Yksiosaisia rakennetyyppejä – Kulkine.net



C:4.1 Yksiosaisia rakennetyyppejä

Yksiosainen nimi voi lähtökohtaisesti olla primäärinimi, puhdas sekundäärinimi tai lisämerkityksinen sekundäärinimi.

C:4.1.1 Yksiosainen primäärinimi

C:4.1.1.1 Leksikaalisesti ja onomastisesti yksiosaiset primäärinimet

Yksiosaiseksi luettavia primäärinimiä on muutamaa eri tyyppiä. Yksiosaisia nimiä ovat ensinnäkin sellaiset nimet, jotka ovat myös leksikaalisesti yksiosaisia eli koostuvat yhdestä sanasta. Nämä ovat usein metaforisia, esim. Palme 'Volvo', Masurkka 'Lada'. Myös monet rekisteritunnuksista juonnetut nimet tai muuten yksilönnimeksi annetut henkilön- tai eläintennimet ovat yksiosaisia, kuten Raisa 'eräs Lada', Helmi 'eräs helmenharmaa Mazda 626' ja Irma 'eräs Volvo Amazon, jonka rekisteritunnus IRM-4XX'.

Osalla leksikaalisesti yksiosaisista primäärinimistä on useampiosainen pari, jossa sekundääriosa on mukana. Nämä parit lienevät vapaassa tilanteisessa vaihtelussa keskenään, esimerkiksi Kupla ~ Kuplavolkkari, Maapallo ∼ Maapallo-Taunus. Varhaisessa paikannimistöntutkimuksessa on puhuttu (näkökulmasta riippuen) joko elliptisistä nimiasuista tai muutamissa tilanteissa epeksegeettisistä nimistä, joskin nämä "vajaata" ja "täydennettyä" nimimuotoa tarkoittavat termit on rajattu usein ahtaastikin. Myöhemmässä paikannimistön tutkimuksessa on yleensä lähdetty ajatuksesta, että nimiasut ovat "vapaassa" vaihtelussa (ks. Ainiala 1997:32 ja 168–). Näistä pareista on useimmiten hankalaa tai mahdotonta osoittaa, kumpi nimistä on varhempi.

C:4.1.1.2 Leksikaalisesti useampiosaiset mutta onomastisesti yksiosaiset primäärinimet

Useammasta lekseemistä koostuvat yksiosaisia nimityyppejä ovat bahuvriihinimet ja jakamattomat metaforanimet.

Bahuvriihit viittaavat useimmiten kulkineen johonkin osaan ja tämän ominaisuuteen (Ryppykylki 'Buick 1960-l.', Nikkelinokka 'Chevrolet-ka. vm. 1946'), ja koko auton kuvaamista niiden avulla voidaankin pitää metonyymisenä. Myös näitä nimiä voitaneen käyttää "epeksegeettisesti" virallisella nimellä tai sen muunnoksella täydennettyinä.

Jakamattomat metaforat saattavat myös koostua useammasta lekseemistä. Konneksio saattaa olla vakiintunut yhdyssana tai hetkellisempi muodoste, josta osat eivät kuitenkaan ole erotettavissa. Vakiintuneesta yhdyssanasta metaforana esimerkkejä ovat mm. muotoon viittaava Juustohöylä 'Ford Anglia' ja materiaaliin viittaava Kovalevy 'Trabant'.

Huomattavasti monitulkintaisempia sen sijaan ovat sellaiset nimet, joissa metaforisen yhdyssanan osilla tuntuisi olevan jokin erillinenkin merkitystehtävä, kuten nimissä Aikapommi 'Saab 96' ja Evakkoreki 'Lada'. Erillisellä merkitystehtävällä tarkoitan esimerkiksi sitä, että mainituissa nimissä pommi ja reki viittaavat myös autojen muotoihin. Tällaisia monikerroksisia, kompleksisia nimiä käsittelen alaluvussa C:4.3.

C:4.1.2 Yksiosainen puhdas sekundäärinimi

C:4.1.2.1 Leksikaalisesti ja onomastisesti yksiosaiset puhtaat sekundäärinimet

Yksiosaiset puhtaat sekundäärinimet jakautuvat muutamiin tyyppeihin. Kohtalainen osa yksiosaisista sekundäärinimistä on virallisten nimien neutraaleja tai varsin neutraaleja mukaelmia, esim. Porsse 'Porsche' ja Matspa 'Mazda'. Tyypillisiä ovat myös -i-suffiksilla suomen fonotaksiin mukautetut nimet, kuten Fiiatti 'Fiat' tai Talpotti 'Talbot'.

Yksiosaisia ovat myös suffiksin sisältävään muottiin valetut nimet (muottiteoriasta ks. lukua C:1.2). Muottiin sovitettaessa virallista nimeä on usein jouduttu muokkaamaan eri tavoin. Joissain tapauksissa nimi on suoraan typistettävissä muottiin sopivaksi lopusta (Mitsubishi → Mitsu) tai alusta typistäen (Plymouth Barracuda → Cuda). Näissä tilanteissa siis typisteen ja muotin loput ovat yhtenevät ja sulautuvat toisiinsa. Usein nimi kuitenkin katkaistaan katkaisukohdasta (tavallisimmin 2. tavun alun konsonanttiaineksen jäljestä) ja jäljelle jäänyt kanta sijoitetaan suffiksin sisältävään muottiin joko täydentäen tai erilaisia väistymäsääntöjä noudattaen. Suffiksillinen nimi on esimerkiksi Mercedes-Benz → Mersu.

Osaisuudeltaan hankalammin määriteltäviä ovat numeroilmaukseen pohjautuvat puhtaat sekundäärinimet, esim. Viistonninen 'Ford 5000' ja Kasipuolikas 'Fiat 850'. Tulkitsen nämä onomastisesti yksiosaisiksi sen vuoksi, että nämä viittaavat mallinumeroon, joka itsessään on yksiosainen. Tästä sinänsä loogisesta ja oikeastaan ainoasta mielekkäästä valinnasta seuraa ongelmia numeroilmaukseen pohjautuvien lisämerkityksisten sekundäärinimien kanssa (Fiat 127 → Satakakslaiska), mihin palataan kompleksisten nimityyppien esittelyn yhteydessä luvussa C:4.3.

Yksiosaisina sekundääriniminä olen pitänyt myös yhteen nimeen sisältyviä aineksia sekoittamalla (metateesi, spoonerismi, anagrammi) tehtyjä puhtaita sekundäärinimiä, esimerkiksi Glof 'Volkswagen Golf', Aksoona 'Opel Ascona', Dorf 'Ford' ja Koliväppä 'Ford Escort mk2 ( ← Välikoppa)'. Välikoppa-tyypin kohdalla tulkintaa voisi kritisoidakin, sillä spoonerismitse syntynyt mekaaninen sananmuunnos (tai sanakieppi) on kuitenkin vain eräänlainen avain oikeaan ilmaukseen, jolloin myös oikean (kaksiosaisen) ilmauksen merkityssisältö tulee sen kautta ilmi.

C:4.1.2.2 Leksikaalisesti useampiosaiset mutta onomastisesti yksiosaiset puhtaat sekundäärinimet

Proprisista aineksista syntyneet kontaminaatiot (Lada + Corvette → Larvette) eivät edellisen ryhmän nimistä poiketen ole selvästi yksiosaisia. Ne käsitelläänkin kompleksisten nimityyppien kanssa luvussa C:4.3.

Koska suurin osa puhtaista sekundäärinimistä perustuu originaaliin, joka on leksikaalisesti vieraskielinen (poikkeuksina virallisista nimistä lähinnä Vanaja, Sisu sekä tietysti epäviralliset nimet), pohdinnan arvoiseksi kysymykseksi muodostuu se, miten suhtaudutaan sellaisiin nimiin, jotka alkukielessään ovat useampiosaisia. Ranssami (← Trans Am) hahmottuu kolmitavuisena varmasti yksiosaiseksi, mutta Der Panzerwagen 'Mercedes-Benz 140' mitä luultavimmin ei. Tätäkin ongelmaa pohditaan tarkemmin kompleksisten nimityyppien kanssa luvussa C:4.3.

C:4.1.3 Yksiosainen lisämerkityksinen sekundäärinimi

C:4.1.3.1 Leksikaalisesti ja onomastisesti yksiosaiset lisämerkityksiset sekundäärinimet

Selvästi yksiosaisia lisämerkityksisiä sekundäärinimiä ovat nimet, joissa sekä varhempi nimiasu (yleensä virallinen nimi) että lekseemihakuisen muuntelun lopputuote ovat leksikaalisesti yksiosaiset. Tällaisia ovat vaikkapa Skeida 'Skoda' ja Valtteri 'Plymouth Valiant'.

C:4.1.3.2 Leksikaalisesti useampiosaiset mutta onomastisesti yksiosaiset lisämerkityksiset sekundäärinimet

Lekseemihakuisessa muuntelussa lähtölekseemi voi siis olla leksikaalisesti yksi- tai useampiosainen ja tämä ei sido tuloksen hahmottumista osiin. Hyviä esimerkkejä ovat Lada → Ladugård, Bedford → Petteri, Thunderbird → Tunturipirtti ja Allis Chalmers → Kallis Jalmari. Ongelmaan palataan kompleksisten nimityyppien käsittelyssä luvussa C:4.3.


Siirry seuraavaan alalukuunC:4.2 Useampiosaisia yksinkertaisia rakennetyyppejä