konneksio, jolla voidaan viitata esim. Ferrariin.
Riisikippo = (henkilöauto) Nissan --- Kippo kuvaa auton pienuutta astiametaforan avulla, riisi taas vie ajatukset itäisille maille. Toki pienet saviset riisikupit ovat myös kokonaismetafora.
Riisikuppi = (henkilöauto) Datsun 100A --- ks. Riisikippo.
riisikuppi = (henkilöauto) japanilaisvalmisteinen auto --- Ks. Riisikippo.
Riisipussi = (henkilöauto) Datsun 100A --- Nimi on kerroksellinen ja monitulkintainen: riisipussi on toisaalta riisipakkaus, toisaalta taas pussi voidaan tulkita bussiksikin, jolloin nimen merkitys on ikään kuin "riisimaan bussi".
Saksanseisoja = (henkilöauto) IFA myös Wartburg --- Nimeä on käytetty Paunosen mukaan ensin IFAsta 1950-luvulla, sitten Wartburgista 1960-luvulla. Nimi matkii koirarodun nimeä. Auton nimittäminen seisojaksi viittaa siihen, että se ei liiku eli on toisin sanoen rikki. Ks. myös nimeä Itä-Saksanseisoja.
Saksantalousihme = (henkilöauto) Opel --- Paunosen mukaan ilmausta on käytetty 1970-luvulla. Saksan talousihme eli Wirtschaftswunder viittaa yleensä Saksan nopeaan vaurastumiseen II maailmansodan jälkeen. Tämän yhteys Opeliin on epäselvä ja kysymys saattaa olla pelkästä sarkasmistakin.
Savupommi = (henkilöauto) kaikki itäsaksalaisvalmisteiset autot --- Itäsaksalaiset autot ilmeisesti tuottivat yhtä paljon savua kuin savupommi. Pommi-osa voidaan yhdistää myös yleisemmin epäluotettavuuteen.
Sernopiili = (henkilöauto) Lada --- Nimi viittaa Tshernobylin kaupungissa tapahtuneen ydinvoimaonnettomuuden kautta Ladan saastuttavuuteen. Samaan aikaan piili-osa liittyy autoa merkitsevään piili-sanaan, jonka originaali on ruotsin bil.
Sinihelmi = (henkilöauto) eräs Lada 2107 --- Auto oli sininen ja vähän kuin helmi, mikä oli myös entisen omistajan etunimi (Helmi). Sinihelmi-konneksiota käytetään monissa eri yhteyksissä.
sininen huvimaja = (poliisiauto) --- Sininen huvimaja (Blauer Pavillon) on tunnettu haikea sävelmä. Nimi viitannee ensisijaisesti poliisin pakettiautoon, jonka kyytiin kerättiin ihmisiä.
Sininenenkeli = (henkilöauto) eräs Saab --- Auto oli yhtä vaaleansininen kuin drinkkikin.
Sätkäkone = (henkilöauto) Volkswagen "Kupla" --- Tervolalaisen informantin mukaan Volkswageneita nimitettiin 1960-70-luvulla paitsi Säksättäjiksi myös Sätkäkoneeksi. Sätkäkone tunnetaan tosin yleensä enemmänkin Citroën 2CV:n nimenä.
Vihreä paholainen = (henkilöauto) eräs Saab 99 vm. 1973 --- Vihreä paholainen -nimi vertautuu monimerkityksiseen konneksioon Punainen paholainen. Punainen paholainen tarkoittaa mm. Ferraria.
Visa Sidrun = (henkilöauto) Citroen Visa II --- visa sidrun = 'sisukas sitruuna'
Esitettyjen nimien lukumäärä: 40

Monimielisten nimien lisäksi moniosaisuuden rajalla heiluvat myös pitkät väännökset. Ranssami ← Trans Am hahmottunee tavulukunsakin puolesta yksiosaiseksi, kun taas Kallis Jalmari ← Allis Chalmers voidaan hyvin nähdä kaksiosaisenakin. Erillisiä osia voi tunnistaa myös joissakin ehkä hiukan epäonnistuneissa väännöksissä, kuten nimissä Peukoputki (← Peukeotti) 'Peugeot' ja Mätädor 'AMC Matador'. Yhdestä englanninkielisestä nimenosasta taas on saatu suomessa kaksi nimessä Nopeasti takaapäin 'Ford Mustang Fastback'.

Edellä totesin, että numeroilmauksiin perustuvat puhtaat sekundäärinimet ovat yksiosaisia (Viistonninen, Kasipuolikas), koska mallinumerokin on yksiosainen. Koska kuitenkin katson, että nimenosan muodostusalkuperän muuttuminen aiheuttaa nimenosan katkeamisen, nimi Satakakslaiska onkin kaksiosainen. Seiska-aineksesta lekseemihakuisesti muunneltu laiska viittaa auton jaksamiseen eli käytettävyyteen muun nimen säilyessä puhtaasti sekundäärinä. Vaihtoehtoisesti voitaisiin piirroksen tapaan ajatella, että koko nimi toimii linkkinä viralliseen nimeen tai edeltävän portaan epäviralliseen nimeen Satakaksseiska. Edelleenmuodosteiden Ratakakslaiska ja Patakakslaiska jakaminen nimenosiin on kuitenkin huomattavasti haastavampaa.

Ratakakslaiskassa nimen kokonaisuus viittaa edeltäviin nimimuotoihin, rata mallin käyttöön kilpa-ajossa ja laiska edelleen kulkineen voimattomuuteen. Jos nimenosia ei nähtäisi päällekkäisinä, nimen keskelle jäisi funktioltaan epämääräinen puhtaasti sekundääri osa kaks. Patakakslaiska taas sisältää konneksion patalaiska 'hyvin laiska', joskin konneksiota tuntematonkin ymmärtää viittauksen 'laiskuuteen' jo pelkän laiska-sanan kautta.

Eräs erikoistapaus ovat vielä kontaminaatiot eli nimet, joissa kaksi asiaa on ikäänkuin risteytetty tai nuljautettu yhteen. Tällaisia ovat esimerkiksi Lada + Corvette → Larvette ja Skoda + Cadillac → Skodillac. Kontaminaatio edellyttää yleensä, että risteytettävissä nimissä on jotain yhteistä. Nimen Larvette tapauksessa tämä on r (Lada → Lara), ks. kuva:

Nimen osat ovat tavallaan rakenteellisesti päällekkäiset. Näin nimen jakaminen peräkkäisiin nimenosiin ei ole mahdollista. Seuraavassa laatikossa on lisää samanrakenteisia nimiä:

Kahdesta proprista kontaminoimalla muodostettuja nimiä:
Askoda = (henkilöauto) Opel Ascona
Budillakki = (henkilöauto) Buick
Escorvette = (henkilöauto) Ford Escort
Grantaunus = (henkilöauto) Ford Granada
Holpotti = (henkilöauto) Talbot Horizon
Ladidas = (henkilöauto) Lada
Ladillac = (henkilöauto) Lada
Ladillak = (henkilöauto) Lada
Larsche = (henkilöauto) Lada
Larsse = (henkilöauto) Lada
Larvette = (henkilöauto) Lada
Mazskoda = (henkilöauto) Mazda
Mocus = (henkilöauto) Ford Mondeo
Nasu = (kuorma-auto) Sisu NA-110 tai NA-140BT
Natsun = (henkilöauto) Nissan tai Datsun
Raisu = (kuorma-auto) Sisu RA-140
Rasi = (kuorma-auto) Sisu SA-240
Resu = (kuorma-auto) Sisu 1997-
Serrari = (henkilöauto) eräs Ford Sierra
Sierraari = (henkilöauto) Ford Sierra
Skodilack = (henkilöauto) Skoda takavetoiset
Skodillac = (henkilöauto) Skoda
Skodillack = (henkilöauto) Skoda Octavia uudet mallit
Skorche = (henkilöauto) Skoda
Skorche = (henkilöauto) Skoda Coupé
Volssi = (henkilöauto) Volvo
Volvetti = (henkilöauto) eräs Volvo
Esitettyjen nimien lukumäärä: 27

Kuten edellä esitetystä lienee käynyt ilmi, nimenosien kerroksellisuus on monimutkainen ilmiö ja sellaisena hyvin hankala ilmaista numeroin, kun rajatapauksia on todella paljon. Senkin takia seuraavissa tilastoissa rakennetyyppiluokittelu on varsin karkea verrattuna todellisuuteen.

Erilaisten nimirakenteiden yleisyys epävirallisessa kulkineennimistössä

Tässä luvussa esitetään aluksi piirroksin erilaisten nimien rakennetyyppien yleisyys epävirallisessa kulkineennimistössä ja aihepiirin appellatiivistossa. Tuloksen arvioinnissa tulee kuitenkin muistaa, että merkki- ja mallinimiä käytetään usein myös yksilönniminä.

Lyhenteet seuraavissa graafeissa: pr = primäärinimi, sd = puhdas sekundäärinimi, msd = lisämerkityksinen sekundäärinimi. pr-msd on primäärinimi, joka häilyy lisämerkityksisyyden rajalla, msd-sd taas sekundäärinimi, joka häilyy lisämerkityksisyyden rajalla. Vihreys kuvaa siis tuttuun tapaan primääriyttä ja keltaisuus sekundääriyttä yksiosaisissa nimissä. Punaisen sävyillä graafeissa on merkitty kaksiosaisia nimiä. Komponentit on erotettu toisistaan plus-merkillä. Komponenttien järjestys kaksiosaisissa nimissä ei ole tässä yhteydessä merkitsevä, eli pr+sd sisältää myös harvinaisemmat sd + pr -rakenteiset nimet jne.

Rakenteiden yleisyys kulkineennimissä yleensä

Tässä ensimmäisessä graafissa esitetään koko aineiston jakauma rakennetyypeittäin. Rakennetyyppianalyysissä mukana ovat siis lajinimet, alalajinimet, merkkinimet, mallinimet ja yksilönnimet. Koko aineiston tasolla noin neljännes nimistä on selvästi useampiosaisia. Yksiosaiset nimet taas ovat koko aineiston tasolla lähes yhtä usein primäärejä, puhtaasti sekundäärejä tai lisämerkityksisiä sekundäärejä. Kun otetaan huomioon koko aineisto ja kaikki nimenosat, voidaan karkeasti sanoa, että primääri ja sekundääri aines ovat tasavahvoja. Kuten seuraavassa esitetään, eri viittaustasojen nimet eivät kuitenkaan jakaudu samoin.


Rakenteet yksilönnimissä

Yksilönnimissä primääriaineksen osuus on huomattava suhteessa muuhun ainekseen, etenkin puhtaaseen sekundääriyteen. Tämä on täysin loogista, sillä virallisia kulkineitten yksilönnimiä ei juuri ole olemassa, eikä niistä näin ollen voida mitään vääntääkään. Lisäksi monet yksilönnimien nimeämismallit, esimerkiksi nimi rekisteritunnuksen perusteella ja personifioivan henkilönnimen antaminen, tuottavat juuri primäärinimiä. Muodostusalkuperältään sekundäärit yksilönnimet pohjautuvat siis yleensä merkin tai mallin viralliseen nimeen. Tässä piilee kuitenkin sekaannuksen vaara. Kun virallisista merkki- ja mallinimistä tuotetaan erilaisten muuntelumekanismien kautta epävirallisia nimiä, loogisin odotus on, että epävirallisen sekundäärinimen viittausala on sama kuin virallisenkin nimen. Näin ollen syntyvät sekundäärinimet eivät välttämättä hahmotu yksilönniminä käytettäviksi. Tähän on kuitenkin kaksi selvää poikkeusta. Muutamissa tapauksissa muunnelma saattaa olla selvästi epätavallinen ja harvinainen ja näin se kelpaa yksilönnimenä käytettäväksi. Toinen "poikkeus" on se, että ylensäkin on mahdollista käyttää laajempaa käsitettä ahtaamman sijasta, puhutella siis koivua puuksi. Näin siis mitä tahansa yksittäistä Volkkaria voidaan kutsua Volkkariksi niin kauan kun toista ei ole paikalla.


Rakenteet mallinimissä

Epävirallisia mallinimiä kuvaavassa graafissa huomio kiinnittyy ensiksi siihen, että kaksiosaisten nimien osuus on keskimääräistä suurempi. Tämä on kuitenkin varsin loogista siksi, että merkki- ja mallinimet ovat toisiinsa samantapaisessa suhteessa kuin etu- ja sukunimet tai esimerkiksi kasvien tieteellisten nimien suku- ja lajinimet. Kulkineitten taksonomiassa merkki ikään kuin kuvaa tarkoitteensa lajin, jota mallin ominaisuutta kuvaava primääriosa täydentää (esim. Pikkumersu). Yksiosaisten rakennetyyppien sekundäärit nimet pohjautuvat valtaosin mallin viralliseen nimeen (esim. Corolla → Gorilla) ja primäärinimet tietysti mallien ominaisuuksiin (Sinisorsa 'Renault Gordini 8 ja 12').


Rakenteet merkkinimissä

Epävirallisten merkkinimien joukossa sekundääri aines dominoi vahvasti primäärin ollessa vähemmistö. Tämä selittyy luontevasti sillä, että jonkin kulkinemerkin kulkineet harvoin ovat keskenään niin samankaltaisia, että ne voisi nimetä jonkin yhteisen ominaisuuden perusteella. Monissa tapauksissa samanmerkkisiä kulkineita yhdistää lähinnä nimi ja jossain määrin brändi. Merkkinimet ovatkin tyypillisimmin virallisen nimen erilaisia muunnelmia, lisämerkitysten kanssa tai ilman (Sitikka, Sitruuna 'Citroen'). Joissain tapauksissa jollakin merkillä on vain hyvin vähän malleja tai brändi itsessään on hyvin vahva, jolloin primäärinimetkin ovat mahdollisia (esim. Japanin Mersu 'Lexus').


Rakenteet alalajinimissä

Alalajinimet jakautuvat muodostusalkuperältään siten, että primäärin aineksen määrä on huomattava. Sekundäärinimiä on jonkin verran, mutta erityisesti lisämerkityksisiä sekundäärinimiä on hyvin vähän. Primäärien nimien suuri osuus on sikäli ymmärrettävää, että alalajinimet ovat pitkälti kansan luomaa täydennystä viralliseen "vehkeitten" luokitukseen. Alalajinimet ikään kuin osoittelevat tietynlaisia kulkineryhmiä tai alalajeja häkäpönttöautoista kilpureihin ja rantakirpuista kyykkypyöriin. Samasta syystä myös kaksiosaisia nimiä on enemmän kuin seuraavassa lajinimien ryhmässä.


Rakenteet lajinimissä

Lajinimissä on eniten puhtaita sekundäärinimiä. Nämä ovat siis vakiintuneitten lajinimien pohjalta muodostettuja sekundäärejä asuja, esimerkiksi ns. slangijohdoksia (motskari, motska) ja ellipsejä (polkupyörä → pyörä). Primääriaines taas kuvaa kulkinelajia, esimerkiksi kaikkia polkupyöriä voidaan nimittää munamankeleiksi tai hinkuveiveiksi.


Kulkineennimistö on siis sikäli homogeenista, että kaikki rakennetyypit ovat kaikilla viittaustasoilla mahdollisia. Sitä vastoin rakennetyyppien yleisyys eri viittaustasoilla vaihtelee edellä esitetyn mukaisesti. Yleislinjana voidaan sanoa, että kaksiosaiset nimet ovat tyypillisiä joka toisella viittaustasolla (mallinimet, alalajinimet) ja että sekundääriys taas on tyypillisintä merkki- ja mallinimissä, eli sellaisilla viittaustasoilla, joissa virallisiakin nimiä lienee runsaiten saatavilla varioinnin lähteiksi.

Lisäksi olen tutkinut myös nimien pituuksia; ne esitellään kuitenkin vain ns. oikean väitöskirjan luvussa C:6, koska ne eivät oikeastaan ole kovin kiinnostavia. Seuraavassa osiossa sitä vastoin syvennytään nimen ja sanojen vääntelemisen tekniikkaan.

Osio D: Miten vääntäminen (Thunderbirdistä Tunturipirtti) tapahtuu?