Useampiosaisia kompleksisia rakennetyyppejä – Kulkine.net



C:4.3 Useampiosaisia kompleksisia rakennetyyppejä

Edeltävästä käsittelystä jäivät vielä puuttumaan rakennetyypit sd + sd, msd + msd, msd + sd, sd + vir, msd + vir ja kompleksinen pr + pr, sillä niihin sisältyy laajempaa pohdinnan aihetta, joka ei edeltävään tiiviiseen esittelyyn olisi sopinut. Näihin liittyy lähinnä kaksi ongelmaa: Ensiksi on kysymys siitä, miten sekundäärinimen jakautuminen osiin on määriteltävissä, eli katsotaanko asiaa lähtönimen vai lopputuloksen näkökulmasta. Toinen epävarmuustekijä taas on epävirallisiin kulkineennimiin kytkeytyvä kerroksellisuus ja metaforisuus. Käsittelen ensin primäärinimien ja tämän jälkeen sekundäärinimien ongelmat.

C:4.3.1 Nimenosien peräkkäisyys ja kerroksellisuus primäärinimissä

Perinnäisessä nimistössä on tyydytty yleensä näkemään nimenosat peräkkäin sijoitettavina entiteetteinä, joilla on jokin suhde (esim. siis Kivi + niemi). Tällainen yksiulotteinen tarkastelu vaikuttaa olevan riittämätön epävirallisten kulkineennimien analyysimetodiksi. Perinnäisen nimistönkin tutkimuksessa on kuriositeettina mainittu sanaleikkinimet. Tällaisia ovat esimerkiksi huvilannimet Niittyvilla (vrt. kasvi niittyvilla ja villa 'huvila') ja Kiviniemen (1990: 214) Kaskettu (vrt. Kas, kettu!, verbi kasketa ja -ttu-partisiippinimet). Sanaleikkinimien frekvenssi on perinnäisessä nimistössä ilmeisesti ollut varsin pieni, eikä ryhmää liene tarkemmin tutkittu tai edes rajattu (NT 1974 tosin sisältää artikkelit sana-assosiaatio ja sanaleikkinimi). On hankalaa sanoa, tekeekö nimeen sisältyvä moniluentaisuus ja kerroksellisuus nimestä sanaleikkinimen vai ei. Sanaleikkinimeä parempi termi näissä tapauksissa lieneekin Benczesin yhdyssanoista käyttämä termi monimotivoitu kompositio (multiple motivation, 2010: 232–233) tai Androutsopoulosin käyttämä moniviitteisyys eli monimielisyys (multiple references, 2000:4). Benczes (mp.) käyttää esimerkkinä Harry Potter -kirja-addiktista käytettyä sanaa Potterhead, joka vertautuu myös kannabiksenkäyttäjästä käytettyyn pothead-sanaan, Androutsopoulos mp.) taas mainitsee mm. itäsaksalaisen rockyhtyeennimen Hardzrock, jossa yhtyvät käsite hard rock ja yhtyeen kotipaikka Hartz. Alaluvussa C:1.3 esitelty syntagma voi siis kahden (tai useamman) aineksen kombinaation sijasta sisältää myös kokonaisuutena viittauksen jonnekin, jos kombinoitavat osaset on valittu sopivasti. Kokonaisuus voi siis olla sekä osiensa summa että osansa. Tästä seuraa välttämättä se, että jos nimenosa määritellään semanttisin perustein, nimenosista syntyy päällekkäisiäkin rakenteita. Kuvaan ilmiötä seuraavassa neljän primäärinimen avulla.

Ensimmäinen esimerkkinimi on Aikapommi, eräs Saab 96 -mallin monista epävirallisista nimistä. Koko nimi viitannee mallin käytettävyyteen räjähdysskeeman kautta: Saab 96 on siis kuin aikapommi, ja on vain ajan kysymys, milloin sen aika on täynnä ja se laukeaa. Aikapommi voidaan nähdä myös viittauksena auton nakuttavaan tai tikittävään käyntiääneen, mutta ääni ei liene kovin realistinen nimeämisperuste. Kun tarkastellaan nimeen sisältyviä osia aika ja pommi, analyysi tarkentuu. Pommi voi nimittäin myös viitata automallin pyöreään muotoiluun. Tämän puolesta puhuisi samasta mallista käytetty nimi Pomminpuolikas. Toisaalta taas pommi yksinäänkin riittää viittaamaan laukeamiseen ja hajoamiseen, ja näin saadaan myös tulkinta aika 'varsinainen' pommi.

Ladaa tarkoittava Evakkoreki sisältää Aikapommin tapaan tutun konneksion. Evakko yksinäänkin tai Evakkoreki kokonaisuutena viittaavat kulkineen itäiseen alkuperään. Metaforiseen reki-osaan taas voidaan liittää monenlaisia käsityksiä auton kulmikkaasta muotoilusta, ohjattavuudesta, alkeellisuudesta ja käyttämisestä liikkumiseen.

Uralin pihlaja on yksi monista Lada-merkkisistä autoista käytetyistä nimistä. Mikäli nimeä tarkastellaan kokonaisuutena, Uralin pihlaja -konneksio viittaa samannimiseen haikeaan laulelmaan. Lienee tunnettua, että Uralin pihlaja on venäläinen sävelmä ja että nimi näin viittaa auton alkuperään. Laulussakin mainitut pihlajankukat voidaan assosioida Ladojen kermanvaaleaan väriin ja laulun kaihoisasta tunnelmasta ja morsiamen kaipuusta voidaan jopa johtaa jotakin auton luonteeseen liitettävissä olevaa. Valmis konneksio on kuitenkin sellaisenaan lainattu auton nimeksi. Uralin pihlajan tulkitseminen puhtaasti yksiosaiseksi metaforiseksi primäärinimeksi ei kuitenkaan ole täysin selvää. Jo alkuosa Uralin riittää nimittäin viittaamaan auton alkuperään. Näin on tehtykin samantarkoitteisessa nimessä Uralin Mersu. Samoin pihlajankukat ja monet Ladat ovat samanvärisiä, vaikkei laulussa valkolatvuksesta puhuttaisikaan.

Neljäs esimerkki kerroksellisuudesta on Datsun 100A:sta ja muistakin japanilaisautoista käytetty Riisipussi (Google-haku löytää myös asun riisibussi). Niin pelkkä riisi kuin kokonainen pakkauskin eli riisipussi viittaavat auton itämaiseen alkuperään. Toisaalta pussi-aines on kaksitulkintainen ja voi viitata joko linja-autoon (∼ bussi) tai kulkineeseen pienenä pehmeäseinämäisenä astiana (kulkine on säiliö-metaforaskeemasta ks. F:3.3).

Edellä esitellyt esimerkkinimet valottanevat hyvin monimielisiin nimiin liittyviä viittauksia ja tähän liittyvää ongelmaa siitä, mikä nimenosa itse asiassa on. Joissakin tällaisissa nimissä kokonaiseen nimeen sisältyvä viittaus vaikuttaa voimakkaammalta kuin osiin sisältyvät viittaukset, joissakin taas tilanne on päinvastainen. Tämän takia en pidä mielekkäänä ryhtyä määrittelemään sentyyppisiä käsitteitä kuin päänimenosa ja sivunimenosat tai ylänimenosa ja alanimenosat. Nimenosien kerroksellisuus ilmiön nimenä ja monimielisyys tai monimotivaatioisuus nimen ominaisuuksina riittävät ilmiön kuvaamiseen yleisemmällä tasolla. Seuraava laatikko sisältää tutkimusaineiston kerrokselliset primäärinimet:
Esimerkkejä nimistä, joissa on päällekkäisiä tai sisäkkäisiä nimenosia:

Aasinkoppi = (kuorma-auto) Scania 3-sarjan topline --- Koppi-osa viitannee mallisarjalle luonteenomaiseen kulmikkuuteen. Mallin ohjaamot taas ovat suuria ja aasit ovat varsin korkeita eläimiä. Toki voidaan ajatella humoristisesti, että kuljettaja olisi aasi.
Amisbiili = (henkilöauto) eräs Lada 1500 S -88 --- Huolimatta siitä, että nimi on luokiteltu käyttäjän viittaavaksi, se todennäköisimmin kuitenkin ilmaissee sitä, että auto muistuttaa tyypillistä amisautoa (vrt. Amisauto).
Aropupu = (henkilöauto) Pobeda --- Aropupu viittaa yleensäkin nopeasti vipeltävään olentoon, mutta tässä nimessä aro-osa kuvaa myös auton alkuperää. Pobedat valmistettiin Gorkissa, nykyisessä Nizni Novgorodissa, Etelä-Venäjällä.
Asteekki-jumala = (henkilöauto) eräs Lada --- Nimi viittaa Axtec-kaasutinjärjestelmään. Jumala-osa ilmeisesti täydentää tätä lähinnä leikillisesti korostaen yhteyttä muinaisiin asteekkeihin.
Bluebird = (henkilöauto) eräs Ford Thunderbird vm. 1959 --- Auto oli sininen ja Thunderbird eli lyhyemmin vain bird. Bluebird eli Sinikka taas on amerikkalainen lintulaji.
Cokiscorvette = (henkilöauto) Chevrolet Corvette 1968-83 --- Malli tunnetaan muotoilunsa mukaan englanniksi nimellä Coke Bottle Corvette. Kuva (kuvan lähdeviite)
Eerliböördi = (henkilöauto) Ford Thunderbird vm 1955-57 --- Nimi viittaa siihen, että nämä olivat ensimmäinen mallikerta Thunderbirdejä, siis "aikaisia lintuja". Ainakin alkukielessään nimeen sisältyy myös sanaleikki tai viittaus sanontaan "The early bird catches the worm", ts. "Aikainen lintu madon nappaa".
Euroopan Vette = (henkilöauto) Opel GT --- Euroopan Vette on samansisältöinen nimi kuin Euroopan Corvette.
Evakkoreki = (henkilöauto) eräs Lada --- Evakkoreki on viittaa karjalaisten evakuoinnin kautta Karjalaan ja koko Neuvostoliittoon; toisaalta taas reki-osa yhdistää nimen kulkuvälineisiin.
Evakkoreki = (henkilöauto) Lada --- Evakkoreki on kokonaismetafora, jossa itäiseen alkuperään viitataan Karjalan ja evakoitten kautta. Toisaalta reki-osa korostaa, että kyseessä on liikkumisväline.
Gängsteri Sitikas = (henkilöauto) Citroen Traction Avant --- Mallin nimi "Gangsterlimousine" tunnetaan ainakin saksassa. Autoa käytettiin elokuvissa usein pakoautona, ja eteenpäin avautuvat ovet mahdollistivat eteenpäin ampumisen ja ihmisten kaappaamisen kyytiin. Ilmaus saattaa olla lainaa suomesta, ks. Gangsterisitikka Kuva (kuvan lähdeviite)
Hopeanuoli = (henkilöauto) eräs Saab --- Hopeanuoli-konneksiolla on monia eri merkityksiä. Hopeanuolia ovat eräs Villiin länteen sijoittuva sarjakuvajulkaisu 1970- ja 1980-luvuilta, animesarja 1990-luvulta, Mercedes-Benzin kilpa-autot 1930-luvulta ja McLarenin formula-autot vuodesta 2003 alkaen. Saabfoorumilaisen mukaan nimitys on hänen vaimonsa antama ja perustuu väriin. Vaikka siis nimi koostuu väriä ilmaisevasta hopea-osasta ja mahdollisesti nopeutta ilmaisevasta nuoli-osasta, siihen kuitenkin sisältyy kokonaisuutena joukko intertekstuaalisia viittauksia, jotka rouva on voinut tuntea tai olla tuntematta.
Härkävaunu = (henkilöauto) Citroen 1950-luvulta ehkä --- Nimi viittaa autoon, jolla naapurikylän pojat kävivät tanssireissuillaan 1950-luvulla. Auton nimittäminen vaunuksi korostaa osin sen käyttöä liikkumiseen, nuoria miehiä taas lienee voitu kutsua sonnien lisäksi häriksikin. Toisaalta härkävaunu-sana kokonaisuutena on tarkoittanut mm. junanvaunuja, joissa kuljetettiin karjaa Ruotsiin. Härkävaunu-nimi voidaan siis yhdistää myös auton karuun varustelutasoon tai "kolhouteen", jos auto oli jo vähän vanhempaa mallia.
Itä-Saksanseisoja = (henkilöauto) IFA --- Paunosen mukaan nimeä on käytetty 1950-luvulta 1960-luvulle. Esimerkkilause: Ei kehtaa näyttäytyä Itä-saksanseisojan kanssa tai slobokatiskalla. Nimeä on käytetty myös monista muista kaksitahtisista autoista, erään lähteen mukaan taas nimenomaan Ifan F8-mallista.
Kiertotähti = (henkilöauto) Mercedes-Benz W123 --- Mercedes-Benz W123 on tunnettu erittäin kestävänä autona. Kiertotähti-nimi kuuluu muiden ensisijaisesti keulamerkkiin viittaavien tähti-nimien sarjaan.
Kyrpäjyrä = (henkilöauto) eräs Saab --- Saab 96:n nimityksillä Kyrpäjyrä ja Kyrpätynnyri on vahva onomatopoieettinen sävy (vrt. myös Kuurakyttyrä). Jyrä-osaa voidaan pitää ääneen viittaavana, kyrpä-osaa taas muotoassosiatiivisena. Tynnyri-osa liittynee yleisemmin auto säiliönä -skeemaan. Nimet ovat hankalasti osiin jaettavia.
Kyrpätynnyri = (henkilöauto) eräs Saab 96 --- Saab 96:n nimityksillä Kyrpäjyrä ja Kyrpätynnyri on vahva onomatopoieettinen sävy (vrt. myös Kuurakyttyrä). Jyrä-osaa voidaan pitää ääneen viittaavana, kyrpä-osaa taas muotoassosiatiivisena. Tynnyri-osa liittynee yleisemmin auto säiliönä -skeemaan. Nimet ovat hankalasti osiin jaettavia.
Lentävä hollantilainen = (henkilöauto) Volvo 300-sarja --- Wagnerin Oopperan nimi.
MaTolaatikko = (henkilöauto) eräs Lada --- MaTo-nimisen käyttäjän omistama Lada.
Mikkolan Esko = (henkilöauto) Ford Escort --- Esko väännös Escortsta, Mikkola taas viittaa samalla automallilla rallia ajaneeseen Hannu Mikkolaan
Pahviloota = (henkilöauto) Trabant --- Trabant-autojen pintamateriaalina käytettiin pellin sijasta pahvimaista Duroplast-muovia.
Pakettipäkätti = (henkilöauto) Saab 95 tai 96 --- TuKa:n mukaan malli on 95, OD:n mukaan 96. Mallit eivät ole lainkaan laatikkomaisia, joten paketti-osa lienee eräänlaista sanaleikkiä. Voidaan toki ajatella, että autoa liikuttava päkätti (pässi) on ikäänkuin paketoituna konepellin alle. Ääni (äänen lähdeviite)
Pikkumusta = (henkilöauto) eräs Nissan Micra vm. 1998 --- Informantin mukaan auto oli pieni, sievä ja musta, kuten omistajansa (pieni, sievä ja tummahiuksinen).
Punainen paholainen = (henkilöauto) eräs Saab 99GL vm. 1982 --- Punainen paholainen (Red devil) on hyvin yleisesti eri tarkoituksissa käytetty konneksio, jolla voidaan viitata esim. Ferrariin. Nimi ilmaissee auton väriä ja luonnetta.
Punainen paholainen = (henkilöauto) eräs Volkswagen Golf vm. -89 --- Informantin mukaan Punainen paholainen oli pieni, punainen auto, jolla hänen kaverinsa ajoi aina ylinopeutta ja muutenkin holtittomasti. Nimeä käytettiin kaveripiirissä.
Punainen paholainen = (maastoauto) eräs Ford F350 4x4 7.3 Powerstroke -99 --- Informantin mukaan kyseessä on punainen, korotettu pitkä jenkkipickup isoilla renkailla ja nimeä käytetään tuttavapiirissä yleisesti. Punainen paholainen (Red devil) on hyvin yleisesti eri tarkoituksissa käytetty konneksio, jolla voidaan viitata esim. Ferrariin.
Riisikippo = (henkilöauto) Nissan --- Kippo kuvaa auton pienuutta astiametaforan avulla, riisi taas vie ajatukset itäisille maille. Toki pienet saviset riisikupit ovat myös kokonaismetafora.
Riisikuppi = (henkilöauto) Datsun 100A --- ks. Riisikippo.
riisikuppi = (henkilöauto) japanilaisvalmisteinen auto --- Ks. Riisikippo.
Riisipussi = (henkilöauto) Datsun 100A --- Nimi on kerroksellinen ja monitulkintainen: riisipussi on toisaalta riisipakkaus, toisaalta taas pussi voidaan tulkita bussiksikin, jolloin nimen merkitys on ikään kuin "riisimaan bussi".
Saksanseisoja = (henkilöauto) IFA myös Wartburg --- Nimeä on käytetty Paunosen mukaan ensin IFAsta 1950-luvulla, sitten Wartburgista 1960-luvulla. Nimi matkii koirarodun nimeä. Auton nimittäminen seisojaksi viittaa siihen, että se ei liiku eli on toisin sanoen rikki. Ks. myös nimeä Itä-Saksanseisoja.
Saksantalousihme = (henkilöauto) Opel --- Paunosen mukaan ilmausta on käytetty 1970-luvulla. Saksan talousihme eli Wirtschaftswunder viittaa yleensä Saksan nopeaan vaurastumiseen II maailmansodan jälkeen. Tämän yhteys Opeliin on epäselvä ja kysymys saattaa olla pelkästä sarkasmistakin.
Savupommi = (henkilöauto) kaikki itäsaksalaisvalmisteiset autot --- Itäsaksalaiset autot ilmeisesti tuottivat yhtä paljon savua kuin savupommi. Pommi-osa voidaan yhdistää myös yleisemmin epäluotettavuuteen.
Sernopiili = (henkilöauto) Lada --- Nimi viittaa Tshernobylin kaupungissa tapahtuneen ydinvoimaonnettomuuden kautta Ladan saastuttavuuteen. Samaan aikaan piili-osa liittyy autoa merkitsevään piili-sanaan, jonka originaali on ruotsin bil.
Sinihelmi = (henkilöauto) eräs Lada 2107 --- Auto oli sininen ja vähän kuin helmi, mikä oli myös entisen omistajan etunimi (Helmi). Sinihelmi-konneksiota käytetään monissa eri yhteyksissä.
sininen huvimaja = (poliisiauto) --- Sininen huvimaja (Blauer Pavillon) on tunnettu haikea sävelmä. Nimi viitannee ensisijaisesti poliisin pakettiautoon, jonka kyytiin kerättiin ihmisiä.
Sininenenkeli = (henkilöauto) eräs Saab --- Auto oli yhtä vaaleansininen kuin drinkkikin.
Sätkäkone = (henkilöauto) Volkswagen "Kupla" --- Tervolalaisen informantin mukaan Volkswageneita nimitettiin 1960-70-luvulla paitsi Säksättäjiksi myös Sätkäkoneeksi. Sätkäkone tunnetaan tosin yleensä enemmänkin Citroën 2CV:n nimenä.
Vihreä paholainen = (henkilöauto) eräs Saab 99 vm. 1973 --- Vihreä paholainen -nimi vertautuu monimerkityksiseen konneksioon Punainen paholainen. Punainen paholainen tarkoittaa mm. Ferraria.
Visa Sidrun = (henkilöauto) Citroen Visa II --- visa sidrun = 'sisukas sitruuna'
Esitettyjen nimien lukumäärä: 40

C:4.3.2 Sekundäärinimen osaisuuden ja originaalin osaisuuden ongelmallinen suhde

Edellä todettiin, että Ranssami ← Trans Am hahmottunee tavulukunsakin puolesta yksiosaiseksi, kun taas Kallis Jalmari ← Allis Chalmers voidaan hyvin nähdä kaksiosaisenakin. Perusongelma on siis se, otetaanko sekundäärinimen rakennetta analysoitaessa huomioon originaalinimen rakenne. Sekundäärit epäviralliset kulkineennimet pohjautuvat pääosin sellaisiin originaaleihin, jotka koostuvat leksikaalisesti vieraskielisistä aineksista. Paikannimistöntutkimuksessa on perinteisesti katsottu, että Rönskeri-tyyppiset mukaelmalainanimet ovat suomen kielen osana ollessaan yksiosaisia, vaikka ne lähtökielessään olisivatkin useampiosaisia (Rönn/skär). Esimerkiksi Kiviniemen (1975: 54) mukaan "suomenkieliset ovat lainanneet ilmauksen omaan nimistöönsä Rönskeri-asuisena ja vain tiettyä paikkaa tarkoittavana; heille Rönskeri ei voi ilmaista paikasta mitään, se vain nimittää saaren. Voidaan siis sanoa, että jos alun perin kaksiosainen nimi lainautuu toiseen kieleen samaa paikkaa tarkoittavana kokomukaelmana, se on tulkittava lainaajien kannalta yksiosaiseksi. – –. Kaksiosainen nimi voidaan tietysti lainata myös kokonaan tai osaksi (tavallisesti perusosaltaan) käännettynä. Nämäkin (Pihlaja/saari, *Rönni/saari ← Rönn/skär) ovat eri nimiä, mutta tietysti kaksiosaisia, koska niistä voidaan erottaa perus- ja määriteosa.".

Kiviniemen ajatus on toisaalta selvä, toisaalta jättää tilaa kriittiselle tarkastelulle. Tarkoittaako suomenkielinen ihmistä, joka on täysin yksikielinen eikä osaa sanaakaan mitään muuta kieltä? Muistan jo vanhempieni muistelleen yksinkertaista kylänmiestä, joka öljysi toimimattoman ovikellon, koska siinä "luki öljystä jottain", siis Do not oil. Hänkään ei siis ollut täysin kielitaidoton. Etenkin kielirajoilla ihmiset ovat varmastikin tunnistaneet myös vieraan kielen frekventeimpiä ilmauksia ja nimenosia. Luonteva todiste tällaisesta ovat esimerkiksi vieraista kielistä ilmeisesti juuri paikannimien kautta opitut maastoappellatiivit ja formantit. Neljänkymmenen vuoden takainen tarina oilista yhdistettynä sen jälkeiseen yhteiskunnalliseen kehitykseen ja koulutuspoliittisiin valintoihin tarkoittaa käytännössä sitä, että tietty määrä vieraitten kielten yleisintä sanastoa kuuluu suomalaisten yhteiseen kielelliseen pääomaan. Tämän sanaston lisäksi on toki käytettävissä myös sellaista "universaalia" tunnistettavan kielisyytensä menettänyttä ainesta, jota Sjöblom nimittää kansainväliseksi (2006: 114), esim. forum, express, film, kebab ja laser.

Toinen pohdinnanarvoinen kysymys on Kiviniemen (mp.) käyttämä passiivi kohdassa "– – kaksiosaisia, koska niistä voidaan erottaa perus- ja määriteosa". Kenen tehtävä siis on erottaa edus- ja määriteosa? Kenen erotuskyvyn mukaisesti raja yksiosaisten kokomukaelmien ja kaksiosaisten osamukaelmien välille vedetään: kielitieteilijän, sivistyneen maallikon vai sivistymättömän maallikon? Jos "yleissuomalaisen" maallikon erotuskykyä pidetään kriteerinä, myös nykykielelle vieraista lekseemeistä koostuvat nimet – esimerkiksi Lakaluoma – joudutaan vähitellen tulkitsemaan yksiosaisiksi. (Tämä ei tietenkään koske sellaisia murteenpuhujia, joilla maastotermi luoma on käytössä. Suomalaisten enemmistö he eivät kuitenkaan ole.) Erillisten osien tunnistamiseen vaikuttaa käytännössä myös nimen pituus (nelitavuiset ja pidemmät hahmottuvat herkästi kahdeksi sanaksi) ja se, sisältääkö nimi jonkin tunnistettavan lekseemin. Kiviniemen esimerkissä *Rönni/saari oikeastaan tunnistetaan edusosan tuttu maastoappellatiivi ja jäännös tulkitaan määriteosaksi. Epävirallisessa kulkineennimistössä osien hahmottumisen ongelma on tuntuvin sellaisissa lisämerkityksisissä sekundäärinimissä, joissa lekseemihakuinen muuntelu ei ole "täysin onnistunutta". Esimerkkejä tästä ovat mm. Peukoputki (← Peukeotti) 'Peugeot', Mitsubitch 'Mitsubishi', Mätädor 'AMC Matador', Baijerilainen Mutteri-Wiritys 'BMW' (← Bayerische Motoren-Werken) ja Nopeasti takaapäin 'Ford Mustang Fastback'. Montako osaa näissä tunnistettaviakin lekseemejä sisältävissä nimissä oikeastaan on?

Jos siis lähdemme siitä, että nimen osaisuus määritellään muuntelun lopputuloksena syntyneestä nimestä itsestään lähtien, äsken mainitut esimerkit voitaisiin analysoida seuraavasti:

  • Peuko/putki koostuu mitään merkitsemättömästä msd-osasta peuko ja putki-sanan kanssa homonyymisestä msd-osasta putki.
  • Mitsu/bitch koostuu sd-määriteosasta mitsu ja suomen kielessä mitään tarkoittamattomasta msd-osasta bitch, ellei tulkita, että bitch on suomen puhekielen sanastoa.
  • Mätä/dor koostuu msd-määriteosasta mätä ja sd-edusosasta dor.
  • Baijerilainen/Mutteri-Wiritys koostuu kahdesta msd-osasta.
  • Nopeasti/takaapäin koostuu kääntämällä tehdystä msd-määriteosasta nopeasti ja vapaasti kääntäen tehdystä msd-edusosasta takaapäin. Mahdollisesti myös osa takaapäin voitaisiin edelleen jakaa lekseemeittäin.
Analyysitapa on teknisesti täysin mahdollinen, joskaan tulokset eivät välttämättä ole aina luontevia. Esimerkiksi dor tuskin hahmottuu erilliseksi nimenosaksi. Pikemminkin nimessä Mätädor voitaisiin nähdä nimenosat Mätä ja Matador eräälla tapaa päällekkäin.

Jos taas lähdetään siitä ajatuksesta, että sekundäärit kulkineennimet ovat eräänlaisia vitsejä tai arvoituksia, ikään kuin kaksinkertaisia päälleliimattuja nimilappuja, avaimia "oikeaan nimeen", analyysissä pitäisi ottaa huomioon myös alkuperäinen nimi ja sen jakautuminen osiin joko alkukielessään tai ennemmin nykysuomalaisin silmin katsottuna. Näin siis

  • Peugeot-nimeen pohjautuva Peukoputki olisi yksiosainen msd-nimi.
  • Mitsubitch olisi yksiosainen msd-nimi.
  • Mätädor olisi yksiosainen msd-nimi.
  • Baijerilainen Mutteri-Wiritys olisi yksiosainen msd-nimi, joskaan ei välttämättä yhtä yksiosainen kuin edelliset, sillä alkunimi BMW on oikeastikin lyhenne sanoista Bayerischen Motoren Werke.
  • Nopeasti takaapäin olisi kaksiosainen msd-nimi, sillä fast/back ilmeisesti näyttäytyy nykysuomalaisille kaksilekseemisenä. Tämän todistaa jo oikeastaan se, että epävirallinen kulkineennimi on muodostettu kääntämällä osissa.

Mitään kaikista näkökulmista tyydyttävää tapaa sekundäärinimien osaisuuden määrittelemiseen tuskin on löydettävissä. Olen kuitenkin katsonut, että jälkimmäinen vaihtoehto – originaalinimen huomioon ottaminen – on mielekkäämpi, ja olen nimianalyysissäni toiminut sen mukaan. Pelkkiä sekundääriosia sisältävä nimi on siis kaksiosainen vain, jos osat ovat erilaatuisia (msd, sd tai vir) tai jos originaalinimestä on hyödynnetty useita lähtönimen näkökulmasta erillisiä osia. Lisäksi olen tulkinnut kaikki pitkätkin bakronyyminimet yksiosaisiksi, sillä nimityypin nimien jakaminen osiin syntaktisin tai semanttisin perustein ei ole erityisen mielekästä, sillä bakronyyminimi muodostaa aina yhden kokonaisuuden.

Edellä totesin, että numeroilmauksiin perustuvat puhtaat sekundäärinimet ovat yksiosaisia (Viistonninen, Kasipuolikas), koska mallinumerokin on yksiosainen. Koska kuitenkin katson, että nimenosan muodostusalkuperän muuttuminen aiheuttaa nimenosan katkeamisen, nimi Satakakslaiska onkin kaksiosainen. Seiska-aineksesta lekseemihakuisesti muunneltu laiska viittaa auton jaksamiseen eli käytettävyyteen muun nimen säilyessä puhtaasti sekundäärinä. Vaihtoehtoisesti voitaisiin piirroksen tapaan ajatella, että koko nimi toimii linkkinä viralliseen nimeen tai edeltävän portaan epäviralliseen nimeen Satakaksseiska. Edelleenmuodosteiden Ratakakslaiska ja Patakakslaiska jakaminen nimenosiin on kuitenkin huomattavasti haastavampaa.

Ratakakslaiskassa nimen kokonaisuus viittaa edeltäviin nimimuotoihin, rata mallin käyttöön kilpa-ajossa ja laiska edelleen kulkineen voimattomuuteen. Jos nimenosia ei nähtäisi päällekkäisinä, nimen keskelle jäisi funktioltaan epämääräinen puhtaasti sekundääri osa kaks. Patakakslaiska taas sisältää konneksion patalaiska 'hyvin laiska', joskin konneksiota tuntematonkin ymmärtää viittauksen 'laiskuuteen' jo pelkän laiska-sanan kautta.

Kuten edellä esitetystä lienee käynyt ilmi, nimenosien kerroksellisuus on monimutkainen ilmiö ja sellaisena hyvin hankala vangita kvantitatiiviseen käsittelyyn. Ilmiön tarkempi selvittely vaatisi varta vasten tarkoitukseen kerättyä riittävän laajaa aineistoa ns. leikillisestä tai muuten monitulkintaisuuteen (esim. kaupallisista syistä) pyrkivästä kielestä. Kulkineennimistön osalta voidaan joka tapauksessa todeta, että monimielisiä nimiä on selvästi vähää enemmän. Tilastolliseen käsittelyyn tai tarkempaan alatyypitykseen määrät eivät kuitenkaan riitä, ja tämän takia näiden sekundäärinimien analyysia onkin tilastollisessa tarkastelussa karkeistettu.

C:4.3.3 Proprikontaminaatioiden osaisuus

Edellä jätettiin käsittelemättä myös proprisista aineksista syntyneet kontaminaatiot (Lada + Corvette → Larvette), vaikka nimityypin mainitseminen otsikon "Leksikaalisesti useampiosaiset mutta onomastisesti yksiosaiset puhtaat sekundäärinimet" alla onkin jo kannanotto sinänsä. Kontaminaatio edellyttää yleensä sitä, että kontaminaatioon osallistuvat lekseemit sisältävät jonkin yhteisen osan. Nimen Larvette tapauksessa tämä on r (Lada → Lara), ks. kuva:

Kuvio osoittaa, että tarkasti ottaen proprikontaminaationimet koostuvat kahdesta eri suuntaan viittaavasta nimenosasta, jotka ovat rakenteellisesti päällekkäiset. Näin nimen jakaminen perättäisiin nimenosiin ei ole mahdollista. Seuraavassa laatikossa on lisää kaksi propria kontaminoimalla synnytettyjä nimiä.

Kahdesta proprista kontaminoimalla muodostettuja nimiä:
Askoda = (henkilöauto) Opel Ascona
Budillakki = (henkilöauto) Buick
Escorvette = (henkilöauto) Ford Escort
Grantaunus = (henkilöauto) Ford Granada
Holpotti = (henkilöauto) Talbot Horizon
Ladidas = (henkilöauto) Lada
Ladillac = (henkilöauto) Lada
Ladillak = (henkilöauto) Lada
Larsche = (henkilöauto) Lada
Larsse = (henkilöauto) Lada
Larvette = (henkilöauto) Lada
Mazskoda = (henkilöauto) Mazda
Mocus = (henkilöauto) Ford Mondeo
Nasu = (kuorma-auto) Sisu NA-110 tai NA-140BT
Natsun = (henkilöauto) Nissan tai Datsun
Raisu = (kuorma-auto) Sisu RA-140
Rasi = (kuorma-auto) Sisu SA-240
Resu = (kuorma-auto) Sisu 1997-
Serrari = (henkilöauto) eräs Ford Sierra
Sierraari = (henkilöauto) Ford Sierra
Skodilack = (henkilöauto) Skoda takavetoiset
Skodillac = (henkilöauto) Skoda
Skodillack = (henkilöauto) Skoda Octavia uudet mallit
Skorche = (henkilöauto) Skoda
Skorche = (henkilöauto) Skoda Coupé
Volssi = (henkilöauto) Volvo
Volvetti = (henkilöauto) eräs Volvo
Esitettyjen nimien lukumäärä: 27

Koska propreja kontaminoimalla syntyvät nimet koostuvat muista nimistä, ovat ne sekundäärejä ainakin silloin, kun aineksina olevat nimet ovat kulkineennimiä (Larvette). Vähemmän selvää sekundääriys on, kun toinen aineksista ei ole kulkineennimi (Ladidas). Olen päätynyt luokittamaan kaikki propreja kontaminoimalla tehdyt nimet puhtaiksi sekundäärinimiksi sillä perusteella, että nimessä ei synny alkuperäisille osille vierasta lisämerkitystä.


Siirry seuraavaan päälukuunC:5 Erilaisten nimirakenteiden yleisyys epävirallisessa kulkineennimistössä