Muottiin sijoittaminen – Kulkine.net



D:4.2 Muottiin sijoittaminen

Tässä alaluvussa esitellään ne aineistoon kuuluvat nimet, joiden sekundääriosa on syntynyt muottiin sovittamalla typistämistä ja / tai suffiksaatiota käyttäen. Niin lainojen mukautumisessa kuin johtamisessakin on oikeastaan kyse siitä, että uusi sana mukautetaan johonkin jo olemassa olevaan muottiin ja taivutustyyppiin. Alaluvun käsittelyjärjestys ja rakenne pohjautuvat käytettyihin muotteihin. Lopuksi esitellään kootusti kyseisten muottien käytön yleisyys.

D:4.2.1 Tarkastelun pääpaino käytetyissä muoteissa

Olen tuonut luvussa C:1.2 esille näkemykseni siitä, että johtamisessa on aina kysymys muottiin sijoittamisesta. Muottinmukaisia tuotteita voidaan saada myös typistämällä kantasanaa (Cadillac Eldorado → Eldo). Molempiakin keinoja tarvitaan usein: International-traktorin nimiä Natikka ja Natku varten originaalinimeä on pitänyt lyhentää molemmista päistä ja vielä suffiksoidakin. Tässä prosessissa on useita tutkimisen arvoisia asioita:

  • Olennaisin tutkimani kysymys on se, millaisia nämä käytetyt muotit ovat, sekä muotonsa että mahdollisen merkityksensä puolesta.
  • Toinen kysymys olisi se, minkä verran kantasanasta on jäänyt jäljelle muottiin sijoitettaessa. Tämä vastaa likipitäen perinteisemmän näkökulman kysymystä siitä, mistä kohtaa kantasana katkaistaan.
  • Millasia tilkkeitä muottiin sijoittamisessa on hyödynnetty vajaustilanteissa?
  • Miten törmäystilanteet on ratkaistu?

Käytännössä tarkasteluni keskittyy ensin mainittuun kysymykseen, jota olen pitänyt kiinnostavimpana. Muitakin kysymyksiä sivutaan käsittelyn yhteydessä, mutta niihin ei syvällisemmin paneuduta, sillä aineistosta saamani yleisvaikutelma on tukenut em. muottiteoriaa (C:1.2). Kannat siis tyypillisesti katkaistaan toisen tavun alussa mahdollisesti olevan konsonanttiaineksen jäljestä, ja sijoitusvaiheessa vajaustilanteet ratkaistaan analogioiden pohjalta täydentämällä ja törmäystilanteet jo vuosisatoja vanhoilla fonotaksin määräämillä assimilaatiosäännöillä.

D:4.2.2 Suffiksilliset muotit

D:4.2.2.1 -i

Konsonanttiloppuiset vierassanat mukautetaan yleisesti suomen kieleen lisäämällä loppuun -i. Tällä suffiksilla, johtimella tai formantilla ei ole erityistä merkityssisältöä. Tarvetta suomalaistamisjohtimelle onkin, sillä suomen kielessä sananloppuisina voivat esiintyä vain konsonantit l, n, r, s ja t. Lisäksi näilläkin konsonanteilla on distribuutiorajoituksensa. Sananloppuinen t esiintyy vain monikon tunnuksena, Ut-johtimella muodostetuissa sanoissa, II partisiipin tunnuksessa, yks. 2. ja mon. 3. persoonan päätteessä ja mm. sanoissa tuhat, kevät ja nyt, joten t-loppuisetkin vierassanat on käytännössä pakko suomalaistaa suffiksilla. Käytännön arkikielessä useat sallittuihinkin yksinäiskonsonantteihin päättyvät sanat suomalaistetaan -i-suffiksilla, esimerkiksi laserlaaseri ja PascalPascali. -i-suffiksi on ollut yleisin konsonanttiloppuisten sanojen suomalaistamissuffiksi koko suomen kirjakielen olemassaolon ajan, ja se on luultavasti peräisin useammaltakin taholta. Jonkin verran sanoja väitetään suomalaistetun myös -a-suffiksilla, mutta väite on sikäli erheellinen, että useissa a sisältyy originaaliin, joka on yleensä kreikan- tai latinankielinen (aksiooma, probleema; probleemasta ks. esim. Koukkunen 1990). Amerikansuomen sanakirjassa -i-suffiksilla on suomalaistettu peräti 81 % amerikanenglannin konsonanttiloppuisista sanoista muiden loppuvokaalien ollessa huomattavasti harvinaisempia (Virtaranta 1992: 26).

Periaatteessa mistä tahansa vieraskielisestä nominista voidaan tehdä suomenkielinen sana mukauttamalla sana muutoin suomen fonotaksiin ja lisäämällä sanan loppuun i. -i-suomalaistamissuffiksin yhteydessä tapahtuu kuitenkin usein myös geminoituminen: jos originaalisana päättyy äännettynä tai kirjoitettuna obstruenttiin, se kahdentuu -i-suffiksin edellä. Geminaation tarkoitus lienee astevaihtelun helpottaminen samaan tapaan kuin monissa muissakin suomen johdoksissa. Hakulisen (2000: 227–228) mukaan tuntemattomasta syystä monissa johdosnomineissa sanan ensimmäisen ja toisen tavun rajalla olevaa yksinkertaista k, t, p -äännettä vastaa kantasanassa tai toisessa saman sanan johdoksessa geminaatta tai toisaalta klusiilittomuus (aukea : aukko, vireä : virkeä : virkku, kinner : kintere : kinttu). Astevaihtelun mahdollistamisen lisäksi toinen geminaation luonteva selitys on, että kieli pyrkii luomaan selvemmän eron kantasanan ja johdoksen taivutettujen muotojen välille. Samalla vältytään kvalitatiivisen astevaihtelun heikkoa astetta edustaneiden spiranttien (β, δ, γ) kadon aiheuttamilta ongelmilta ja homonymialta (auko : auon; virko : viron) ja saadaan johdos eroamaan riittävästi kantasanastaan (vrt. Suomi ym. 2006: 199, 216). Itkosenkin (1966: 250) mukaan astevaihtelukielten johdoksissa vartalokonsonantisto on usein toinen kuin kantasanassa. Deskriptiivisanoissa "kannan venyttämisellä" on havaittu myös deskriptiivinen funktio (Kulonen 2010: 88–90, 237–240). Lisäksi pitää toki huomata, että useissa lainasanoissa vieraan kielen klusiili on prosodisista syistä kuultu geminaattana (dansa → tanssata).

Tavuluku on olennainen asia, sillä edellä mainittu geminaatioilmiö toteutuu eri todennäköisyydellä tavuluvun mukaan: kaksitavuissa kahdentuma tulee pääpainollisen ja painottoman tavun rajalle ja on näin erityisen luonteva. Useampitavuisissa nimissä kahdentuminen tekee ilmauksesta usein raskaan ja kömpelön kuuloisen eikä siksi ole niin säännöllistä. Astevaihtelun vuoksi kolmitavuisessa sanassa voi olla enintään yksi kahdennus. Tämä muotti on siis käytännössä sarja useita samantapaisia muotteja, joissa tavuluku vaikuttaa mahdolliseen tai ainakin todennäköisimpään tavuhahmoon.

Kaksitavuiset -i-johtimella muodostetut nimet

Alaluvussa D:3.1.1 esitetyn suomalaistamissäännön kohdan 5.1 mukaan kantasanan sananloppuinen obstruentti kahdennetaan säännönmukaisesti -i-johtimen edellä. Kahdennuksena voidaan myös pitää Buick → Buikki -tyypin -kk-yhtymää, kun oletetaan, että suomen kielessä sananloppuisia geminaattoja ei ole olemassa.

Kaksitavuisia kulkineennimiä, joissa alkuperäisen nimen lopussa obstruentti kahdentuu i:n edellä ovat mm. Buikki, Dartti, Emssi, Foortti, Jeeppi ja Saappi. Lyhenteessäkin oleva obstruentti voidaan kahdentaa (Gelssi 'Vauxhall VX 2300 GLS'). Vastaava kahdennus toteutuu myös -f-loppuisilla originaaleilla (Kolffi 'Volkswagen Golf'). Kahdennussääntö toteutuu myös nimissä, joiden vartalo jonkin muokkauksen jälkeen päättyy edelleen obstruenttiin (mm. alkuheittoinen Larkki 'Buick Skylark', sekauksellinen Gloffi ∼ Loffi 'VW Golf' ja loppuheittoinen Lincci ~ Linkki 'Lincoln'). Aineiston valossa vaikuttaa siltä, että kahdentumaan kykenevät oikeastaan suomen kielen tavanomaisten obstruenttien lisäksi myös soinnilliset klusiilit ja frikatiivit (mm. Burbbi 'Chevrolet Suburban', Nuffi 'Nuffield-traktori'). Geminaatta-f saattaa korvautua monissa murteissa -hv-aineksellakin (Nuhuvi). Poikkeuksellisesti on geminoitunut myös Amazon-nimen lopussa ollut n nimessä Sonni 'Volvo Amazon'.

Pääsäännön mukaisesti sellaisia sananloppuisia konsonantteja, jotka eivät ole suomen kieleen kuuluvia obstruentteja, ei kahdenneta. Tällaisia äänteitä tai kirjaimia olisivat teoriassa siis c, d, h, j, l, m, n, ŋ, q, r, v, x ja z. Edellä todettiinkin jo, että myös vierasperäiset obstruentit b, g ja f voivat kahdentua, mutta d ei (esim. Cädi). Tämä lienee seurausta siitä, että d on vierasperäisenä konsonanttina jo siinä määrin mukautunut suomeen, että sen distribuutio on vierassanoissakin rajallinen. Kahdentumatta on usein jäänyt esimerkiksi Ford-nimen -t ∼ -d aines. Vaikka kahdennuksen sisältävistäkin nimivarianteista on esiintymiä, FoordiFoortiVoorti 'Ford' vaikuttaa yleisemmältä. d kahdentuu vain silloin, kun se voidaan ääntää t:nä ja tulee näin geminaatioilmiössä kohdelluksi t:n tavoin. c ja q taas käytännössä ääntyvät useimmiten k:na ja käyttäytyvät siis klusiilin tapaan kahdennusasiassa (Merc|ury → Merkki). v, h ja j taas eivät suomessa juuri koskaan esiinny geminaattoina (pois luettuina hihhuli ym.; murt. la(u)vvantai, Kaijjaani ym.), eivätkä siksikään voi kahdentua. Käytännössä -i-vokaalia edeltävät yksinäiskonsonantit voivat siis olla puolivokaaleja (v, h, j), nasaaleja (m, n, ŋ) tai likvidoita (l, r). Enimmäkseen näitä ei olekaan kahdennettu (Vani, Zimi, biili).

Sanan- tai kannanloppuiset klusiilit ovat jääneet kahdentumatta varsin harvoin, esimerkiksi nimissä Cadi 'Cadillac', Trabi 'Trabant' ja Proki 'Brockway-linja-auto'.

Kaksitavuisen nimen ollessa yhdysnimen perusosana kahdentumattomuus on oikeastaan vieläkin luonnollisempaa, sillä sana painottoman ja painollisen tavun oppositio heikkenee yleensä loppua kohti. (Sama painosuhteiden tasoittuminen näkyy suffiksaalin astevaihtelun muuttumisessa epäsäännölliseksi sanojen pidetessä.) Aineistossani ei esimerkiksi ole yhtään itsenäistä Saabi-esiintymää, Saappeja sen sijaan runsaastikin. Nelitavuisen yhdysnimen lopussa tällainen "heikkoasteinen" Saabi on kuitenkin luontevampi kuin yksin esiintyessään (Sikasaabi, Kuplasaabi).

Sananloppuisten yksinäiskonsonanttien lisäksi kanta voi myös päättyä obstruenttiyhtymään ks tai ts, jotka yleensä merkitään grafeemilla x ja z. Näihin sisältyvät ainekset eivät tietenkään kahdennu (Dexi 'Toyota Corolla DX', Veksi 'Vauxhall VX', Mitsi 'MZ-moottoripyörä'. Aineiston psi-lopuissa p-aines on epenteettinen tai lohkosyntyinen (Tempsi 'Ford(son) Thames', Mopar ← Motor Parts).

Seuraavassa laatikossa esitellään ne aineiston nimet, joissa on kaksitavuinen i-loppuinen sekundääriosa.
Nimet, joissa -i ja jotka ovat kaksitavuisia:

baikki = (polkupyörä)
baikki = (moottoripyörä)
biili = (henkilöauto)
britti = (moottoripyörä) englantilainen
Brokki = (paloauto) eräs Brockway
Buikki = (henkilöauto) Buick
bussi = (linja-auto)
Dartti = (henkilöauto) Dodge Dart
Deivid Ruskea = (traktori) eräs David Brown 880 hiukan ruosteinen
Dexi = (henkilöauto) Toyota Corolla DX
Dotsi = (henkilöauto) Dodge
Dötsi = (henkilöauto) Dodge
Eeppi = (henkilöauto) Jeep
Emssi = (henkilöauto) eräs Saab 99 ems
Fentti = (traktori) Fendt
Foordi = (henkilöauto) Ford
Foorti = (henkilöauto) Ford
Foortti = (kulkine yleensä) Ford
Fordi = (henkilöauto) Ford
Gelssi = (henkilöauto) Vauxhall VX 2300 GLS
Gloffi = (henkilöauto) Volkswagen Golf
Havi = (pakettiauto) Bedford HAV
Hondi = (kulkine yleensä) Honda
Hoppa-Foordi = (henkilöauto) Ford T ja muutkin mallit
Hoppavoortti = (kuorma-auto) Ford 1930-40-l.
Imppi = (henkilöauto) Chevrolet Imperial
Imppi = (henkilöauto) Sunbeam IMP
Iso Vaari = (leikkuupuimuri) eräs Fahr
Jeeppi = (maastoauto) Jeep
Jorkki = (henkilöauto) Chrysler New Yorker
Kakkis = (henkilöauto) Volkwagen Golf 2. korimalli
Kakstahtisaappi = (henkilöauto) Saab kaksitahtimoottorilliset mallit
Kanttikertaakanttivoorti = (henkilöauto) Ford vanha, ennen II maailmansotaa Kuva (kuvan lähdeviite)
Kassi = (kuorma-auto) GAZ
Keissi = (traktori) Case
Kolffi = (henkilöauto) Volkswagen Golf
Kolmos-Nuffi = (traktori) Nuffield Universal Three eli DM 3
Kullisaappi = (henkilöauto) Saab 90 tai 99 tai 900
Kullisaappi = (henkilöauto) Saab 90 tai 99 tai 900
Kuplasaabi = (henkilöauto) Saab 96
käbi = (taksi)
Kädi = (henkilöauto) Cadillac
Kääpiöcädi = (henkilöauto) Cadillac 80-luvun pienemmäy Cadillacit
Kääpiöcädi = (henkilöauto) Cadillac vm 61-62
Lahnabirdi = (henkilöauto) Ford Thunderbird 1970-77 Kuva (kuvan lähdeviite)
Larkki = (henkilöauto) Buick Skylark
Lincci = (henkilöauto) Lincoln
Loffi = (henkilöauto) Volkswagen Golf
Loitti = (henkilöauto) Lloyd
Merkki = (henkilöauto) Ford Mercury
Mitsi = (moottoripyörä) MZ
Moggi = (kuorma-auto) Mercedes-Benz Unimog
Mokki = (kuorma-auto) Mercedes-Benz Unimog
motti = (moottoripyörä)
Mörköfoorti = (kuorma-auto) Ford saf Hercules 1950-luku
Nahkasaappi = (henkilöauto) eräs Saab 900 vm. 1984
Nuffi = (traktori) Nuffield
Nyffi = (traktori) New Holland
Oldsi = (henkilöauto) Oldsmobile
Olssi = (henkilöauto) Oldsmobile
Petroolisaappi = (henkilöauto) Saab 99 Petro
Pikkucädi = (henkilöauto) Cadillac 80-luvun pienemmät Cadillacit
Pjuukki = (henkilöauto) Buick
Pobi = (henkilöauto) GAZ-20 tai Pobeda
Pommisaappi = (henkilöauto) Saab 96
Prauni = (traktori) David Brown
Proki = (linja-auto) Brockway
Puu-Tempsi = (kuorma-auto) Ford Thames
Rami = (henkilöauto) Dodge Ramcharger
Rauni = (traktori) David Brown
Rokki = (paloauto) eräs Brockway
Rolssi = (henkilöauto) Rolls-Royce
Räikkävoortti = (henkilöauto) Ford RS 200
Saabbi = (henkilöauto) Saab
Saappi = (henkilöauto) Saab
Saastecädi = (henkilöauto) Cadillac vm. 75-
Sassi = (mopo) Sachs
Seatti = (henkilöauto) Seat
Siitti = (henkilöauto) Seat
Sikasaabi = (henkilöauto) Saab 900
Silakkabirdi = (henkilöauto) Ford Thunderbird vm. 1961-1963 Kuva (kuvan lähdeviite)
Skorppi = (henkilöauto) Ford Scorpio
Smartti = (henkilöauto) Smart
Soappi = (henkilöauto) Saab
Sonni = (henkilöauto) Volvo Amazon
Sportti = (moottoripyörä) Harley-Davidson Sportster
Spuikki = (henkilöauto) Buick
Suappi = (henkilöauto) Saab
Sumppi = (henkilöauto) Sunbeam
Sämpyläsaappi = (henkilöauto) Saab 96
Tempsi = (kuorma-auto) Fordson Thames
Temssi = (kuorma-auto) Fordson Thames
Teuri = (traktori) Steyr
Tykynokkatempsi = (kuorma-auto) Ford Thames
Typylavakatsi = (kuorma-auto) GAZ
Tärtti = (henkilöauto) Dodge Dart
Töyri = (traktori) Steyr
Urkki = (henkilöauto) Audi quattro coupé
Urssi = (henkilöauto) Audi 100 S4 korimalli C4 (1991-1995)
Vaari = (henkilöauto) Deutz-Fahr
Vani = (pakettiauto) Chevrolet Van
Vauksi = (henkilöauto) Vauxhall
Vauxi = (henkilöauto) Vauxhall
Ventti = (traktori) Fendt
Viiksivoorti = (henkilöauto) Ford A Kuva (kuvan lähdeviite)
Voorti = (henkilöauto) Ford
Voorti = (traktori) Ford
Voortti = (henkilöauto) Ford
Zimi = (henkilöauto) ZIM
Zimi = (henkilöauto) ZIM (Gaz-12)
Esitettyjen nimien lukumäärä: 110

Kolmitavuiset -i-johtimella muodostetut nimet

Kolmitavuisen nimen painorakenne on kaksitavuiseen verrattuna epäsäännöllisempi, ja nimen "rytmiin" vaikuttavat myös sen tavujen pituudet. Kolmitavuiset nimet ja kolmitavuisen -i-loppuisen perusosan sisältävät nimet on käsitelty tässä yhdessä, koska yhdysnimien jälkiosat ja itsenäiset kolmitavut eivät eroa toisistaan senkään vertaa kuin kaksitavuissa.

Kolmitavuisessa nimessä -i-äännettä edeltävä obstruenttiaines on useimmiten geminaatta, kuten kaksitavuisissakin nimissä totesimme yleensä olevan. Pitkän ensitavun sisältävissä nimissä on kahdennuksia (Fiiatti, Kutlassi, Leinpussi, Leitgreitti, Nyyportti, Passatti, Starletti, Talpotti, Valmetti, Taavetti jne.) Hieman terävämmän vaikutelman taas antavat nimet, joiden ensitavu on lyhyt (mm. Kivikki, Fregatti, Kadetti, pikappi, Plimutti &sim Plymoutti). Lyhyenä olen pitänyt myös konsonanttiyhtymällä alkavaa tavua. Kahdennus on tehty myös, jos sanan ensitavu on ollut lyhyt ja konsonanttiyhdistelmän jälkimmäinen jäsen on ollut obstruentti (Kalantti, Rapantti, Resentti, Skylarkki). Kuten kaksitavuissakin, -ks-yhtymän jälkikomponenttina oleva s ei kuitenkaan kahdennu (Hiluksi).

Säännön mukaisesti loppukonsonantti ei ole kahdentunut nimissä, joiden kantaoriginaali on loppunut nasaaliin tai likvidaan. Aineiston nimissä yleisiä ovat erityisesti -ri-loput, lähinnä yleisen englannin kielen -er-tekijännimijohtimen vuoksi. Jostakin syystä tämän ryhmän nimissä on kuitenkin joissakin tapauksissa muita äänteellisiä mukautumia, jotka ilmeisesti tekevät nimistä suomalaisemman oloisia. Jos kolmitavuisen nimen kaksitavuisessa originaalissa tavujen rajalla on nimittäin ollut yksinäiskonsonanttina tai konsonanttiyhtymän jälkikomponenttina obstruentti, tämä on kahdentunut. Nimiä, joissa originaalin sisällä on ollut obstruentti, mutta lopussa ei, ovat mm. Bakkeri, Jorkkeri, Linkkolni, Nekkari, Noppeli ja Ranssami. Mikäli ensimmäisen ja toisen tavun rajalla on nimioriginaalissa ollut valmiiksi geminaatta tai konsonanttiyhtymä, tällaiset on luonnollisesti säilytetty lyhytloppuisessa nimessä. Lyhytloppuisella tarkoitan nimeä, jonka lopussa ei ole tapahtunut geminaatioilmiötä i-johtimen edellä. Sanansisäisen geminaatan säilyttäneitä nimiä ovat mm. Nissani ja Pillari ja konsonanttiyhtymän mm. Rysleri, Datsuni, Platseri, Sarkeri ja Ääspeni. Myös lyhytloppuisen nimen ensimmäisen ja toisen tavun rajalla ollut yksittäiskonsonantti on säilytetty sellaisenaan, mikäli se ei ole ollut obstruentti. Ensimmäisen tavun pituudesta riippumatta yksinäiskonsonanttinsa ovat säilyttäneet mm. Döfääni, Koukaari, Majuri, Roveri ∼ Rooveri ja Teerinki.

Pääsäännön vastaisesti obstruentti on jäänyt kahdentumatta nimissä Setori 'Zetor-traktori' ja Kaiseri 'Kaiser' – säännönmukainen asu olisi siis *Settori. Yksinäiskonsonanttina esiintyvä sanansisäinen t ei toisaalta ole kahdentunut yhdessäkään muussa aineiston nimessä, vaikkeivät sanarakenne ja fonotaksi sitä sinänsä estäkään; onhan suomessa muun muassa sanat kottura ja konttori. Pääsäännön vastaisesti taas ei-obstruentti on kahdentunut nimessä Pellairi 'Chevrolet Bel Air'. Kahdentumisen syynä lienee originaalin kaksiosaisuuden aiheuttamat muutokset -l-äänteen kvantiteetissa originaalia suomalaisittain äännettäessä.

Poikkeama säännöstöstä on myös nimi Formanni 'Škoda Forman', jossa ei-obstruenttinen loppukonsonantti on kahdentunut huolimatta siitä, että sanassa on keskellä konsonanttiyhtymä.

Seuraavassa laatikossa esitellään aineiston nimet, joissa on kolmitavuinen i-loppuinen sekundääriosa.
Nimet, joissa -i ja jotka ovat kolmitavuisia:

Ajo-Majori = (traktori) Ford Major jokin malli
Bakkeri = (henkilöauto) Studebaker
Beikkeri = (henkilöauto) Studebaker
Bekkeri = (henkilöauto) Studebaker
bilari = (henkilöauto) auto ylipäätään
brankkariautsika = (paloauto)
brankkaribilika = (paloauto)
buldokki = (kuorma-auto) jossa hytti on sijoitettu moottorin päälle
bulldokki = (linja-auto) jossa moottori etuakselin alla
Chrysleri = (henkilöauto) Chrysler
Civicci = (henkilöauto) Honda Civic
Datsuni = (henkilöauto) Datsun
Döfääni = (henkilöauto) Renault Dauphine
Eskortti = (henkilöauto) Ford Escort
Exsortti = (henkilöauto) Ford Escort
Fiiatti = (henkilöauto) Fiat
Formanni = (henkilöauto) Skoda Forman
Forssoni = (traktori) Fordson
Fregatti = (henkilöauto) Renault Fregate
Hiipsteri = (maastoauto) Jeep
Hiluksi = (maastoauto) Toyota Hilux
Holpotti = (henkilöauto) Talbot Horizon
Hyrsleri = (henkilöauto) Chrysler
Isopyäräne Setori = (henkilöauto) Zetor 25 K
Jorkkeri = (henkilöauto) Chrysler New Yorker
Kaapparimallin Viiatti = (henkilöauto) Fiat 600 jossa ns. kaappariovet
Kadetti = (henkilöauto) Opel Kadett
Kaiseri = (henkilöauto) Kaiser
Kakkafiiatti = (henkilöauto) Fiat 850
Kalantti = (henkilöauto) Mitsubishi Galant
Kappari = (kuorma-auto) eräs Nissan Capstar
Kedautti = (henkilöauto) Opel Kadett
Keessinki = (paloauto) eräs Geesink
Kivikki = (henkilöauto) Honda Civic
Kolmepuolikas Rooveri = (moottoripyörä) Rover 350
Kommeri = (paloauto) eräs Commer
Korkia Setori = (traktori) Zetor 25 K Kuva (kuvan lähdeviite)
Koukaari = (henkilöauto) Mercury Cougar
Kraisleri = (henkilöauto) Chrysler
Kuplavaakeni = (henkilöauto) Volkswagen "Kupla"
Kuppeli = (henkilöauto) Volkswagen "Kupla"
kustomi = (moottoripyörä)
Kutlassi = (henkilöauto) Oldsmobile Cutlass
Kyklooppi-Roveri = (henkilöauto) Rover P4 1949-53 Kuva (kuvan lähdeviite)
Leitgreitti = (henkilöauto) Chevrolet vm 1958-1964
Liitvoodi = (henkilöauto) Cadillac Fleetwood
Lincolni = (henkilöauto) Lincoln
Linkkolni = (henkilöauto) Lincoln
Munakadetti = (henkilöauto) Opel Kadett 1980-1990-luvun taite Kuva (kuvan lähdeviite)
Mustangi = (henkilöauto) Ford Mustang
Mörkö-Majuri = (traktori) Fordson Major Kuva (kuvan lähdeviite)
Mörkömajori = (traktori) Fordson Major Manual Kuva (kuvan lähdeviite)
Nekkari = (henkilöauto) Neckar
Nissani = (henkilöauto) Nissan
Noppeli = (henkilöauto) Opel
Nuhuvi = (traktori) Nuffield
Nyyportti = (henkilöauto) Chrysler Newport
Ooppeli = (henkilöauto) Opel
Pakeri = (henkilöauto) Studebaker
Pakkeri = (kulkine yleensä) Studebaker
Panoraamaooppeli = (henkilöauto) Opel Rekord 1950-l. Kuva (kuvan lähdeviite)
Passatti = (henkilöauto) Volkswagen Passat
Pellairi = (henkilöauto) Chevrolet Bel Air
Petroolimajori = (traktori) Fordson Major E1ADKN (petroli-bensiinikäyttöinen)
Piikkipyärämajuri = (traktori) Fordson Major Kuva (kuvan lähdeviite)
pikappi = (pakettiauto) avolavamalli eli pick up
Pikjoppi = (kuorma-auto) Ford 100 Big Job
Pikjoppi = (kuorma-auto) Ford Big Job eri mallinumeroita
Pikkukivikki = (henkilöauto) Honda Civic
Pikkuvalmetti = (traktori) Valmet 15/20
Pikkuviiatti = (henkilöauto) Fiat 600
Pitkä-Pekkeri = (paloauto) eräs Studebaker
Platkukommeri = (kuorma-auto) Commer Bulldog-tyyppinen
Platseri = (henkilöauto) Chevrolet Blazer
Plimutti = (henkilöauto) Plymouth
Plymoutti = (henkilöauto) Plymouth
Polskifiiatti = (henkilöauto) Fiat 125p
Pukkimajori = (traktori) Fordson Major 1946-1951
Rampleri = (henkilöauto) Rambler
Ranssami = (henkilöauto) Pontiac Trans Am
Rapantti = (henkilöauto) Trabant
Ratsuni = (henkilöauto) Datsun
Repeli = (henkilöauto) Rambler Rebel
Resentti = (polkupyörä) Crescent
Rysleri = (henkilöauto) Chrysler
Rystaali = (traktori) Zetor Chrystal Palace 1970-1980-luvulla.
Rystalli = (traktori) Zetor Crystal
Rämbleri = (henkilöauto) AMC Rambler
Sarkeri = (henkilöauto) Dodge Charger
Sarvipäämajori = (traktori) Fordson Major Kuva (kuvan lähdeviite)
Sekarotuvalmetti = (traktori) Volvo BM Valmet
Setori = (traktori) Zetor
Sijanpersuusviiatti = (henkilöauto) Fiat 850 Kuva (kuvan lähdeviite)
Sinappivalmetti = (traktori) Valmet 502 ja muut mallit n. v. 1971-1979
Skylarkki = (henkilöauto) Buick Skylark
Starletti = (henkilöauto) Toyota Starlet
sykkeli = (polkupyörä)
Sysleri = (henkilöauto) Chrysler
syykkeli = (polkupyörä)
Talpotti = (henkilöauto) Talbot
Tatsuni = (henkilöauto) Datsun
Teerinki = (traktori) Dering
Tiiböördi = (henkilöauto) Ford Thunderbird
tsyykkeli = (polkupyörä)
Valmetti = (traktori) Valmet
Vanha-Pekkeri = (paloauto) eräs Studebaker Tampereen palolaitoksen paloauto
Varppuri = (henkilöauto) Wartburg
Varpurkki = (henkilöauto) Wartburg
Viiatti = (henkilöauto) Fiat
Vinku-Valmetti = (traktori) Valmet 1203
Ylioppilasvalmetti = (traktori) Valmet 1102 ja muut 1979-83 valmistetut mallit
zyggeli = (polkupyörä)
Ääspeni = (henkilöauto) Dodge Aspen
Esitettyjen nimien lukumäärä: 113

Neli- ja useampitavuiset -i-johtimella muodostetut nimet

Myös neli- ja useampitavuiset nimet käyttäytyvät originaalin lopussa olevan obstruentin suhteen samoin kuin lyhemmät nimet (Chevroletti ∼ Servoletti, Cähdiläkki ∼ Kadillakki ym., Koronetti, Peukeotti, Pontiakki ja Valiantti). Pienenkin aineisto-otoksen perusteella voi epäillä, että nimissä, joissa kolmannen ja neljännen tavun rajalla on geminoitunut obstruentti, ei voi muualla sanassa olla geminaattaobstruenttia.

Säännön mukaisesti kahdentumaa vaille ovat jääneet nimet, joissa originaali on päättynyt likvidaan (l,r) tai nasaaliin (m,n). Viisitavuisiin nimiin, joissa ei ole yksimoraisia tavuja, sääntö soveltuu normaalisti ilman lisäyksiä, koska nimien kolme viimeistä tavua hahmottuvat kolmitavuksi. Tällaisia viisitavuisia nimiä ovat Kastervaakeni 'Volkswagen-pakettiauto' (← Kastenwagen) ja Katepillari 'Caterpillar-puskutraktori'. Samoin käyttäytyy myös kuusitavuinen Olotsimooppeli 'Oldsmobile', jonka jälkiosa myös hahmottuu kolmitavuiseksi. Pääsääntöä ilman lisäyksiä noudattavia nelitavuja on kuitenkin vain yksi: Sallenkeri 'Dodge Challenger'. Jos oletamme, että myöskään rd-yhtymän jälkikomponentista syntyvä -t-aines ei kahdennu (vrt. Voorti edellä), säännönmukainen muodoste on myös Firebirti 'Pontiac Firebird'. Muissa nelitavuisissa nimissä, joiden originaalin lopussa on ollut yksinäinen nasaali tai likvida, sivupainollista tavua on haluttu korostaa joko geminoimalla originaalin kolmannen tavun alun konsonantti (Ferkussonni ∼ Verkussonni ∼ Verkussoni ja Senaattori) tai pidentämällä toiseksi viimeisen tavun vokaaliainesta (Amazooni, Amerikaani, Jaguaari, Vakoneeri, Voresteeri).

Sananlopun äänteistöltään hiukan erikoisempia ovat nimet Pelarutsi 'Belarus-traktori' ja Serpakohvi 'jokin armeijassa vuonna 1953 ollut kuorma-auto'. Pelarutsi-nimen -ts-yhtymä on odotuksenmukainen, jos oletetaan lainaoriginaaliksi slaavilaisen nimen osin hyperkorrektiakin ääntämystä mukaileva Belaruz. Serpakohvi-nimen -hv- voisi hyvin edustua -ff-yhtymänäkin (Koffin tapaan), mutta ilmeisesti pidemmällä sanassa -ff-geminaatta ei ilmeisestikään ole yhtä yleinen kuin ensimmäisen ja toisen tavun rajalla. Serpakohvi-nimen muistanut informantti oli myös jo iäkäs itäsuomalainen maalaismies, jonka idiolektiin -ff-yhtymä ei välttämättä kuuluisi muutenkaan.

Lisäksi -i-aines esiintyy suffiksin liittymistä avustavana vokaalina konsonanttialkuisella johtimella muodostetuissa sanoissa, jotka perustuvat joko luonnostaan konsonanttiloppuiseen tai katkaisemalla syntyneeseen konsonanttiloppuiseen kantaan.

Seuraavassa laatikossa esitellään aineiston nimet, joissa on kaksitavuinen i-loppuinen sekundääriosa.


Nimet, jotka on muodostettu kontaminoimalla kahdesta proprista:
Amazooni = (henkilöauto) Volvo Amazon
Amerikaani = (henkilöauto) Rambler American
Chervoletti = (henkilöauto) Chevrolet Chevroletti
EdustusPoloneesi = (henkilöauto) eräs FSO Polonez 1980-luvulta
Ferkussonni = (traktori) Ferguson
Firebirti = (henkilöauto) Pontiac Firebird
Harmaa Verkussonni = (traktori) Ferguson Kuva (kuvan lähdeviite)
Jaguaari = (henkilöauto) Jaguar
Kadillakki = (traktori) Cadillac
Kastenvaakeni = (pakettiauto) Volkswagen Type 2 Kastenwagen
Katepillari = (kaivinkone) Caterpillar puskutraktori
Kavaljeeri = (henkilöauto) Chevrolet Cavalier
Kavaljeeri = (henkilöauto) Vauxhall Cavalier
Kervoletti = (henkilöauto) Chervolet
Koronetti = (henkilöauto) Dodge Coronet
Kärilläkki = (henkilöauto) Cadillac
Kätinläkki = (henkilöauto) Cadillac
lastibiili = (kuorma-auto)
Leinpussi = (pakettiauto) Volkswagen Kleinbus
limusiini = (henkilöauto) pitkä amerikkalainen auto, esim. Cadillac
Nyyhollanti = (traktori) New Holland
Olotsimooppeli = (henkilöauto) Oldsmobile
Peukeotti = (henkilöauto) Peugeot
Pontiakki = (henkilöauto) Pontiac
Ramskarkeri = (henkilöauto) Dodge Ramcharger
Ransportteri = (pakettiauto) Volkswagen Transporter
Sallenkeri = (henkilöauto) Dodge Challenger
Saspantteri = (mopo) Sachs Panther
Senaattori = (henkilöauto) Opel Senator
Servoletti = (henkilöauto) Chevrolet
Siipicadillacci = (henkilöauto) Cadillac vm. 1959 Kuva (kuvan lähdeviite)
Skveärbirdi = (henkilöauto) Ford Thunderbird vm 58-60
Traildusteri = (maastoauto) Plymouth Trailduster
Transportteri = (pakettiauto) Volkswagen Transporter
Vakoneeri = (maastoauto) Jeep Wagoneer
Valametti = (traktori) Valmet
Valiantti = (henkilöauto) Plymouth Valiant
Verkussoni = (traktori) Ferguson
Verkussonni = (traktori) Ferguson
Volksvaakkeni = (henkilöauto) Volkswagen
Voresteeri = (henkilöauto) Subaru Forrester
Wagoneeri = (henkilöauto) Jeep Wagoneer
Esitettyjen nimien lukumäärä: 42

Nimet, joissa i on tilkkeenä kannan ja johtimen välissä:
autsikka = (henkilöauto)
Citikka = (henkilöauto) Citroen
Dodika = (henkilöauto) Dodge
Gangsterisitikka = (henkilöauto) Citroen Traction Avant Kuva (kuvan lähdeviite)
Harlika = (moottoripyörä) Harley-Davidson
Harlikka = (moottoripyörä) Harley-Davidson
Harrika = (moottoripyörä) Harley-Davidson
Harrikka = (moottoripyörä) Harley-Davidson
Intikka = (kuorma-auto) International
Jontikka = (traktori) John Deere
kuortsikka = (kuorma-auto)
Lantikka = (maastoauto) Land Rover
Lantikka = (maastoauto) Toyota Land Cruiser
Latikka = (henkilöauto) Lada
lavikka = (kuorma-auto)
Linkki = (henkilöauto) Lincoln
Massikka = (traktori) Massey-Ferguson
Natikka = (traktori) McCormick International International on ollut joskus merkkinimi, joskus mallinimi
Natikka = (kuorma-auto) International
Neljäsataaneljätoistane Natikka = (traktori) International 414
Onnikka = (linja-auto)
Papiska = (mopo) Tunturi "Pappa-Tunturi"
Rätticitikka = (henkilöauto) Citroen 2CV
Rättisitikka = (henkilöauto) Citroen 2CV
Sitikka = (henkilöauto) Citroen
Sitikka = (kuorma-auto) Citroen
Skotikka = (henkilöauto) Chevrolet Scotsdale
Solikka = (mopo) Solifer
Tanikka = (henkilöauto) Ford Taunus
Vaniska = (pakettiauto) Chevrolet Van
Esitettyjen nimien lukumäärä: 30

Edellä esitettyjen moninaisten sääntöjen lisäksi tulee myös huomata, että vieraskielisten sanojen painollisen tavun vokaalia vastaa yleensä suomen kielessä pitkä vokaali. Jos nimi on kuitenkin lainattu kirjallisessa muodossa tai lainauksen taustalla oleva ääntämys ei ole alkukielen mukaisesti painotettu, sääntö jää usein toteutumattakin.

D:4.2.2.2 -U

Karttunen mainitsee artikkelissaan slangijohtimen -u ja esittää esimerkkisanat handu 'käsi', stuidu 'ylioppilas, opiskelija' ja stenu 'kivi' sekä myöhemmin sanat kloku 'kello' ja flisu 'pullo', papru 'paperi'. Lisäksi hän esittää slangijohtimen -ru ja sillä muodostetut sanat kikru 'kiikari' ja sokru 'sokeri'. (1989: 150.) Paunonenkin esittää pitkän slangijohdinluettelonsa jälkeen lisäyksenä -u-aineksen, joka tavataan esimerkiksi sanoissa kafru 'kaveri' ja kifru 'kivääri' (2000: 27). -ru-suffiksia on oikeastaan turha pitää suffiksina, koska useissa tapauksissa -r-aines on peräisin heittyneestä sanavartalosta; Karttusen esimerkkien lisäksi vastaava "johdos" on myös esimerkiksi kakru 'kakara'. Lisäksi Karttunen esittää -ju-johtimen ja sillä muodostetut sanat lodju 'laatikko' ja kudju 'piilo, kätkö'.

Suomen yleiskielessäkin on -u-johdin, joka Hakulisen mukaan pohjautuu vanhaan -oi-johtimeen (2000: 175, 185, 224, 247). Toisaalta -u voi pohjautua ensimmäisen partisiipin tunnukseenkin (ks. D:4.2.2.6 kohta -kku). Monilla -u-johdoksilla on usein deminutiivinen sävy, vaikkei Hakulinen pidäkään verbikantaista -u-nomininjohdinta deminutiivisena (mts. 222). Pitäisin mahdollisena, että osa nykyisistä deminutiivisista -u-johdoksista voisi olla vanhoja deminutiivisia -ut-johdoksia, joista t on kulunut pois (ks. Hakulinen mts. 142). Myös venäjässä -u-vokaali on usein hellittelynimissä. Kalimankin (1909: 149) mukaan -u-johdin kuitenkin on deminutiivinen. Aineiston nimissä slangijohdin ja tavanomainen johdin käyvät yhdessä.

Myöhemmin käsiteltävistä -e-, -a- ja -O-muoteista poiketen aineiston -U-loppuisiin muotteihin sisältyy useimmiten johdin, ts. niiden sananloppuinen -U-aines ei ole sisältynyt originaaliin. Varsinaisia typisteitä ovat vain Fergu ∼ Ferku ∼ Ferkku ∼ Verku 'Ferguson-traktori' ja Mitsu ∼ Mihtu 'Mitsubishi'. Hieman samantapainen on Standard Vanguard m/49 -automallin nimi Vankku. -U-aines sisältyy myös nimien Fosu 'Ford Focus', Magu 'Vauxhall Magnum', Prellu 'Honda Prelude' ja Renu 'Renault' originaalien loppupuoleen. Nämä nimet kuitenkin muistuttavat niin läheisesti varsinaisia -U-johdoksia, että niitä ei ole syytä pitää typisteinä. Epäilyksettä -U-johdoksia sitä vastoin ovat mm. Bemu, Jammu, Mersu ja Vallu 'Plymouth Valiant'. Näitä -U-johdoksia hyödynnetään lisäksi edusosina kaksiosaisissa nimissä. Joillakin edellä mainituista nimistä on lisämerkityksiäkin (Possu, Transu ym.).

Lisäksi -U-aines sisältyy tietenkin -ku-, -kku- ja -Ukka-johdoksiin, jotka on käsitelty tuonnempana. Lisäksi originaaliin kuulumaton -U-aines sisältyy nimiin Rämbylä ~ Rämpylä 'AMC Rambler', Puikutin ∼ Spuikutin 'Buick', Sätkyli ja Käkkylä 'Cadillac' sekä viimeksi mainitusta retrogradisesti derivoidussa nimessä Käkky. Robert Wiander nimittää kotisivuillaan Citroën 2CV -autoa Sätkyliksi. Nimi on sekundäärimuodoste kulkineen katon mekanismiin viittaavasta epävirallisesta nimestä Sätkäkone.

Nimet, joissa -u lopussa:
Bemmu = (henkilöauto) BMW
Bemu = (henkilöauto) BMW
Bemu = (henkilöauto) BMW
Cossu = (henkilöauto) Ford Sierra,Escort Cosworth-mallit
Cossu = (henkilöauto) Ford Cosworth-mallit
Cossusierra = (henkilöauto) Ford Sierra Cosworth Sedan
Craisu = (henkilöauto) Chrysler
Craisu = (henkilöauto) eräs Chrysler Voyager SE 3,3 autom. vm. 1997
Cressu = (polkupyörä) Crescent
Crysy = (henkilöauto) Chrysler
Datsu = (henkilöauto) Datsun
Detu = (traktori) T-74, T-75, DT-54 tai DT-75-traktori
Ecsu = (henkilöauto) Ford Escort
Emu = (henkilöauto) EMW
Escocossu = (henkilöauto) Ford Escort Cosworth
Esku = (kaivinkone) E-552
Fergu = (traktori) Ferguson
Ferkku = (traktori) Ferguson
Ferku = (traktori) Ferguson
Fiatu = (henkilöauto) Fiat
Fiiu = (henkilöauto) Fiat
filsu = (polkupyörä)
filu = (polkupyörä)
fiudu = (henkilöauto)
Folsu = (henkilöauto) Volkswagen
Forssu = (traktori) Fordson
Fosu = (henkilöauto) Ford Focus
Gemssu = (kuorma-auto) GMC
Gemsu = (henkilöauto) GMC
Harmaa Fergu = (traktori) Ferguson 1948- Kuva (kuvan lähdeviite)
Harmaa Ferku = (traktori) Ferguson 1948- Kuva (kuvan lähdeviite)
Harmaa Verku = (traktori) Ferguson 1948- Kuva (kuvan lähdeviite)
hinuri = (kuorma-auto) hinausauto
Hippipaku = (pakettiauto) Volkswagen Kleinbus ym. Kuva (kuvan lähdeviite)
Husu = (polkupyörä) Husqvarna
Jammu = (moottoripyörä) Yamaha
japsipaku = (pakettiauto) japanilainen
Jeebu = (maastoauto) Jeep
Kallu = (henkilöauto) Mitsubishi Galant
Kaukkiksen Mersu = (taksi) eräs Heikki Kaukorannan koulutaksi
Kempsu = (kuorma-auto) GMC 1945-
Kemssu = (kuorma-auto) GMC
Kemsu = (kuorma-auto) GMC
Kolmevitonen Fergu = (traktori) Ferguson 35
Kormu = (traktori) McCormick International
Kossu = (henkilöauto) Ford Cosworth-mallit
Kraisu = (henkilöauto) Chrysler
Kressu = (polkupyörä) Crescent
Kultamaha-Fergu = (traktori) Massey-Ferguson 35 Kuva (kuvan lähdeviite)
Kuplavolsu = (henkilöauto) Volkswagen "Kupla"
Kuusvitonen Fergu = (traktori) Massey-Ferguson 65
Käkky = (henkilöauto) Cadillac
Käkkylä = (henkilöauto) Cadillac
Köyhän miehen Mersu = (moottoripyörä) Messerschmitt kääpiöauto
Langemersu = (ambulanssi) eräs Tampereen palolaitoksen matala sairasauto
Lekamersu = (henkilöauto) Mercedes-Benz W123
Länku = (maastoauto) Toyota Land Cruiser
Magu = (henkilöauto) Vauxhall Magnum
Mannemersu = (henkilöauto) Mercedes-Benz
Mannemersu = (henkilöauto) Mercedes-Benz W201
Masu = (henkilöauto) Mazda
Masukka = (henkilöauto) Mazda
Mersu = (henkilöauto) Mercedes-Benz
Mersu = (henkilöauto) Messerschmitt
Mersu = (henkilöauto) Mercedes-Benz
Mihtu = (henkilöauto) Mitsubishi
Mitsu = (henkilöauto) Mitsubishi
Mitsu = (henkilöauto) Mitsubishi
Molu = (kuorma-auto) GAZ 51
Mosku = (henkilöauto) Moskvits
Mosu = (henkilöauto) Moskvits
Mummonmersu = (henkilöauto) Mercedes-Benz jokin 80-luvun alun malli
Mustalaismersu = (henkilöauto) Mercedes-Benz W123
Möhkömersu = (henkilöauto) Mercedes-Benz Kuva (kuvan lähdeviite)
Naiste või laste Mersu = (henkilöauto) Mercedes-Benz W201 eli 190
Nassu = (henkilöauto) Nash
Natku = (traktori) McCormick International International on ollut joskus merkkinimi, joskus mallinimi
Natsu = (kuorma-auto) International
Nisu = (henkilöauto) Nissan
Nuhju = (traktori) Nuffield
Nusu = (traktori) Nuffield
Oku = (henkilöauto) Ford Orion
Oku = (henkilöauto) Skoda Octavia
Opsu = (henkilöauto) eräs Opel Vectra B vm. -96
paku = (pakettiauto)
pakubilika = (pakettiauto)
pakufillari = (polkupyörä) jossa tavarateline tai laatikko edessä
pakuvelo = (polkupyörä) jossa tavaratila tai -teline
Peku = (kuorma-auto) Bedford
Pemu = (henkilöauto) BMW
Petu = (kuorma-auto) Bedford
Piikkinokka Mersu = (kuorma-auto) Mercedes-Benz jokin malli
Pikkumersu = (ambulanssi) eräs muita pienempi ambulanssi
Pikkuverku = (traktori) Ferguson 35 vm. 1962
Ponttoonimersu = (henkilöauto) Mercedes-Benz W180 (1950-l.) Kuva (kuvan lähdeviite)
Ponu = (henkilöauto) Pontiac
Poru = (henkilöauto) Porsche
Prellu = (henkilöauto) Honda Prelude
Pullamersu = (ambulanssi) eräs pakettiautomallinen sairasauto
Põku = (traktori) DT 20 tai HTZ-7 tai DT-14 tai T-20
Ransu = (henkilöauto) Pontiac Trans Am
Renu = (henkilöauto) Renault
rollu = (mopo) skootteri
Ruostemaha-Fergu = (traktori) Ferguson 35 1957- Kuva (kuvan lähdeviite)
Ryppypemppu-Renu = (henkilöauto) Renault 4CV Kuva (kuvan lähdeviite)
Satku = (henkilöauto) eräs Saab 900
Sellu = (henkilöauto) Toyota Celica
Siipicossu = (henkilöauto) Ford Sierra Cosworth mk1 Kuva (kuvan lähdeviite)
Siipimersu = (henkilöauto) Mercedes-Benz W110 tai W111 Kuva (kuvan lähdeviite)
Sikafiiu = (henkilöauto) Fiat 850 Kuva (kuvan lähdeviite)
skabarimotsku = (moottoripyörä) kilpamoottoripyörä
Sota-Kemsu = (kuorma-auto) GMC 1941-45
Sotakempsu = (kuorma-auto) GMC vm. 1940
Tipparenu = (henkilöauto) Renault R4
Transsu = (pakettiauto) Ford Transit
Transu = (pakettiauto) eräs Volkswagen Transporter
Transu = (pakettiauto) Ford Transit
Ukkomersu = (henkilöauto) Mercedes-Benz W186
Ukkomersu = (henkilöauto) Mercedes-Benz W126
Vallu = (henkilöauto) Plymouth Valiant
Vauva-Mersu = (henkilöauto) Mercedes-Benz 170 VA
Vauvamersu = (ambulanssi) eräs Mercedes-Benz muita ambulansseja pienempi ambulanssi
Vauxu = (henkilöauto) Vauxhall
Vekku = (henkilöauto) Opel Vectra
Veku = (henkilöauto) Opel Vectra
Verku = (traktori) Ferguson
Versu = (henkilöauto) Ford Vedette Versailles
Volksu = (henkilöauto) Volkswagen
Volsu = (henkilöauto) Volkswagen
Volsupaketti = (pakettiauto) Volkswagen pakettiauto, 1950-luku
Wolsu = (henkilöauto) Volkswagen "kupla"
Yammu = (moottoripyörä) Yamaha
Ässämersu = (henkilöauto) Mercedes-Benz mallisarja S (Sonderklasse)
Esitettyjen nimien lukumäärä: 133

D:4.2.2.3 -e

Hakulinen esittelee Suomen kielen rakenteessa ja kehityksessä nominikantaisen ja verbikantaisen -ex-nomininjohtimen. Hakulisen mukaan nomininjohdin voidaan palauttaa aikaisempiin asuihin -eh tai -ek, jotka yleiskielessä ja useimmissa murteissakin ovat langenneet yhteen. Nominikantaiset johdokset ovat yleensä -eh-johdoksia (halme, säie, ihme), ja niiden kantasanat ovat tuntemattomia. Verbikantaisissa johdoksissa -k on ilmeisesti vanha preesensin tunnus ja -e- on usein lohjennut vartalosta. (Hakulinen 2000: 119–120, 188–192.) Hakulisen mainitsema perinnäinen -ex-johdin ei kuitenkaan tule kysymykseen, sillä -e-kulkineennimet taipuvat myöhäisten lainojen tapaan lyhyinä ns. nalle-taivutustyypin mukaan, siis Mosse : Mossen ja Vole : Volen (vrt. halme : halmeen). -e-johtimen tausta on siis toinen.

Karttunen (1989: 150) mainitsee slangijohtimen -e ja esittää esimerkkisanat skole 'koulu' ja skuge 'metsä, skutsi'). Paunonen (2000) taas ei mainitse -e-johdinta lainkaan, vaan vain -de-johtimen, esimerkkisanoinaan nade 'naattaleikki', pide 'piha', kalde 'kallio', kende 'kenttä', vinde 'vino'. Paunosen sanakirjan hakusanoina ovat kuitenkin myös samanmerkityksiset natsku, pitsku, kaltsi, kentsu, ja vindi (vrt. windy 'tuulinen'). Vintsu sen sijaan tarkoittaa Paunosen mukaan 'vinttiä'. Koska -tsu-johdin on slangissa -e-johdinta vanhempi, on ainakin Paunosen mainitseman -de-johtimen -t-aines sekundääri eikä näin ollen kuulu johtimeen. Lisäksi Karttunen on sikäli oikeassa siinä, että kyseessä on pikemminkin -e-johdin, sillä -e-suffiksia tavataan useiden eri konsonanttien jäljessä (skole, skuge, stobe, Hande jne.). Suffiksia näyttäisi edeltävän usein juuri soinnillinen klusiili. Sekä aineistossa että henkilönnimistössä (luultavasti slangissakin) on oikeastaan kaksi kaksitavuista -e-loppuista sanatyyppiä, joita nimitän Mosse-tyypiksi ja Mese-tyypiksi. Luultavasti nämä tyypit ovat ainakin osittain eri lähtöä. Useampitavuisia -e-loppuisia nimiä aineistossa ei ole ja slangissakin ne lienevät erittäin harvinaisia.

CVCCV-rakenteisten Mosse-nimien taustalla lienevät ruotsinkieliset henkilönnimien hypokorismit, joita on ollut Suomessa ainakin 1500-luvulta lähtien (esimerkiksi Kalle, Ville, polle, nalle, moppe; Nisse, Bosse, Hasse, Turre jne.). Esimerkiksi Kalle on mainittu jo 1380 (Uusi suomalainen nimikirja 1988 s.v. Kalle). Näissä -e-loppu on osin sekundääriä (VilhelmVille), osin ehkä myös ruotsin -e-loppuisesta maskuliinimuodostakin peräisin. Kulkineennimet Mosse 'Moskvitš' ja Warre 'Wartburg' eivät kuulosta erityisen slangimaisilta, koska nimityyppi on jo vuosisatoja sitten levinnyt yli Suomen.

(C)CVCV-rakenteisten Mese-nimien taustalla taas lienee ruotsin neutrien määräisten muotojen ääntämys suomenruotsissa. Höckerdstedtin (2006: 126–127) mukaan käytännössä kaikki helsinginsuomalaiset ääntävät 'talo'-sanan huse eivätkä huset, eikä -t:llinen asu ole näillä näkymin palaamassa käyttöön, kuten ruotsinruotsissa on mahdollisesti käymässä. Teoriaa tukee se, että useat stadin slangin vanhat -e-loppuiset sanat pohjautuvat juuri suomenruotsin ett-sukuisiin sanoihin (esim. ett tåg → tågettåge → stoge; köket → köke → tsöke). Näistä -e-loppu taas on luultavasti yleistynyt edelleen epävirallisiin henkilönnimiin (Hene, Hane, Tane, Jone, Juge jne.), ellei nimityyppi ole nimistössä eri lähtöä eli suomenruotsista tai riikinruotsista. Tarkemmin -t:n poisjätöstä ks. Nyholm 1984: 77–81.

Mosse-tyypin nimet:
Belve = (henkilöauto) Plymouth Belvedere
Bembe = (henkilöauto) BMW
Dasse = (henkilöauto) Datsun
Earlymusse = (henkilöauto) Ford Mustang vm. 64-66
Ecce = (henkilöauto) Ford Escort
filde = (polkupyörä)
Husse = (moottoripyörä) Husqvarna
Jagge = (henkilöauto) Jaguar
Jakke = (henkilöauto) Jaguar
Langemersu = (ambulanssi) eräs Tampereen palolaitoksen matala sairasauto
moppe = (mopo)
Mosse = (henkilöauto) Moskvits
Mosse = (henkilöauto) Moskvits
Musse = (henkilöauto) Ford Mustang
Nasse = (henkilöauto) Nash
Opel-Mosse = (henkilöauto) Moskvits 400
Piikkinokkamosse = (henkilöauto) Moskvits 401 Kuva (kuvan lähdeviite)
Pikkumosse = (henkilöauto) Moskvits vm.1949-55
Pomomusse = (henkilöauto) Ford Mustang Boss
Ponne = (henkilöauto) Pontiac Bonneville
Primme = (henkilöauto) eräs Nissan Primera vm. 1998
pärre = (moottoripyörä) Ääni (äänen lähdeviite)
Reppuselkä-Mosse = (henkilöauto) Moskvits 400
Sigle = (henkilöauto) VAZ eli Lada
Subbe = (henkilöauto) Chevrolet Suburban
Talle = (henkilöauto) Talbot
Vicce = (henkilöauto) Vauxhall Victor
Warre = (henkilöauto) Wartburg
Warre = (henkilöauto) Wartburg
Esitettyjen nimien lukumäärä: 29

Samanmuotoiseen nimeen on eri nimissä päädytty hiukan eri teitä. Käytännössä useimmissa tapauksissa originaali on katkaistu kolmen kirjaimen jälkeen, viimeisin kirjain on kahdennettu ja loppuun lisätty -e. Sääntöä eivät noudata edellä mainituista nimistä täysin nimet Dasse, Ecce, Primme ja Sysse; Bonne taas on oikeastaan ellipsin kautta syntynyt. Ecce on luultavasti typistetty epävirallisesta kulkineennimestä Ecceri. Syssen originaalin Chryslerin alussa oleva konsonanttikasauma on jätetty huomiotta, Primme-nimessä konsonanttikasauma puolestaan on säilytetty, mutta se on huomioitu vain yhden konsonantin arvoisena katkaisukohdan määrityksessä. Dasse taas on luultavasti (Bossen hn. ja Mossen kn.) analogian vuoksi Dasse eikä *Datte ∼ *Datse. Mosse-tyypin nimille näyttäisi myös olevan tyypillistä, että sanansisäinen geminaatta on juuri obstruentti. Tämä ei kuitenkaan ole mitenkään yllättävää, kun ottaa huomioon suomen fonotaksin aiheuttamat konsonanttien geminoitumisrajoitukset.

Muita aineiston -e-loppuisia sekundäärinimiä ovat Belve 'Plymouth Belvedere', Bembe 'BMW', Dotke eli Dötse 'Dodge' ja monimerkityksinen Fiude 'Fiat tai Fiat 600 tai Ford Fiesta'. Belve on Mese-tyypin tapainen typiste, jossa on poikkeuksellisesti sisällä konsonanttiyhtymä. Bembe taas on Bemarista johdettu slangimuodoste – kuten edellä todettiin, slangin -e-ainesta edeltää mielellään soinnillinen konsonantti. Dotkea ja Dötseä ei ole tarpeen edes pitää -e-johdoksina, sillä niissä -e kuuluu originaaliin. Originaali ja johdos ovat täysin samanmuotoisia pientä foneettista suomalaistamista lukuun ottamatta, joten mistään johtamisesta, muotoon typistämisestä tai valamisesta ei voi edes puhua. Fiude taas on Paunosen mukaan syntynyt slangissa fikon-salakieltä (eräs kontinkieli) käyttäen ja tästä edelleen suffiksoimalla (2000: 29) ja merkitsee vain autoa. Ilmeisesti nimi on vasta myöhemmin assosioitu fi-alkuisiin automerkkeihin. Paunosen etymologian lisäksi kannattaa huomata, että fiudeksi on puhuteltu muitakin kulkuneuvoja (mts. s.v. fiude ymv.) ja että nimi on oikeastaan hyvin lähellä onomatopoieettis-deskriptiivistä viuhahtaa-sanuetta. Fiude taas muistuttaa myös Fiat-auton nimeä Fiiu (← Fiiatti). -e-aineksen sisältää myös italialaissävyisellä -zzo-suffiksilla fillarista 'polkupyörä' muodostettu samanmerkityksinen filezzo-sana. Paunosen mukaan fillarikin on fikon-kieltä (mts.).

Mese-tyypin nimet:
afe = (henkilöauto) auto
Ame = (henkilöauto) Rambler American
Fefe = (henkilöauto) Ferrari
Jave = (henkilöauto) AMC Javelin
Lude = (henkilöauto) Honda Prelude
Mese = (henkilöauto) Mercedes-Benz
mope = (mopo)
Pete = (kuorma-auto) Peterbilt
präde = (moottoripyörä)
Sale = (henkilöauto) Dodge Challenger
Stude = (henkilöauto) Studebaker
Stuude = (henkilöauto) Studebaker
Sysse = (henkilöauto) Chrysler
tsyge = (polkupyörä)
tsyke = (polkupyörä)
Vole = (henkilöauto) Volvo
Esitettyjen nimien lukumäärä: 16

Laatikon nimistä kaikki muut ovat typistämällä syntyneitä paitsi Fefe, Mese ja Vole. Fefe on selvästi reduplikaatioitse syntynyt. Mesen originaali Mercedes sisältää myös -e-aineksen, mutta vain hieman myöhemmin sanassa. Vole taas lienee "aito" -e-johdos. Aito on sitaateissa, koska slanginkin -e-johdoksissa on usein kysymys nimenomaan määrämuotoon typistämisestä eikä johdinaineksen lisäämisestä. Näiden määrämuotoon typistettyjen sanojen loppu-e on sittemmin tajuttu johtimeksi ja sitä on alettu liittää sellaisiinkin sanoihin, joiden originaaliin se ei ole kuulunut.

D:4.2.2.4 -A

-e-slangijohtimen (stoge-tyyppi) lisäksi myös -A-slangijohdinta on syytä epäillä (suomen)ruotsiin pohjautuvaksi. -e- ja -a-johdinten yhteenkuuluvuutta todistaa oikeastaan sekin, että molemmilla muodostetaan samanmuotoisia, kaksi lyhyttä tavua sisältäviä sanoja. Tällaista sanahahmoa on joissakin suomenruotsalaisissa sanoissa lyhyttavuisuuden (kortstavighet) ja päätteen poisjätön takia (ändelsebortfallet). Jonkinlaista A-suffiksia on myös käytetty amerikansuomessa englannin konsonanttiloppuisten sanojen suomalaistamiseen (Virtaranta 1992: 26) ja suomessa mahdollisesti vierassanojen suomalaistamiseen (vrt. luku D:3), joten aivan vieras se ei suomalaisille suffiksinakaan ole. Käytännössä kaksitavuisen sanan loppu-a on kuitenkin alkuperäisen perusmuotoisen suomenkielisen sanan tunnus.

Koska johtaminen on luonteeltaan enemmänkin johonkin muottiin valamista kuin sekalaisten päätteiden lisäilemistä sanojen loppuihin, voidaan halutun muotoiseen sanaan (tässä tapauksessa (C)CV-CA tai (C)VC-CA) käytännössä päätyä useilla eri tavoilla. A-suffiksi voi siis realisoitua sekä a- että ä-vokaalina vokaalisointusääntöjen mukaisesti, mutta näistä -a on ilman muuta alkuperäisempi ja slangimaisempi ja vokaalisointua noudattava -ä taas myöhempi ja yleissuomalaisempi. Aineistossani on esimerkiksi linja-autoa tarkoittava dösä, joka lienee jo korvannut vokaalisoinnuttoman dösa-muodon. (ks. myös Paunonen 2000 s.v. dösä.) Kuulohavaintojeni perusteella dösA ei ole kovinkaan yleinen, vaan siltä on vallannut alaa samanmuotoinen ja -merkityksinen yleiskielisempään bussi-originaaliin perustuva busa.

Ellipsiin eli kokonaisen nimenosan poisjättöön perustuu yleisesti käytetty Alfa 'Alfa Romeo', joka lyhempänä ilmauksena onkin luonteva eikä aiheuta merkityssekaannuksia. Typistämällä syntyneitä ovat Ama 'Volvo Amazon' ja Kava 'Kawasaki'. Varsinaisia -a-johdinaineksen sisältäviä nimiä ovat Civa 'Honda Civic', Cosa 'Ford Cosworth', Plyma 'Plymouth' ja Cädä cädä 'Cadillac'. Cosa voi olla myös lyhentymä samanmerkityksisestä Cosander-nimestä. Samanmuotoiselta näyttää myös Toyota Corolla DX:n nimi Däxä. Tämä on kuitenkin vain ortografian tuottama harha, sillä x toki äännetään ks-yhtymänä ja näin sana ei enää sovi edellä määriteltyyn -a-nimiä ja osin -e-nimiäkin (stoge-tyyppi) koskevaan tavurakennesääntöön. Däxä on luultavimmin sisäheitoitse syntynyt ilmauksesta *Deeäksä.

Nimet, joissa -a lopussa:
Alfa = (henkilöauto) Alfa Romeo
Ama = (henkilöauto) Volvo Amazon
busa = (linja-auto)
Cheva = (henkilöauto) Chevrolet
Civa = (henkilöauto) Honda Civic
Cosa = (henkilöauto) Ford Cosworth-mallit
Cädä cädä = (henkilöauto) Cadillac
Cädä cädä = (henkilöauto) Cadillac
dösa = (linja-auto)
Dösä = (linja-auto)
dösä = (linja-auto)
kaara = (henkilöauto)
lantsaribusa = (linja-auto) maaseudulle Helsingistä liikennöivä bussi
Länka = (maastoauto) Toyota Land Cruiser
massa = (henkilöauto)
Mesa = (henkilöauto) Mercedes-Benz
mota = (moottoripyörä)
Neva = (moottoripyörä) Moto Guzzi Nevada
Plyma = (henkilöauto) Plymouth
reissubusa = (matkailuauto)
Russá = (traktori) MTZ
Scorpa = (henkilöauto) Ford Scorpio
Skorpa = (henkilöauto) Ford Scorpio
Spora = (moottoripyörä) Harley-Davidson Sportster
stygä = (polkupyörä)
sygä = (polkupyörä)
sykä = (polkupyörä)
traka = (traktori)
Ševa = (henkilöauto) Chevrolet
Esitettyjen nimien lukumäärä: 29

D:4.2.2.5 -O

Hakulinen mainitsee suomen kielen oi-johtimen, josta on myöhemmin saatu sekä -o- että -u-johtimet (2000: 175, 185, 224, 247). Suomen -o-johdin ei kuitenkaan ole enää produktiivi. Aineiston nimissäkään ei oikeastaan ole varsinaista johdinainesta, vaan -O on pikemminkin eräänlainen kvasijohdin. Käytännössä sanat on vain katkaistu sellaisesta kohdasta, että ne päättyvät -O-vokaaliin. Koska -O-loppuisia nimiä on kuitenkin useita, vaikuttaa siltä, että kielenkäyttäjät ovat selvästi kuitenkin pyrkineet luomaan -O-loppuisia nimiä. Loppuheitoitse muodostettuja o-loppuisia nimiä ovat Acco 'Honda Accord', Asco 'Opel Ascona', Commo 'Opel Commodore', Diplo 'jokin auto, jonka malli on Diplomat', Eldo 'Cadillac Eldorado', EscoEsko ∼ Mikkolan Esko 'Ford Escort', Lambo 'Lamborghini', limo 'limusiini' (← limousine), Molo 'Molotov-ka. 1930-l.', Servo 'Chevrolet', Tojo 'Toyota', Tserno 'Lada (← Tsernobiili) ja Vako 'Jeep Wagoneer'. Lisäksi -o-loppuinen typistämällä syntynyt määriteosa sisältyy nimiin Escocossu 'Ford Escort Cosworth' ja Sitrobiili 'eräs Citroën-henkilöauto', joskin jälkimmäisessä se rinnastuu casus componens -muotoihin.

Näiden typistämällä syntyneiden nimien lisäksi aineistossa on joitakin nimiä, joiden kantaoriginaali ei yhtä selvästi sisällä -O-ainesta vaan jotka voidaan tulkita -o-johdoksiksikin. Tällaisia nimiä ovat Peko 'Bedford-ka.', Peso ∼ Pösö 'Peugeot', Voloski 'Volkswagen' ja Volo 'Volkswagen'. Luultavasti nämäkään eivät kuitenkaan ole O-johdoksia. Peko lienee otettu Bedfordin nimeksi, koska se on ollut jossakin määrin käytössä ihmisen lempinimenä, kuten Bedfordin muutkin nimet Petteri ja Peku. Peso-nimessä taas ranskan vokaalisoinnuttoman originaalin mukauttaminen suomeen on ratkaistu toisin kuin yleisemmässä Pösö-nimessä. Voloski taas on loisvokaalinen muoto Volski-nimestä, ja todennäköisimmin Volo on typistetty tästä tai muusta vastaavasta nimestä, esimerkiksi *Volokkarista. Nimet, joissa -o lopussa:

Acco = (henkilöauto) Honda Accord
Asco = (henkilöauto) Opel Ascona
autto = (henkilöauto)
Commo = (henkilöauto) Opel Commodore
Diplo = (henkilöauto) Dodge Diplomat
Diplo = (henkilöauto) Opel Diplomat
Eldo = (henkilöauto) Cadillac Eldorado
filo = (polkupyörä)
Lambo = (henkilöauto) Lamborghini
limo = (henkilöauto) tietyt mallit
Molo = (henkilöauto) GAZ 1930-l., ilmeisesti GAZ AA-malli
Olsmo = (henkilöauto) Oldsmobile PSK 1940-1950-luku
pakuvelo = (polkupyörä) jossa tavaratila tai -teline
Peko = (kuorma-auto) Bedford
Peso = (henkilöauto) Peugeot
Tojo = (henkilöauto) Toyota
Tojo = (maastoauto) eräs Toyota Hilux 1980-luvulta
Tserno = (henkilöauto) Lada
Vako = (maastoauto) Jeep Wagoneer
Viipperö = (henkilöauto) Dodge Viper
Volo = (henkilöauto) Volkswagen
Voloski = (henkilöauto) Volkswagen
Esitettyjen nimien lukumäärä: 22

D:4.2.2.6 -kka, -ka ja -kki

Sekä deverbaalilla että denominaalilla nomininjohtimella -kka muodostetaan Hakulisen (2000: 128–129; 196–197) mukaan monenlaisia substantiiveja (puolukka, haarukka, veitikka) ja adjektiiveja (hanakka, helakka, kalvakka, kimakka). Lisäksi on monia lainalähtöisiä -kka-sanoja, kuten neilikka ja räätikkä. Erityisesti venäläisissä lainasubstantiiveissa suffiksia edeltävä vokaali on a (kapakka, piirakka, majakka), muutoinhan Hakulisen esimerkistön valossa vaikuttaisi siltä, että -akka on oikeastaan adjektiivinjohdin. Yleensä -kka-johdinta edeltää u tai i, jotka Hakulisen mukaan ovat peräisin sen tapaisista johdoksista kuin haara haaru ja karvakarviainen. -kka-johtimen merkitys on substantiiveissa lähinnä deminutiivis-possessiivinen ja adjektiiveissa moderatiivinen. Slangissa Paunosen (2000: 26–27) mukaan tunnetaan -ka-johdin, jolla on myös asut -ga ja -kka. Samaan asuun on päästy myös -kkari-johtimella muodostetuista sanoista lyhentämällä (mp.). Johtimen alkuperästä katso myös kohtaa -ka hivenen tuonnempana.

Aineistossa on kaiken kaikkiaan puolensataa -kka-suffiksin sisältävää nimeä. Johdosten esittelyssä formatiiviltaan samanlaiset samaan originaaliin pohjautuvat muodot on yhdistetty. Jos puhutaan slangintutkimukselle ominaisesti katkaisukohdasta, kantasanan katkaisukohta aineiston -kka-johdoksissa on lähes aina sanan toisen tavun ensimmäisen kirjaimen jälkeen (A-m|a-zon A-m|u|kka). Tästä poikkeavat ainoastaan ne nimet, joiden pohjana oleva kanta ei ole peräisin sanan alusta (In-ter-na-t|i-o-nalNat|i|kka; Chev-ro-let(t|i) → Let|u|kka). Näissäkin uuden sanan kantana käytetty osa on kuitenkin sivupainollinen tavu (tai yhdyssanan jälkiosan ensimmäinen tavu) ja sitä mahdollisesti seuraava konsonantti. Sääntöä sekoittaa lisäksi se, että joissakin nimissä on tapahtunut suomen kielen fonotaksin vuoksi assimilaatioita ja konsonanttiaineksen lyhentymiä, esimerkiksi Mats-d|a → *Matsdukka → Matukka ∼ Masukka ja Nis-s|an → *Nissukka → Nisukka. -kka-sanatyypissä ensimmäinen tavu onkin usein lyhyt avotavu, jolloin tämän energiaa siirtyy sanan toiselle tavulle, jonka taas sanan lopusta katsottuna tulisi olla painollinen. Kvantitatiivisen astevaihtelun mahdollistamiseksi syntynyt geminaattakin estää sen, että sanassa aiemmin voisi olla toinen kvantitatiivisen astevaihtelun alainen geminaatta.

Suomessa on toki myös -kka-sanatyyppi, jonka ensimmäinen tavu on pitkä umpitavu. Sanatyyppiin kuuluvia sanoja ovat esimerkiksi rassukka, mussukka, pussukka ja vässykkä, joita voidaan pitää sävyltään savolaisina ja fonologisesti veltohkon kuuloisina. Ilmeisesti raskas -kk-yhtymä edellyttää länsimurteissa ja Kannaksen murteissa edelleen CVCV-yhdistelmää. Juuri näissä murteissa sanapaino on sentraalistunut sanan ensimmäiselle tavulle, puherytmi on nopeampi ja loppuheitto yleisempää. Sama ilmiö selittänee osin myös itäisen -kko ja läntisen -sto -kollektiivijohdinten jakaumaa, tosin samoja kollektiivijohtimia käytetään myös nelitavuissa, esim. Huovaristo 'kulmakunta Marttilassa'. -kka-johdinta pyrkii edeltämään usein joko u tai i. Vokaali voi olla peräisin sanan vartalosta, tai se voidaan siihen erikseen lisätä. Vokaalin alkuperästä seuraavissa kappaleissa.

-ukka

-kka-johtimella muodostetut kulkineennimet ovat tyypillisesti kolmitavuisia samoin kuin -kka-johtimen sisältävät sanatkin. Kuten sanastossakin, -kka-johdinta edeltää usein u tai i. Etenkin nimissä, jotka päättyvät -ukka, on deminutiivista sävyä. Aineiston yhdestätoista -ukka-nimestä peräti kuudessa u on originaalinimen a:n vastine: Amukka 'Volvo Amazon', Bemukka 'BMW', Hondukka 'Honda', Latukka 'Lada', Masukka 'Mazda' ja Matukka 'Mazda'. Runsas a:n korvaaminen u:lla perustuu paitsi deminutiivisen sävyn etsimiseen myös haluun välttää lähinnä adjektiiveille kuuluvaa -akka-loppua.

Bemukka-nimen u perustunee yleisemmän Bemari-nimen a:han, tai sitten nimi on edelleenjohdos BMW:n toisesta epävirallisesta nimestä Bemu. Edelleenjohdokseksi sopisivat myös Amukka ja Matukka, sillä aineistossa on samanmerkityksiset Ama ja Matu. Petukka 'Bedford-ka.' -nimeä taas vastaa aineistoon sisältyvä epävirallinen nimi Petu. Ainakin osin edelleenjohdoksia ovat myös NismukkaNismo 'Nissan' ja NisukkaNisu 'Nissan'. Lisäksi aineistossa on yksi -kkä-nimi, Rämpykkä 'AMC Rambler', joka lienee johdos Rämpylästä, jossa l-aines taas lienee ainakin osittain sekundääri. Joissain tapauksissa retrogradinen derivaatio on myös mahdollinen.

Sen sijaan nimille Esukka 'Ford Escort' ja Letukka 'Chevrolet-ka. tai -ha.' paremmin sopivaa, a:n tai edes o:n (vrt. Nismukka) sisältävää "välioriginaalia" (*Esa, *Esari, *Leta(ri), *Letta(ri)) minulla ei ole tiedossani. Esukka voidaan kuitenkin hyvin tulkita analogiseksi johdokseksi. Esakaan ole Ford Escortin nimenä ja johto-originaalina mahdottomuus, onhan kulkineella muitakin henkilönnimen kaltaisia nimiä (Esko, Essi, Ecce ja Elmeri). Myös Letukka-nimi olisi helppo tulkita analogiseksi johdokseksi, jos se olisi tuoreempi. Letukka kuitenkin lienee Chevrolet'n vanhin epävirallinen nimi (ehkä jopa 1900-luvun alkupuolelta) ja myös vanhin tässä esitetyistä -ukka-nimistä. Selitystä letukka-nimelle olisi ehkä mahdollista etsiä venäjän kielestä – olihan Suomi autoistumisen alkuaikoina osa Venäjän valtakuntaa. -let-loppuinen nimi luokiteltaisiin venäjässä maskuliiniksi, ja näin genetiivissä sen loppuun tulisi a. Genetiivi taas on venäjän kielen yleisimpiä sijoja. Periaatteessa -k-loppuinen venäläinen lempinimikään ei olisi mahdottomuus. Chevrolet-autoja ryhdyttiin kuitenkin tuomaan maahan vasta maailmansotien välissä, jolloin Suomi ei enää kuulunut Venäjään. Kulttuuriyhteys Venäjälle kuitenkin katkesi lähes lopullisesti vasta II maailmansodan jälkeen, joten etymologia ei ole täysin mahdotonkaan. Letukka-appellatiivinkin 'kevytmielinen nainen' (SSA s.v. letukka) olemassaolo on pidettävä mielessä. Letukka on joka tapauksessa taustaltaan ja johtosuhteeltaan mystinen ja erikoinen nimi. Paunosen (2000: 564) mukaan letukka voi merkitä myös autoa, suurta amerikkalaista autoa tai peräti raitiovaunua. 'Raitiovaunu'-merkitys on kuitenkin vasta 1970-luvulta ja peräisin koulukeräelmästä.

-ikka

-Ukka-nimille tyypillistä oli originaalin a:n korvautuminen u:lla. Vastaava mutta harvinaisempi tendenssi näyttäisi olevan -ikka-nimissä e i. Tällainen korvautuminen on tapahtunut nimissä Harlikka 'Harley-Davidson', Harrikka 'Harley-Davidson', Intikka 'International -ka' ja Jontikka 'John Deere -traktori'. Harrikka-nimi voidaan myös tulkita Harlikka-nimestä assimilaatioitse syntyneeksi, mutta nimien i'istä ei ole tietoa; Harrikka on joka tapauksessa huomattavasti yleisempi. 1940-luvun International-kuorma-autoja nimitettiin Sota-Intikoiksi. Valmiiksi i-aines on sisältynyt nimien Massikka 'Massey-Ferguson-traktori', Natikka 'McCormick International -traktori tai International-ka.' ja Skanikka 'Scania-ka.' originaaleihin. Massikan i:ssä kyse on siis originaalin äännetystä muodosta. Natikan lisäksi aineistoon on omana mainintanaan päätynyt myös Neljäsataaneljätoistane Natikka 'International 414 -traktori'.

Nimissä Skotikka 'Chevrolet Scotsdale', Lantikka 'Land Rover' ja Lantikka 'Toyota Land Cruiser' originaalinimen katkaisu tavanomaisesta kohdasta on tuottanut erityisen raskaan konsonanttiyhdistelmän. Säännönmukaisesti syntyneet nimet olisivat olleet *SkotstVkka, *LantrVkka ja *LantkrVkka. Raskaan konsonanttiyhdistelmän ja originaalinimien sisäisen lekseemijaon vuoksi originaalinimien loppuosat on jätetty muodostettaessa huomiotta. Land Rover on ilmeisesti alkuperäisempi nimi, sillä H51 mukaan Land Cruiser -nimi on varioitu tästä. Originaaliin, jonka viimeinen lainattava äänne on t, perustuvat myös Latikka 'Lada', Satikka 'Datsun 100a' ja Citikka ∼ Kitikka ∼ Sitikka 'Citroën-ha. tai -ka.' sekä viimeksi mainitun sisältävät Rätticitikka ∼ Rättisitikka 'Citroën 2CV' ja Gangsterisitikka 'Citroën 11B tai 11CV'. Jostakin syystä t-loppuista originaalia näyttäisi usein seuraavan i, tosin myös nimet Latukka ja Letukka ovat olemassa. Satikan yhteydessä taas on hyvä muistaa kulkineen muutkin nimet, kuten Saturainen ja Satiainen. Ainakin konsonanttiloppuisten originaalien tapauksessa i saattaisi olla myös samaa lähtöä kuin sidevokaalina ja suomalaistamissuffiksina tuttu i. -ikka-nimiin kuuluu myös Ford Taunusta tarkoittava Tanikka 'Ford Taunus'. Tanikan muotoon ovat saattaneet vaikuttaa kulkineen muut nimet (esim. Tanari, Taneli, Tane). Edellä esitettyjen kolmitavuisten nimien lisäksi aineistossa on kaksitavuinen Toyotan nimi Toikka. To-j|o-ta on kyllä katkaistu säännönmukaisesta kohdasta, mutta konsonanttina oleva puolivokaali on vokaaliutunut i:ksi johtimen edelle.

-kka-appellatiivit

-kka-johtimella on myös muodostettu sekundäärejä lajinimiä. Näistä yleisimpiä lienevät linja-auton nimet linkka ∼ linikka. Lisäksi linkasta on johdettu edelleen linkkari 'linja-auto' ja linkkuri. Paunonen tosin esittää slangin -kka-nimet lyhentymiksi -kkari-tyyppisistä sanoista (2000: 26), mikä on myös mahdollinen järjestys. Joka tapauksessa myös ilman -kkari-vaihetta syntyneitä -kka-muottiin sijoitettuja sanoja on. Linja-autoa merkitsee myös latinankielisen omnibus-sanan suomeen mukaillusta onnipussi-muodosta johdettu onnikka. Paunosen sanakirjan mukaan (s.v. onnika) sana tarkoitti 1890–1920-luvuilla myös hevosvetoista raitiovaunua, mikä nimitys oli saatu Helsingin Raitiotie- ja Omnibusosakeyhtiön nimestä. Julkisen kulkuvälineen, johdinauton, nimi on myös rollikka ∼ trollikka. Johdinautot tulivat Suomeen toisen maailmansodan jälkeen ja olivat käytössä lähinnä Tampereella, mutta myös Helsingissä liikennöitiin yhtä linjaa. Johdinautoliikenne päättyi 1970–1980-lukujen taitteessa. Nimen originaali lienee kulkineen venäjänkielinen Троллeйбус tai mahdollisesti myös englanninkielinen trolleybus. Ruotsissa kulkine tunnetaan nimellä trådbus, joten sieltä nimi ei ainakaan ole lähtöisin.

Kaksi perättäistä johdinta taas sisältää kuorma-auton lajinimi kuortsikka 'kuorma-auto', joka ei kuitenkaan ole erityisen yleinen. Olemassa olevaa (lähinnä koululaiskielen) appellatiivia taas hyödyntää Saab 96:n nimi Ysikuukka.

-kki

-kki-nomininjohdin on edelleenjohdos kka-johtimesta, ja sitä käytetään sekä deverbaalina että denominaalina nomininjohtimena. Johdinta on käytetty erityisesti lehmännimien muodostuksessa (Mansikki) ja myöhemmin oppitekoisissa sanoissa (holhokki). Eläinnimien sarjaan kuuluu myös ajokki, joka on alun perin ollut ajohevosen nimitys mutta alkanut myöhemmin tarkoittaa leikillisesti myös autoa. (Hakulinen 2000: 157–158, 197, 208.) Hakulisen mainitseman leikillisyyden voimme alaluvussa B:1.3.3 esitetyn perusteella jättää omaan arvoonsa.

Aineistossa on jonkin verran -kki-loppuisia nimiä. Näistä erottuu muutamia ryhmiä. Johdinmaisin -kki-johdin on joissakin kolmitavuisissa nimissä (Kotakki 'Škoda', Pösökki 'Peugeot', Tanakki 'Ford Taunus'), mutta sitä käytetään muutenkin (Urkki 'Ursus-traktori'). Hakulisenkin runsaassa esimerkistössä ainoat kaksitavuiset -kki-johdokset ovat viedä-verbistä johdettu viekki 'vienti, vauhti' ja saada-verbistä johdettu saakki 'saalis' (mts. 208). Kaksitavuisia ovat myös lajinimet kuorkki 'kuorma-auto' ja linkki 'linja-auto'. Varsinaisten -kki-johdosten lisäksi aineistossa on monia nimiä, joiden -k-aines on peräisin originaalista (Pontiakki, Puikki ym.).

-ka

-kka-johtimen lisäksi suomessa on myös -ka-johdin (Hakulinen 2000: 127). Tämä -ka / -γa -johdin on kuitenkin vanha, harvinainen ja epäproduktiivi. Paunonen taas esittelee slangin käyttämän -ka-johtimen (2000: 26–27) esittämättä sille etymologiaa. Suurimmassa osassa Paunosen sanakirjan johdannon sana- ja nimiesimerkeistä -ka-johdinta edeltää -i-aines, usein jopa -tsi-aines. Dirigan 'johtaja' taustalla saattaa olla myös kapellimestaria ja johtajaa merkitsevä dirigent-sana (ruotsin direktörin sijasta tai lisäksi). -k-aines voi siis tässä nimessä olla lainaperuakin. Slangisuffiksin alkuperäksi voisi epäillä ruotsin kielen -ig-loppuiset adjektiivien monikkoa (esim. nyttiga varor 'hyödyllisiä tavaroita') tai venäjän kielen tekijän- ja tekovälineennimiä muodostettaessa käytettyä -(i)k-johdinta. Sama venäjän johdinhan on myös suomen ja karjalan -niekka-sanojen taustalla (ven. -n|ik). Johdinta venäjässä edeltävä kielenaines riippuu kyllä sanan vartalosta, mutta tyypillisiä venäläisiä sananloppuja ovat juuri -tšik ja -nik. Kun -ik-johtimen sisältävää sanaa taivutetaan genetiivissä (mikä on venäjän yleisimpiä sijoja), sen loppuun tulee a. Luonteva esimerkki konneksiotyypistä, josta suomen slangijohdin olisi voinut lohjeta, voisi olla vaikkapa 'pojan talo', dom maltshika. Kolmas mahdollinen -ika-johtimen taustalla oleva kieli on saksa. Paunosen mainitsema fimtsika '50 pennin raha' voisi nimittäin pohjautua saksan kielen lukusanaan fünfzig, ja tästä johdin olisi sitten otettu käyttöön ensiksi muiden kolikkojen nimiin ja myöhemmin muualle. Johdin on luultavasti moniaalta peräisin, mutta jos varhaista slangia pidetään salakielen tapaisena, johtimiston ja sanaston lainaaminen venäjästä olisi hyvinkin luonteva tapa luoda kieltä, jota ulkopuoliset eivät ymmärtäneet. Stadin poikajoukkojen vanhemmat kun kuitenkin olivat lähes aina suomen- tai ruotsinkielisiä ja ymmärsivät näitä nuorten mielestä ehkä turhankin sujuvasti. Venäjää taas taisivat lähinnä sotilaat, kauppiaat, rikolliset ja muutamat vanhojen porvaris- ja virkamiessukujen jäsenet, joista ainakin ensin mainituiden kielellä olisi voinut nuorten näkökulmasta olla myös jonkinlainen prestiisiasema.

Selvää slangin -ka-johtimen käyttöä edustavat Paunosen slangisanakirjan omnika ja onnika 'raitiovaunu, bussi'. Saman slangisuffiksin sisältänee myös nimi Harrika 'Harley-Davidson'. Nimeä voidaan pitää toki myös obliikvisijoista abstrahoituna (Harrikka : Harrikan). Hieman hankalammin slangijohtimen avulla sitä vastoin on perusteltavissa Zetor-traktorin nimi Setka ∼ Tsetka ∼ Zetka. Vuodesta 1946 valmistettu traktori on aina ollut maalaiskulttuurissa huomattavasti keskeisempi elementti kuin stadissa. Slangijohdin -ka lienee jossakin määrin kuitenkin tullut tunnetuksi kaupunkikulttuurin ulkopuolellakin, tai sitten Tsetka-nimissä joissakin suomen kielen sanoissa esiintyvä epäproduktiivinen -ka-johdin (esim. sanassa pitkä), slangijohdin (esim. Kondeka) ja lainasanoissa (esim. metka) esiintyvä sananloppuinen -ka käyvät analogisesti yhdessä.

-kku, -ku, (-ko)

Aineiston perusteella vaikuttaisi vahvasti siltä, että -kku on eri johdin kuin -kka ~ -kki. -kku-johtimella nimittäin muodostetaan tyypillisesti kaksitavuisia nimiä, kun taas -kka- ja -kki-johdokset ovat tyypillisesti kolmitavuisia. -kka- ja -kki-johtimet liitetään kaksitavuisen kannan perään ja syntyvä sana on kolmitavuinen. -k(k)u-johdoksiin taas otetaan mukaan vain kolme originaalin ensimmäistä äännettä (sananalkuiset konsonanttiyhdistelmät luetaan vain yhdeksi äänteeksi), suffiksoidaan, ja näin syntyvä johdos on vain kaksitavuinen. Erityistä selitystä ilmiöön ei ole. Slangin -kku-johdokset ovat kuitenkin yleensä kaksitavuisia (vinkku, brenkku). Omaperäisissä -kku-sanoissa (siis johdoksissa) -u-aines perustuu yleensä suffiksaalin astevaihtelun mukaiseen heikkoasteiseen partisiipin tunnukseen (esim. laikka → laikku, potka → potku). Partisiipin tunnuksen loppuvokaalin heityttyä ja konsonanttiaineksen vokaaliuduttua johtimeksi kolmitavuisista partisiippimuodoista on syntynyt kaksitavuisia u-johdoksia (pestä → pesevä → pesey tai pesevpesu). Koska vahva-asteinen partisiipin tunnus ei ole vokaaliutunut ja koska suomessa ei ole paljoa yleisiä viisitavuisia yhdistämättömiä sanoja, u-johdin esiintyy yleensä vain toisen tavun lopussa. Usein -u-loppu on analoginenkin.

Aineiston -kku-johtimella muodostetut yhdeksän nimeä ovat kaikki kaksitavuisia. Näistä kahdella on myös heikkoasteinen -ku-variantti. -kku-nimet ovat Faikku 'Ford Fairlane', farkku 'farmarimallinen auto', Ferkku 'Ferguson-traktori', Ukko-Leukku 'Leyland 2100 -traktori', linkku 'linja-auto', neukku 'neuvostoliittolaisvalmisteinen auto', Pankku 'Panhard', Skankku 'Scania-ka.' ja Vankku 'Standard Vanguard m/49?'. Neukku on toki määräyhteyksissä tarkoittanut aikanaan mitä tahansa neuvostoliittolaista asiaa tai henkilöä ja farkku tai farkut farmarihousuja. Leukku-muodon lisäksi olen jossakin nähnyt käytettävän Leuku-muotoa. Ferguson-traktoria ja monesti myös myöhempää Massey-Fergusonia nimitetään myös Ferguksi ∼ Ferkuksi ∼ Verkuksi. Nimeä voidaan pitää lähinnä loppuheitoitse syntyneenä, mutta toisaalta geminaatallinen Ferkku-muoto osoittaa, että -gu/-ku -loppuiset heittyneet muodot pyrkivät assosioitumaan -ku / -kku -johdoksiin. Oikeammin kyse on siitä, että originaalin vartalo on ollut sen muotoinen, että se on mahdollistanut muottiin sovittamisen typistämällä. Typistämistä käytetään useinkin muokkauskeinona, jos on mahdollisuus päästä kantaan, joka on johdoksen näköinen.

-ku-johdoksia ovat Satku 'eräs Saab 900' ja Natku 'International-traktori' sekä mahdollisesti myös paku ja Peku 'Bedford-kuorma-auto'. Satku on johdettu nimimuodosta, jossa mallinumero on kielennetty adjektiiviksi (ks. alaluku 6.5): Ysisatanen Saab*SatanenSatku tai *Ysisatku → Satku. Epämuodollisessa kielenkäytössä satkuksi voidaan nimittää myös esimerkiksi sadan markan seteliä. "Sataisuus" on Saabin mallistossa olennaista, koska mallistossa on ollut myös esimerkiksi mallit 96 ja 9000. Nykyiset Saab-mallit ovat muotoa 9-5, mutta mallitunnusta vastaavan puhunnoksen muodosta minulla ei ole tietoa. Natku taas lienee johdettu Internationalin nimestä Natikka. Pakua voitaneen pitää lähinnä -u-johdoksena (pak|ettiauto + u → paku). Bedfordin nimet Peku ja myös Peko taas viittaavat Bedfordin yleisempään nimeen Petteri. Peku ja Peko ovat molemmat vanhoja kansanomaisia hypokorismeja.

Nimet, joissa -kka, -kki tai -kku:
abikas = (apumoottorillinen polkupyörä)
aftsika = (henkilöauto)
Amukka = (henkilöauto) Volvo Amazon
aptika = (henkilöauto)
autsika = (henkilöauto)
autsikka = (henkilöauto)
auttika = (henkilöauto)
avobilika = (henkilöauto) avoauto
avokas = (henkilöauto) avoauto
Bemukka = (henkilöauto) BMW
biliga = (henkilöauto) auto yleensä
bilika = (henkilöauto) auto yleensä
bilikka = (henkilöauto) auto yleensä
billiga = (henkilöauto) auto yleensä
brankkariautsika = (paloauto)
brankkaribilika = (paloauto)
Citikka = (henkilöauto) Citroen
Dodika = (henkilöauto) Dodge
Esukka = (henkilöauto) Ford Escort
Evokas = (henkilöauto) Mitsubishi Lancer Evolution X
Faikku = (henkilöauto) Ford Fairlane
farkku = (farmariauto)
Ferkku = (traktori) Ferguson
fiukka = (henkilöauto)
fiutsikka = (henkilöauto)
Gaazik = (henkilöauto) GAZ eli Volga
Gangsterisitikka = (henkilöauto) Citroen Traction Avant Kuva (kuvan lähdeviite)
Haikala-Letukka = (kuorma-auto) Chevrolet 1946-47 Kuva (kuvan lähdeviite)
Harku = (moottoripyörä) Harley-Davidson
Harlika = (moottoripyörä) Harley-Davidson
Harlikas = (moottoripyörä) Harley-Davidson
Harlikka = (moottoripyörä) Harley-Davidson
Harmaa Fergu = (traktori) Ferguson 1948- Kuva (kuvan lähdeviite)
Harmaa Ferku = (traktori) Ferguson 1948- Kuva (kuvan lähdeviite)
Harmaa Verku = (traktori) Ferguson 1948- Kuva (kuvan lähdeviite)
Harrika = (moottoripyörä) Harley-Davidson
Harrikka = (moottoripyörä) Harley-Davidson
Hondukka = (henkilöauto) Honda
Husokki = (polkupyörä) Husqvarna miestenpyörä 1960-luvulla
Intikka = (kuorma-auto) International
invakas = (invalidiajoneuvo)
jeebik = (maastoauto)
Jontikka = (traktori) John Deere
Jorkki = (henkilöauto) Chrysler New Yorker
kastikas = (maastoauto) kaikki GAZ-tyypin lava-autot
kastikas = (kuorma-auto) lava-auto, esim. GAZ
Kipakas = (kuorma-auto) GAZ 51 jossa kipattava lava
Kitikka = (henkilöauto) Citroen
kombak = (leikkuupuimuri)
Kotakki = (henkilöauto) Skoda
kruisikas = (henkilöauto) suuri ja vanha amerikkalaisauto jossa hyvä jousitus
kuorkki = (kuorma-auto)
kuortsikka = (kuorma-auto)
Laatikkoletukka = (henkilöauto) Chevrolet vm. 1963-64 Kuva (kuvan lähdeviite)
Lambokas = (henkilöauto) Lamborghini
Landikas = (maastoauto) Land Rover
Lantikka = (maastoauto) Land Rover
Lantikka = (maastoauto) Toyota Land Cruiser
lastibilika = (kuorma-auto)
Latikka = (henkilöauto) Lada
Latukka = (henkilöauto) Lada
lavikka = (kuorma-auto)
Legenda-Letukka = (henkilöauto) Chevrolet v. 1939
Letukka = (henkilöauto) Chevrolet
Letukka = (kuorma-auto) Chevrolet
liinikas = (linja-auto)
limukas = (henkilöauto) limusiini
Lincci = (henkilöauto) Lincoln
lindikas = (kulkine yleensä) suuret masiinat
linikka = (linja-auto)
linjabilika = (linja-auto)
linjakas = (linja-auto)
linkka = (linja-auto)
linkkari = (linja-auto)
Linkki = (henkilöauto) Lincoln
linkki = (linja-auto)
linkku = (linja-auto)
Länku = (maastoauto) Toyota Land Cruiser
Massikka = (traktori) Massey-Ferguson
Masukka = (henkilöauto) Mazda
Matukka = (henkilöauto) Mazda
Merkki = (henkilöauto) Ford Mercury
Messukka = (pakettiauto) Mercedes-Benz
Moogik = (kuorma-auto) Mercedes-Benz Unimog
motikas = (moottoripyörä)
motukka = (moottoripyörä)
Murka = (moottoripyörä) Muravei
Natikka = (traktori) McCormick International International on ollut joskus merkkinimi, joskus mallinimi
Natikka = (kuorma-auto) International
Neljäsataaneljätoistane Natikka = (traktori) International 414
Nismukka = (henkilöauto) Nissan
Nisukka = (henkilöauto) Nissan
Onnikka = (linja-auto)
pakikas = (pakettiauto)
pakubilika = (pakettiauto)
Pankku = (henkilöauto) Panhard
Pemukka = (henkilöauto) eräs BMW
Petukka = (pakettiauto) Bedford
pilika = (henkilöauto) auto yleensä
pirukas = (kuorma-auto)
portekas = (kuorma-auto) lava-auto
Pösökki = (henkilöauto) Peugeot
Renukka = (henkilöauto) Renault
rollikka = (johdinauto)
Rullikas = (henkilöauto) BMW erityisesti E30
Rämpykkä = (henkilöauto) AMC Rambler
Rätticitikka = (henkilöauto) Citroen 2CV
Rättisitikka = (henkilöauto) Citroen 2CV
Sapakas = (henkilöauto) ZAZ
Sapikas = (henkilöauto) ZAZ 965
Satikka = (henkilöauto) Datsun 100 A
Sehvka = (henkilöauto) Chevrolet
Setka = (traktori) Zetor
Sevka = (henkilöauto) Chevrolet
Sitikka = (henkilöauto) Citroen
Sitikka = (kuorma-auto) Citroen
Skanikka = (kuorma-auto) Scania
Skankku = (kuorma-auto) Scania
Skotikka = (henkilöauto) Chevrolet Scotsdale
Skylarkki = (henkilöauto) Buick Skylark
Solikka = (mopo) Solifer
Sota-Intikka = (kuorma-auto) International n. v. 1941
Subsik = (henkilöauto) Subaru
Sunkki = (henkilöauto) Sunbeam
Sunnik = (henkilöauto) Nissan Sunny (Datsun)
säärekas = (mopo)
Tanakki = (henkilöauto) Ford Taunus
Tanikka = (henkilöauto) Ford Taunus
Toikka = (henkilöauto) Toyota
trollikka = (johdinauto)
Tsetka = (traktori) Zetor
Tuakku = (traktori) David Brown
tõukekas = (polkupyörä)
Uaasik = (maastoauto) UAZ
Urkki = (traktori) Ursus
Urkki = (henkilöauto) Audi quattro coupé
Vankku = (henkilöauto) Standard Vanguard
Ventikas = (henkilöauto) Volkswagen Vento
viutsika = (henkilöauto)
Ysikuukka = (henkilöauto) Saab 96
Zetka = (traktori) Zetor
Esitettyjen nimien lukumäärä: 141

D:4.2.2.7 -ari; -ri

-ari on varsin tyypillinen slangijohdin, jonka yleistyminen on aikoinaan kirvoittanut kansasta hauskan autoaiheisen kaskun: Helkkari sano talkkari, myi telkkarin ja osti volkkarin. -ari-slangijohtimen ja suomen kieleen Hakulisen (2000: 176–178, 219–220) mukaan kuuluvien -ri-johdinten suhde ei kuitenkaan ole täysin selvä. Itkosen (1966: 134) mukaan -ri- tai -ari-johdin on saatu suomen kieleen ruotsin kautta latinasta (-arius). Esimerkkeinä johtimen käytöstä Itkonen mainitsee ruotsista omaksutut sanat mylläri, lukkari ja kuppari sekä niiden mallin mukaisesti muodostetut omaperäiset ajuri, kulkuri, ojuri ja paturi. Merkille pantavaa näissä Itkosen sanoissa on, että lainasanoissa -ri-ainesta edeltää A, omaperäisissä sanoissa u. (Joitakin -yri-johdoksia on myös olemassa.) Itkosen mukaan (mp.) hyvin monissa vierasperäisissä sanoissa esiintyvä johdin voi muuttua produktiiviseksi ja levitä omaperäisiinkin sanoihin.

Hakulisen (2000: 219–220) mukaan ainakin -ri-loppuisten tekijännimien taustalla on germaanisten lainasanojen (kuppari, maalari, mittari, ryöväri) malli. Sanat on lainattu oletettavasti sellaisinaan, vaikka vastaavat kantaverbitkin on lainattu. Sen sijaan osaa tekimennimien ryhmään kuuluvista -ri-sanoista Hakulinen epäilee omaperäisiksi. Hakulinen mainitsee verbikantaisen -ri -johtimen muodoiksi Uri ja Ari sekä mainitsee johtimella muodostettavan lähinnä substantiiveja. Substantiivit ovat Hakulisen mukaan eri sävyisiä tekijännimiä (soturi, tuhlari) ja esineen nimiä (nosturi, vesuri, puskuri). Lisäksi Hakulinen mainitsee omana alaryhmänään samalla johtimella muodostetun maastotermin hyppyri 'mäessä pieni kohouma, joka aiheuttaa hiihtäjälle hyppäyksen'. Hakulinen ei erikseen mainitse, että esineennimet ovat juuri tekimennimiä. Nosturilla siis nostetaan ja vesurilla vesataan. Hyppyrikin on oikeastaan vain väline, jota käytetään hyppäämisen aikaansaamiseen. Tekimennimi ja tekijännimi ovat useinkin samantapaisia muissakin johdintyypeissä ja niiden erottaminen toisistaan on ollutkin eräs kielenohjauksen tavoitteista. Hakulinen myös mainitsee hyppyrille murteellisen muodon hyppylä, joka voisi hyvin olla vain kontaminaatiomuodoste sanoista hyppyri ja nyppylä. Erillisen alaryhmän muodostaminen moiselle "maastotermille" on sinänsä liioittelua.

Hakulisen mukaan -ri on myös nominikantainen nomininjohdin (mts. 176–178), jolla muodostetaan tekijännimiä (kontturi, parturi, juomari) ja tekimennimiäkin (päivyri, huhmari, viemäri). Lisäksi johtimella on Hakulisen mukaan muodostettu sekalaisia propreja ja appellatiiveja, esimerkiksi (Ilmari, paturi, liperi(t), Inari). Hakulisen mukaan osa denominaaleista -ri-johdoksista ottaa mallia lainasanoista (alttari, kellari, lehteri; lukkari, moukari, puntari). Osassa taas -ri-johdin on syntynyt, kun -r / -ra johtimeen on liittynyt -i-johdin. Hakulinen (2000: 304) mainitsee lisäksi tynnyri-sanan -r-aineksen olevan ruotsin kielen monikon tunnus sanasta tunnor 'tynnyreitä'.

Edellä esitetyn perusteella voimme todeta -Vri:n olevan vierasperäisistä sanoista yleistynyt johdin, joka ei valikoi kantaansa sanaluokan perusteella ja jolla on useita merkityksiä tai ei merkitystä ollenkaan. Useilla -ari-johtimella muodostetuilla sanoilla on kuitenkin tekijään viittaava merkitys (esim. Mielikäinen 2005: 38–39). Lisäksi nimistössä on mahdollisesti -ri-johdoksia. Epävirallisessa paikannimistössä Mielikäisen (mp.) mukaan -is-johdin on kuitenkin -ari-johdinta yleisempi, vaikka slangisanakirjoissa voimasuhteet ovat päinvastaiset. Kulkineennimistössä -is-johdokset ovat hyvin harvinaisia ja -Ari-johdokset hyvin yleisiä. Lisäksi aineistossa on pari -uri-loppuista appellatiivista kulkineennimeä ja kymmenkunta -eri-loppuista propria.

-eri ja -uri

Myös -eri-loppuisiin nimiin kuuluu sekä muutamia varsinaisia johdoksia (Ecceri ∼ Ekkeri 'Ford Escort') että muutamia nimiä, joissa -er-aines kuuluu originaaliinkin (mm. Bakkeri ∼ Beikkeri 'Studebaker') Kaikkien -eri-nimien kantasana on propri. -uri-suffiksisia appellatiiveja ovat hinuri 'hinausauto', kuormuri 'kuorma-auto' ja maasturi 'maastoauto'. Kaikkien kantasana on suomenkielinen yhdysappellatiivi, tosin hinurin kantasanana voidaan pitää myös supistumaverbiä hinata. Merkille pantavaa pienistä lukumääristä huolimatta on, että aineistossa ei ole yhtäkään -eri-loppuista appellatiivia eikä toisaalta yhtään -Uri-loppuista propria.

-ari

-ari-johtimella kotoistettuja vieraskielisiä propreja on varsin paljon ja osa niistä on varsin tunnettujakin (mm. Bemari ja Volkkari). -ari-suffiksia on käytetty jonkin verran myös suomenkieliseen kantasanaan pohjautuvissa nimissä. Esimerkiksi Rättisitikka on lyhentynyt yleisesti Rättäriksi 'Citroën 2CV' ja Välikoppa tai Välikopan Escort taas Välkkäriksi 'Ford Escort mk2'. Suomenkielinen kantasana on myös appellatiiveilla kevari 'kevytmoottoripyörä', kyykkäri 'kyykyssä ajettava moottoripyörä eli kyykkypyörä', linkkari 'linja-auto', motari ∼ motskari 'moottoripörä', mönkkäri 'mönkijä' ja pikkari 'henkilöauto eli pikkuauto'. Suomenkieliseen kantasanaan pohjautuvista nimistä kaikki muut ovat katkaisukohdaltaan ja muodostukseltaan säännöllisiä paitsi linkkari, motari ja motskari (pro *linjari ja *moottari).

Nimet, joissa -ari tai -ri:
ampari = (ambulanssi)
amppari = (ambulanssi)
Barokkibemari = (henkilöauto) BMW 502 1950-l. Kuva (kuvan lähdeviite)
Beemeri = (henkilöauto) BMW
Bekkeri = (henkilöauto) Studebaker
Bemar = (henkilöauto) BMW
Bemari = (henkilöauto) BMW
Bemari = (henkilöauto) BMW
Biimer = (moottoripyörä) BMW
Biimeri = (henkilöauto) BMW
bilari = (henkilöauto) auto ylipäätään
Bokseri-Bemari = (moottoripyörä) BMW vanhat bokserimoottorilliset
brankkariautsika = (paloauto)
brankkaribilika = (paloauto)
busari = (linja-auto)
Deivid Ruskea = (traktori) eräs David Brown 880 hiukan ruosteinen
Ecceri = (henkilöauto) Ford Escort
Ekkeri = (henkilöauto) Ford Escort
Emari = (henkilöauto) EMW
fillari = (polkupyörä)
Folkkari = (henkilöauto) Volkswagen
Haibemari = (henkilöauto) BMW CS 1965-69
henklari = (henkilöauto)
hinuri = (kuorma-auto) hinausauto
Hippivolkkari = (pakettiauto) Volkswagen Kleinbus Kuva (kuvan lähdeviite)
Jorkkeri = (henkilöauto) Chrysler New Yorker
Kappari = (kuorma-auto) eräs Nissan Capstar
keturi = (henkilöauto) GT-mallit
Keturi = (moottoripyörä) CZ
kevari = (moottoripyörä) kevytmoottoripyörä
kilpari = (henkilöauto) kilpa-auto (lasten leikkiautosta)
kilpaskabari = (henkilöauto) kilpa-auto
Klaimppari = (henkilöauto) Volkwagen Kleinbus
Klainari = (pakettiauto) Volkswagen Kleinbus
Kleimppari = (henkilöauto) Volkswagen Kleinbus
Kleippari = (pakettiauto) Volkswagen
koivari = (linja-auto) Koiviston liikenteen linja-auto
Korppari = (henkilöauto) Ford Scorpio
krossari = (moottoripyörä) motocrosspyörä
kuormari = (kuorma-auto)
kuormuri = (kuorma-auto)
Kuplafolkkari = (henkilöauto) Volkswagen "Kupla"
Kuplavolkkari = (henkilöauto) Volkswagen "Kupla"
kyykkäri = (moottoripyörä) ns. kyykkypyörä
lastari = (kuorma-auto)
Laturi = (henkilöauto) Lada
Leippari = (pakettiauto) Volkswagen
linjuri = (linja-auto)
linkkari = (linja-auto)
linkkuri = (linja-auto)
Länkar = (maastoauto) Toyota Land Cruiser
Länkkar = (henkilöauto) Toyota Land Cruiser
maastur = (maastoauto)
maasturi = (maastoauto)
Mekkeri = (henkilöauto) Mercedes-Benz
Mermeri = (henkilöauto) Mercedes-Benz
modari = (moottoripyörä)
motari = (moottoripyörä)
motskari = (moottoripyörä)
motskaripyörä = (moottoripyörä)
mönkkäri = (mopo) mönkijä
nelari = (moottoripyörä) nelitahtinen
Nyykkäri = (traktori) New Holland
Pakeri = (henkilöauto) Studebaker
Pakkeri = (kulkine yleensä) Studebaker
Palkkari = (linja-auto) eräs Paloheinään ajava linja-auto
Pemar = (henkilöauto) BMW
Pemari = (henkilöauto) BMW
Penari = (henkilöauto) BMW
pikkari = (henkilöauto)
pirssari = (henkilöauto)
Pitkämajori = (traktori) Fordson 1951-
Plymari = (henkilöauto) Plymouth
retkari = (polkupyörä) retkeilypyörä
Rättäri = (henkilöauto) Citroen 2CV
Sapper = (henkilöauto) ZAZ
savari = (poliisiauto)
Scotari = (maastoauto) Chevrolet Scottsdale
Sebari = (henkilöauto) Chevrolet Sebring
Separi = (henkilöauto) Chevrolet Sebring
skabari = (moottoripyörä) kilpamoottoripyörä
skabari = (henkilöauto) kilpa-auto
skabaribilari = (henkilöauto) kilpa-auto
skabarifillari = (polkupyörä) kilpapolkupyörä
skabarifillari = (polkupyörä) kilpapolkupyörä
skabarifiude = (henkilöauto) kilpa-auto
skabarimotskari = (moottoripyörä) kilpamoottoripyörä
skabarimotsku = (moottoripyörä) kilpamoottoripyörä
Skottari = (henkilöauto) Chevrolet Scotsdale
Subbari = (henkilöauto) eräs Chevrolet Suburban -77
syklari = (polkupyörä)
Tanari = (henkilöauto) Ford Taunus
Toikar = (henkilöauto) Toyota
Tonnari = (henkilöauto) Saab 9000
Uaakkeri = (maastoauto) UAZ
viluri = (polkupyörä)
Vokkeri = (henkilöauto) Volkswagen "kupla"
Volkar = (henkilöauto) Volkswagen
Volkkar = (henkilöauto) Volkswagen
Volkkari = (henkilöauto) Volkswagen
Välkkäri = (henkilöauto) Ford Escort mk 2
Ševari = (henkilöauto) Chevrolet
Esitettyjen nimien lukumäärä: 102

D:4.2.2.8 -is

-is-johdin on yleinen ja yleisen käsityksen mukaan täysin produktiivi semanttisesti tyhjä slangijohdin. -is-johdin on peräisin Ruotsin porvareiden kielestä, josta se on siirtynyt koululais- ja opiskelijaslangiin ja edelleen on rantautunut suomeen 1800-luvun lopulla (Mielikäinen 2005: 38–39). -is-johdin ei kuitenkaan käyttäydy kulkineennimistössä samoin kuin "yleisslangissa".

Erityisen silmiinpistäviä ilmiöitä on kaksi. Ensiksikin -is-suffiksin sisältäviä nimiä on vain toistakymmentä, mikä on prosentuaalisesti hyvin vähän. Toinen merkittävä ilmiö on, että -is vaikuttaa olevan produktiivi ainoastaan, kun johdoksen kantasana on suomenkielinen. Aineistosta siis puuttuu *Volkkis-tyyppi. Harvinainen edes sekundääriä nimiainesta sisältävä nimi on Cadillac-autojen nimi Käkkis. Käkkiskin lienee kuitenkin lähinnä edelleenjohdos esimerkiksi Käkkylästä, eikä itsenäinen muodoste suoraan virallisesta nimestä. Muiden -is-nimien originaali on täysin suomalainen: Junakeula → Junis, Juustohöylä → Juustis, Kuumaverikkö → Kuumish, mummopyörä → mummis ja niin edelleen. Originaalin katkaisukohta on kaikissa nimissä tavanomainen sijaiten toisen tavun alussa olevan konsonanttiaineksen jäljessä.

Syitä vieraskieliseen originaaliin pohjautuvien sekundäärinimien puutteeseen pitäisi pohtia laajemman muiden alojen -is- ja -ari-sanoja ja nimiä sisältävän vertailuaineiston kanssa. Luultavaa kuitenkin on, että -is-johdosten vähäisyys on seurausta juuri Mielikäisen ounastelemasta suffiksien kehittymässä olevasta tehtävänjaosta (2005: 39). Vaikka -is-johdin onkin ruotsalaisperäinen, sen kykenemättömyydestä liittyä ruotsinperäisiin kantoihin nimistössä on viitteitä jo Paunosen (2000) sanakirjan kansilehdellä olevassa Stadin kundin kartassa, jossa esitetään 1910–1920-lukujen keskeisiä paikkoja stadin slangilla. Kartassa esitetyistä 62 paikasta -is­-johtimen sisältää 14. Enemmistöltään -is-nimet ovat juuri suomenkielisistä kaupunginosien ja paikkojen nimistä johdettuja, ja -is on lähes ainoa johdin, jolla suomalaisperäisistä nimistä on slanginimiä johdettukaan (poikkeuksina Vantsku ja Kaisu). Ruotsalaisperäisissä paikannimissä taas yleisiä johtimia ovat olleet -(i)ka ja -a (Djura, Brunssa, Skatta).

Nimet, joissa -is:
Husis = (polkupyörä) Husqvarna
Junis = (pakettiauto) Volkswagen eri malleja
Juustis = (henkilöauto) Toyota Corona
kuorkkis = (kuorma-auto)
kuormis = (kuorma-auto)
Kuumish = (henkilöauto) eräs
Kyrpis = (henkilöauto) eräs Saab 96
Käkkis = (henkilöauto) Cadillac
käyttis = (henkilöauto) käyttöauto (harrasteauton vastakohta)
lastis = (kuorma-auto)
linjis = (linja-auto)
Maksis = (henkilöauto) Mazda
mummis = (polkupyörä) vanha naistenpyörä
Nappis = (henkilöauto) Lada pyöreälamppuiset mallit
Nappislada = (henkilöauto) Lada pyöreälamppuinen
Pappis = (mopo) Tunturi "Pappa-Tunturi"
Pikkis = (henkilöauto) eräs Peugeot 106 vm. 1994
siklis = (polkupyörä)
Esitettyjen nimien lukumäärä: 18

D:4.2.2.9 -ski, -skA, -skU

Hakulisen (2000: 179) mukaan johtimen asut ovat -skA, -skO ja -sku. Paunonen taas mainitsee slangijohtimen asuiksi (2000: 27) -ski ja -sku. Vaikka johtimet olisivatkin eri alkuperää, ne ovat kuitenkin samantapaisia ja ne on helppo nähdä sarjana, etenkin kun vastaava -tsi - tsa - tsu -sarjakin on olemassa. Hakulisen mukaan johtimella muodostetaan sekä substantiiveja (limaska) että adjektiiveja (pulska). Johtimen alkuperä on epäselvä, mutta johdin vaikuttaa Hakulisen mukaan liittosyntyiseltä (-s- + -ka). Useimmat johtimella muodostetut sanat rajoittuvat vain osaan suomen nykymurteita, mikä viittaa niitten nuoruuteen. Monien sanojen levikki viittaa siihen, että venäjän deminutiivijohdin -ška on voinut vaikuttaa suomen suffiksin syntyyn. (Hakulinen 2000: 179–180.) Johtimen lainaperäisyyttä tukee osaltaan tieto, että š ja ovat kuuluneet stadin slangin äännejärjestelmään sen alusta aina 1940-luvulle, monilla puhujilla myöhempäänkin (Paunonen 2000: 18–19). Vanhastaan deminutiivinen -ska on ollut käytössä ainakin Itä-Karjalan ja Kannaksen murteiden henkilön- ja asumusnimissä (Nissilä 1962: 143). Erityisen yleinen johdin ei ole missään – ei kirjakielessä, murteissa, puhekielessä (aliska 'alikulkutunneli'), epävirallisissa paikannimissä (Lepuski 'Leppävaara', Märsky 'Mäkelänrinteen lukio'), muissa paikannimissä, henkilönnimissä (Hanski; Simoska) tai kulkineennimissäkään. Olettaisin, että johdin olisi suomessa itäinen, sillä Pitkäsen (2005: 167) Kouvolasta mainitsemat paikannimet Paviski ja Kesäski eivät kuulosta tavallisilta. Mielikäinen (2005: 49) joka tapauksessa luonnehtii johdinta murteelliseksi ja esittää Pieksämäeltä joukon skV-johdoksia (ks. myös Uotila 2005: 95–96 samassa teoksessa ja Kemppainen 1981). Tohtorska-tyypin -ska on tietysti ruotsalaislaina.

-skV-johtimella muodostettuja kulkineennimiä (propreja) ovat mm. Papiska 'eräät Tunturi-mallit' (← Pappa-Tunturi), Vaniska 'Chevrolet Van', Volski ~ Voloski 'Volkswagen', Latsku 'Lada', Solsku 'Solifer-mopo' ja Wolsku 'Volkswagen'. Aineiston appellatiiveja taas ovat motska ∼ motskari ∼ motski ∼ motsku 'moottoripyörä, mopo, skootteri' ja japski 'japanilaisvalmisteinen kulkine'. Täydellinen luettelo esitetään seuraavassa nimilaatikossa:

Nimet, joissa -ski, -ska, -skV:
auttiska = (henkilöauto)
fiuttiska = (henkilöauto)
Harriska = (moottoripyörä) Harley-Davidson
japski = (kulkine yleensä) japanilaisvalmisteinen
Jarska = (henkilöauto) eräs Toyota Yaris
Kollivolski = (henkilöauto) Volkswagen Golf
Latsku = (henkilöauto) Lada
motska = (moottoripyörä) moottoripyörä,mopo tai skootteri
motskari = (moottoripyörä)
motskaripyörä = (moottoripyörä)
motski = (moottoripyörä)
motsku = (moottoripyörä)
Papiska = (mopo) Tunturi "Pappa-Tunturi"
Rupuska = (henkilöauto) Pobeda
skabarimotsku = (moottoripyörä) kilpamoottoripyörä
Solsku = (mopo) Solifer
Tunska = (mopo) Tunturi Super Sport
Vaniska = (pakettiauto) Chevrolet Van
Voloski = (henkilöauto) Volkswagen
Volski = (henkilöauto) Volkswagen
Wolsku = (henkilöauto) Volkswagen
Esitettyjen nimien lukumäärä: 21

D:4.2.2.10 -tsi, -tsa, -tsu

Hakulinen (2000: 141) esittää vain harvinaisen -tsa-johtimen, jonka alkuperäistä merkitystä hän epäilee deminutiiviseksi. Hakulisen mukaan liudentuneeseen affrikaattaan palautuvia vastineita johtimelle on esitetty samojedia myöten. Kaikki Hakulisen esittämät kuusi esimerkkiä ovat kolmitavuisia (karitsa, vaskitsa jne.). Paunosen sanakirjan johdannossa (2000: 27) mainitaan johdinmuodot -tsa, tsi ja tsu ja esitetään niistä joitakin esimerkkejä (Kultsa 'Kulttuuritalo', fritšu 'postimerkki', skutsi 'metsä'). Oiva lisäys Paunosen luetteloon olisi myös henkilönnimi Hartsa 'Harri'. Karttusen suffiksiluettelossa (1989: 150) suffiksin muodot ovat -tsa, -tsä, -tsu, -tsy ja -tsi. Kaikki Paunosen ja Karttusen (mp.) luettelemat esimerkkisanat ovat kuitenkin kaksitavuisia. -tsa on myös venäjän kielen nomininjohdin ja taipuu monikossa kyllä -tsi-muotoon. Itäisyyttä tukisi myös -tsu-johtimen yleisyys Laatokan lähistön sukunimissä (ks. Uusi suomalainen nimikirja 1988, esim. s.v. Ihatsu). Karjalan paikannimistöä tutkineen Viljo Nissilänkin (1975:284–285) mukaan -tsU-johdin on slaavilaisperäinen ja hypokoristinen ja oli aikanaan suosittu ja varsin produktiivinen Laatokan Karjalassa tarttuen myös karjalaisiin -ttu-sukunimiin. Itä-Kannaksella taas oli -tsa-nimiä. Nissilän (mp.) mukaan -tsa- ja -tsu-suffiksit esiintyvät tavallisesti tarttuneena suomenkieliseen nimeen muuttamatta mitenkään sen merkitystä ja esiintyen sen rinnalla (esim. LammassuarLammatsu). Jonkinlainen läntinenkin selitys johtimelle on toki mahdollinen.

Ainoa aineiston kolmitavuinen, ja näin Hakulisen esittämän johtimen piiriin kuuluva, -tsV-muodoste on Papitsa 'ns. Pappa-Tunturi-mopo'. Kaksitavuisia -tsV-slangijohtimella muodostettuja kulkineennimiä sen sijaan ovat Holtsu 'New Holland -traktori', Toitsu 'Toyota', Keltsu 'eräs keltainen avoauto', Toitsi ~ Toizi 'Toyota', maitsi 'maitoauto', Lartsa 'Lada' ja Tuntsa 'Tunturi-mopo'. Lisäksi -tsi-aineksen sisältää sanansisäisenä kuorma-auton nimitys kuortsikka. -tsV-suffiksi vaikuttaisi eroavan monista muista slangijohtimista siten, että kaksitavuista sanaa muodostettaessa katkaisukohta on sanan tavu- ja äännerakenteesta riippumatta kolmen äänteen jälkeen. Ainoa poikkeus Paunosen ja Karttusen esimerkistöissä on Paunosen (mts.) mainitsema luontsa 'luonnonhistoria-oppiaine'. Muilta osin johdin näyttäisi käyttäytyvän pienehkössä otoksessa (aineisto ja esimerkit) edellä mainitulla tavalla jopa originaalin kielestä riippumatta: mai|toautosta tulee mai|tsi, metsästä eli sku|genista sku|tsi ja Lar|asta tai Lar|pasta Lar|tsa. Useissa tapauksissa (esimerkiksi keltainen → Keltsu; rantaRantsu) vartalon neljäs kirjain on t, joka yhtyy johtimen t:n kanssa. Ei ole kuitenkaan täysin varmaa, pitäisikö edellä mainittuja johtimia pitää erillisinä joko niiden tuottaman tavuluvun tai niiden viimeisen kirjaimen mukaan.

Varsinaisten johdosten lisäksi lähes kaikissa ryhmissä on aina nimiä, jotka syystä tai toisesta ovat johdoksen näköisiä, vaikkeivät (ainakaan samalla johtimella muodostettuja) johdoksia olekaan. -tsV-loppuisia nimiä ovat myös Dodgen alkukielistä ääntämystä mukailevat nimet Dotsi ja Dötsi sekä typistämällä syntynyt Mitsu 'Mitsubishi'. H5:n mukaan Fiatia taas kutsutaan vastaavasti Fitsuksi. Vastaus saattoi kuitenkin olla provosoitu. -tsi-johdokselta näyttää myös Dartsi 'Dodge Dart', jonka kielellinen muoto saattaa olla lainattu samannimiseltä tikkapeliltä (darts).

Nimet, joissa -tsV:
biketsu = (polkupyörä)
Dartsi = (henkilöauto) Dodge Dart
Dötsi = (henkilöauto) Dodge
feutsi = (henkilöauto) auto
figetsi = (polkupyörä)
figetsu = (polkupyörä)
fiketsi = (polkupyörä)
fiketsu = (polkupyörä)
filetsu = (polkupyörä)
filtsu = (polkupyörä)
Fitsu = (henkilöauto) Fiat
fiutsi = (henkilöauto)
Holtsu = (traktori) New Holland
kuortsikka = (kuorma-auto)
Lartsa = (henkilöauto) Lada
maitsi = (kuorma-auto) maitoauto
Natsu = (kuorma-auto) International
Papitsa = (mopo) Tunturi "Pappa-Tunturi"
Pappatuntsa = (moottoripyörä) Tunturi vanha mopo
Puntsi = (henkilöauto) Fiat Punto
Sirtsu = (henkilöauto) Ford Sierra
Toitsi = (henkilöauto) Toyota
Toitsu = (henkilöauto) Toyota
Toizi = (henkilöauto) Toyota
Toyots = (henkilöauto) Toyota
Trakats = (traktori)
Tuntsa = (mopo) Tunturi
Valtsu = (traktori) Valmet
Esitettyjen nimien lukumäärä: 28

D:4.2.2.11 -ppi, -ppa, (-ppu) ; -tti, (-tta), -ttu

-ppV- ja -ttV-johdinten alkuperä on epäselvä, luultavimmin ne ovat lohkosyntyisiä. Otsikon suluissa olevia variantteja aineiston nimissä ei ole lainkaan, tosin ainakin -ppu on käytössä epävirallisessa henkilönnimistössä (esim. Emilia → Emppu). Hakulinen (2000: 141) taas mainitsee suomen -tta-johtimen ja toteaa sen alkuperältään epäselväksi ja harvinaiseksi, mitä se epäilemättä kolmen samanmerkityksisen esimerkkisanan puolesta onkin (karjetta, navetta, ometta). Alaluvun otsikossa spesifioitua johdinsarjaa voidaan kuitenkin pitää yhtenä kokonaisuutena, joka voisi rinnastua -kki ~ kka ~ kku-sarjaan. Kaikki tässä luvussa esitellyt edelleenjohtamattomat johdokset ovat kuitenkin kaksitavuisia, joten rinnastus on muodollisesti pätevä mutta pragmaattiselta kannalta katsottuna ontuva. Lisäksi on olemassa myös harvinaisehko -ttO-johdin, jolla muodostetaan lähinnä kolmitavuja niin uudemmassa epävirallisessa kielessä (hyna → hynetto 'raha', Puijon- Pujetto) kuin Hakulisenkin (mts. 183) aineistossa (pihatto, pyhättö). Hakulinen mainitsee myös samoin kolmitavuja muodostavan -tti­-johtimen (mts. 220) ja toteaa samannäköisiin muodosteisiin päädyttävän usein tekemällä -tta-verbeistä -i-johdoksia (kaakattaa → kaakatti) (mts. 192–193). Karttunen (1989) ja Paunonen (2000) eivät mainitse mitään edellämainituista johtimista.

Aineiston -ppi- ja -tti-loppuiset nimet eivät ole varsinaisia johdoksia, vaan perustuvat säännönmukaiseen -i-suffiksaatioon. Tällaisia geminaation ja -i-suffiksin avulla suomalaistettuja ovat muun muassa Imppi 'Sunbeam IMP', Jeeppi 'Jeep' ja Seatti 'Seat'. Todellisia johdoksia näiden sijaan ovat -ppa- ja harvinaiset -ttu- ja -tti. Jälkimmäiset esiintyvät kumpikin aineistossa vain kerran: Saltuksi nimitetään Dodge Challengeria ja lintiksi linja-autoa. Challenger on katkaistu pääsäännön mukaisesti, ja Salttu on muodostukseltaan samanlainen kuin esimerkiksi -kku-johdokset. Lintti on erikoinen, koska -tti-johdinta ei esiinny missään muussa aineiston nimessä – enempää en ikävä kyllä kykene sanomaan. Sinänsä johdos on samanrakenteinen kuin muutkin -kku ja -ppa-johdokset.

-ppa-johdin voi geminaatan sisältävän muodon lisäksi esiintyä -pa-asuisena ja slangityylissä -ba-muodossa. Lisäksi monista muista tässä luvussa esitetyistä suffikseista poiketen, -p(p)a-johdin voi saada jälkeensä lisää johtimia. Geminaatallisella -ppa-johtimella on muodostettu nimet Larppa 'Lada' ja Ramppa 'Dodge Ramcharger'. Lisäksi -ppa-johtimen sisältää nimi Kartano-Laappa 'farmarimallinen Lada'. Originaalin konsonantisto ja johdin käyvät yhteen nimessä Trumppa 'Triumph'. Yksinäiskonsonantin taas sisältää Ladan nimi Larpa. Larpaa voisi pitää Larpan obliikvisijoista tai edelleenjohdoksista abstrahoituna nimivarianttina, länsimurteisena heikkoasteisuutena tai samanmuotoiseen suku- ja paikannimeen liittyvänä assosiaationa. Larpa on kuitenkin aineistossa yleisempi kuin Larppa, joskaan aineiston koko ei ole riittävä näiden suhteen määrittämiseen. Larpan edelleenjohdoksia ovat samanmerkityksiset Larpake, Larpatin, Larvanto ja Larviainen (erään Ladan yksilönnimessä Villesedän Larviainen). Slangimainen -ba-johdin taas sisältyy Nissan Cherryn nimeen Cherba. Matsba-nimi 'Mazda' sen sijaan ei ole slangia, vaan informantin mukaan pohjautuu siihen, että vanhat ihmiset eivät osaa sanoa Mazdaa oikein. Kyseessä on siis eräänlainen ääntämistä helpottava dissimilaatioilmiö.

D:4.2.2.12 Laajemmat tilkkeet ja harvinaiset suffiksit

-aattori

Aineistossa -aattori-suffiksin sisältää yksi nimi, puimuria merkitsevä rosmaattori. Nimen kantasanana oleva rosma on laina. -aattori-suffiksi on ymmärretty teknisten apparaattien tunnukseksi esimerkiksi sanojen karburaattori 'kaasutin' ja separaattori myötä. Samantapaisesta suffiksaatiosta käyvät esimerkiksi myös Paunosen (2000) hakusanoinaan esittämät keljunkreeni 'kelju ihminen' ja kessuvation 'tupakka, savuke', Nahkolan (1988: 122–123) -vaattori ja -daali tai vanhemmat kvasijohtimet -ndeli, -ndaali tai vanhempi -liini (vrt. lärvändeli 'lärvi, kasvot', fyrkkendaali 'fyrkka, raha' ja koipeliini 'pitkäjalkainen henkilö' ym.). Ylimääräinen suffiksi siis pyrkii kuvailemaan esinettä tai ihmistä liittämällä sen samalla tavalla loppuvien ja tietynmerkityksisten sanojen ryhmään.

Sukunimistäminen

Nimen muokkaaminen sukunimen muotoiseksi on eräs nimen muokkauskeino. Sukunimen näköiseksi muuntamista olen kuitenkin useimmiten pitänyt lähinnä lisämerkityksisen nimen muodostustapana. Koska sukunimistä peräisin olevat suffiksit ovat kuitenkin jossakin määrin käytössä slangisanastossa (fyrkkendaali, kankkendaali, napanteri), ilmiöstä on paikallaan mainita myös suffiksaation yhteydessä. Tällaiset valejohtimet ja niihin liittyvä tunnelataus lienevät peräisin 1800–1900-luvuilta. Tuolloin tilattomat omaksuivat säätyläisiltä ns. oppineistonimityyppejä, esim. Mäkelä → Mäkelin, ja lopulta hyvinkin huonolla väellä oli hyvinkin hienoja nimiä, mikä teki nimiryhmästä irvokkaan (Paikkala 2004: 108, 171, 181, 203).

On oletettavaa, että slangin sukunimeä muistuttavat sanat ja aineiston sukunimeä muistuttavat kulkineennimet ovat seurausta eräänlaisesta takaperojohdosta. Kun nimittäin pitkästä ja monimutkaisesta ruotsalaisperäisestä sukunimestä voidaan johtaa lyhyt lempinimi, sama johtosuhde voidaan toteuttaa toisinkin päin. Kun siis Löfbergistä saadaan Löffe, Löffe voidaan myös "palauttaa" Löfbergiksi, vaikka Löffe-aines olisi jostakin toisesta originaalista syntynyt. Myöhemmin tällainen johdinainekseksi ymmärretty osa voidaan sitten lisätä muihinkin sanoihin, jolloin saadaan kankkendaaleja ja koipeliineja (vrt. nimityyppi Käyppelin, Simolin). Esimerkiksi aineiston nimien Cosander, Coskinen ja Coskio 'Ford Cosworth' ja sukunimien *Kosander, Koskinen ja Koskio yhdistävä tekijä on se, että niistä kaikista voidaan muodostaa – ja on muodostettukin – epävirallinen nimi Cossu ~ Kossu (jolla toki on omat affektiset konnotaationsa).

-iainen

Hakulinen esittelee (2000: 149–150, 205–207) -iainen-johtimen sekä verbiin että nominiin liittyvänä sekundäärinä nomininjohtimena. Hakulisen mukaan johdin on ollut alun perin verbikantainen ja on sama kuin -jainen-johdin. Aineistossa -iainen-johtimen sisältää vain yksi puhdas sekundäärinimi Villesedän Larviainen 'eräs Lada', ja sekin mainitaan lasten keksimäksi. Lisämerkityksisiä sekundäärinimiä, joissa johdin reaalistuu, ovat lisäksi Saniainen 'Nissan Sunny', Kusiainen 'Fiat 600' ja Kasiainen 'Fiat 850'. Lisämerkityksisen sekundäärinimen tapaan nimet ovat toisaalta peräisin entiteetin viralliselta nimeltä, toisaalta taas muistuttavat jotakin jo olemassa olevaa sanaa. Larviainen lienee muodostettu Larpa-nimestä analogisesti esimerkiksi kasvinnimen karviainen tai sukunimen Parviainen muotoiseksi.

-ezzo

Vahvasti italialaissävyinen -(e)zzo-johdinaines sisältyy Kuusankoskelta sanastamaani polkupyörän nimeen filezzo. Ulkomaalaisperäisen aineksen käyttäminen on usein tapa tuoda nimeen jotain lisäväriä – tässä vaikutelma on ehkä hiukan leikillinen. -zzo-aines on suomalaisille tuttu ainakin nuorta miestä merkitsevästä sanasta ragazzo, joka oli tuotemerkkikin 1990-luvulla, sekä musiikkitermeistä (intermezzo ym.).

-ie / y

Ulkomaalaisperäinen on myös -ie- tai -y-johdin. Molempia kirjoitusasuja tavataan englannissa, mutta niiden molempien ääntämys on suomeksi -i. Siksi esimerkiksi Caddy 'Cadillac'-muodon rinnalla tavataan suomalaisemmin kirjoitettu Kädi. Saman johdinaineksen sisältävät edellisten lisäksi Chevy ~ Khevy ~ Sevy 'Chevrolet' ja Cossie ~ Cossy 'Ford Sierra RS Cosworth tai Ford Escort RS Cosworth'. Ainakin Caddy ja Chevy ovat englannissa yleisesti käytettyjä, ja niitä voidaan pitää eräänlaisina sitaattilainoina. Khevy on edelleen suomalaistettu kirjoitusasun mukaan, ja Sevy puhutun kielen mukaan; Khevy-suomalaistusta voi tosin pitää hyperkorrektina. Lisäksi Chevy on perusosana nimissä Pikkulohko-Chevy ~ Pualmoottori-Chevy 'Daewoo' ja Sämpylächevy 'pyöreämuotoinen Chevrolet ilmeisesti 1950–60-luvuilta'. Ei vaikuta siltä, että johdin olisi erityisen aktiivisesti leviämässä suomen kieleen, tosin sitä on myös epävirallisen henkilönnimistön lainoissa (Andy, Jamie, Janey jne.)

-ke

Aineistossa -ke-johtimella on muodostettu vain yksi nimi, Ladaa merkitsevä Larpake, joka on edelleenjohdos samanmerkityksisestä Larpasta. Hakulinen mainitsee sekä sekundäärin nominikantaisen että sekundäärin verbikantaisen -ke-johtimen, joista edellä mainitulla muodostetaan usein deminutiivisia substantiiveja (lahdeke, sarake), jälkimmäisellä usein tekimennimiä (sytyke, pidike) (2000: 157, 207–208). Larpake-nimessä suffiksi on deminutiivinen.

-la

Hakulisen (2000: 129) mukaan -lA-johtimella on kolme keskeistä käyttötarkoitusta. -lA-johtimella muodostetaan paikkaa merkitseviä substantiiveja (sikala), muita substantiiveja, jotka usein ovat deminutiivisia (mukula, hetula, pykälä) ja adjektiiveja (hankala). Hakulisen (2000: 129mts. 130) mukaan kaikissa näissä ryhmissä esiintyvä -lA-johdin palautuu suomalais-ugrilaiseen kantakieleen ja on mahdollisesti ollut merkitykseltään alun perin deminutiivinen. Lisäksi useita sellaisia lainasanoja, joiden originaalissa on l, on mukautettu -lA-sanatyyppiin (humala, sukkula jne.).

Ainakin paikkaa merkitsevien sanojen ja nimien luomisessa -lA-johdin on suomen kielessä edelleen produktiivi. Aineiston perusteella myös deminutiivinen käyttö olisi edelleen mahdollista, joskaan ei kovin yleistä. Lisäksi Cadillac- ja Rambler-nimet sisältävät pehmentävän -l-aineksen. Aineiston -lA-johtimella muodostetut nimet ovat C-Rekkula 'Opel Rekord C', Käkkylä 'Cadillac' ja Rämbylä ~ Rämpylä 'AMC Rambler'.

-li

-lijohdin on nominikantainen nomininjohdin, jolla muodostetaan vain substantiiveja (hökkeli, ripuli), usein olennon nimiä (heppuli, hihhuli). Monesti -li-loppuiset sanat kuitenkin ovat lainoja ja -l-aines on alkukielestä (tapuli, tunneli). Lisäksi jotkin -li-sananloput ovat syntyneet dissimilaatioitse -ri ja -ni-lopuista. (Hakulinen 2000: 163–164.)

Aineiston nimistä -li-johtimen sisältää peräti kaksi: Porkkeli on Porsche-merkkisten autojen epävirallinen nimi. Robert Wiander taas nimittää kotisivuillaan (2008) Citroën 2CV -autoa Sätkyliksi. Nimi on sekundäärimuodoste kulkineen katon mekanismiin viittaavasta epävirallisesta nimestä Sätkäkone.

-lo

Hakulisen mukaan -lo on sekundääri nominikantainen nomininjohdin, jolla muodostetaan sekä substantiiveja (karpalo) että adjektiiveja (hontelo). Hakulinen katsoo johtimen syntyneen -lA-johtimesta ja -i-johtimesta. Aineistossa -elo-suffiksi sisältyy pariin nimeen. Satelliitti-e edeltää -lo-johdinta usein muulloinkin, esimerkiksi sanassa kotelo. Volkswagen-autoja voidaan nimittää Vokeloiksi tai Vokkeloiksi. Ford Taunuksella taas on epävirallinen nimi Tanelo. Johdin vaikuttaa harvinaiselta, mutta luontevalta. Tanelon kantasana voi olla myös toinen Ford Taunuksen nimi Tane.

-lle ja -llu

Perusteokset, joihin tässä luvussa on viitattu (Hakulinen 2000, Karttunen 1989, Paunosen sanakirjan esipuhe 2000) eivät tunne erillisiä -lle- ja -llu-johtimia, eikä niitä välttämättä ole olemassakaan. -(l)le-johdosten näköisiä ovat kuitenkin aineiston nimet Skylle 'Nissan Skyline' ja Sianpää-Volle 'eräs Volvo-malli'. Nämä on luultavasti muodostettu nuorien ruotsalaislainojen (polle, nalle, pelle) antaman muotin mukaan. -llu-johdoksilta taas näyttävät nimet Rellu 'Renault', Sellu 'Toyota Celica' ja Vallu 'Plymouth Valiant' sekä muutamat näitä nimenosina hyödyntävät nimet. Kaikki -lle- ja -llu-nimet sisältävät -l-aineksen jo originaalissaan, joskin Renault-nimessä l on hyvin pitkällä sanassa.

-mo

Hakulinen mainitsee -mo-johtimen olevan sekä deverbaali että denominaali nomininjohdin (mts. 169–170, 211) ja etenkin deverbaalilla johtimella on muodostettu tekopaikan nimiä (veistämö). Samannäköinen aines sisältyy myös paikannimiin Maxmo, Tallmo, Kjällmo jne., eikä olekaan varmaa, onko aineiston Nismo-nimen 'Nissan' ja siitä edelleen johdetun Nismukan takana suomen vai ruotsin johdinaines. Joka tapauksessa johdinaines tässä lienee semanttisesti tyhjä.

-nki, -nto

Hakulinen mainitsee sekä deverbaaliset että denominaaliset -nki- ja -nto-nomininjohtimet (mts. 172, 173, 212, 214–215) sekä toteaa monien lainasanojen (kaupunki, killinki) olevan myös -nki-loppuisia. Paikannimistössäkin -nki-loppuiset lainaperäiset nimet ovat yleisiä, esimerkiksi Turenki lienee lainaperäinen nimi (← Thuringen). Aineiston ainoa -nki-nimi Teerinki 'Dering-traktori' on oikeastaan -i-johdos, mutta näyttää ulkoisesti -nki-johdoksilta paikannimien ja laina-appellatiivien tapaan. Aito johdos ei välttämättä ole Ladan Larpa-nimestä edelleen johdettu Larvanto-nimikään, sillä Larvanto on myös harvinainen sukunimi. Lisäksi sen esikuvana lienevät muut proprit, esimerkiksi muutamien vuosien takaisesta tangokuninkaasta tutuksi tullut sn. Hervanto.

-ster

Englannin johtimistoon kuuluu myös -ster-johdin, joka on tuttu muun muassa nuorison edustajaa tarkoittavasta termistä youngster ja hirviötä tarkoittavasta sanasta monster, joka on lainautunut useisiin suomenkin idiolekteihin muodossa monsteri. Kulkineennimistön saralla -ster on amerikanenglannissa käytössä ainakin tietynlaisen Jeep-auton nimessä Jeepster. Tämän vuoksi aineistossa onkin Jeep-autoa merkitsevä Hiipsteri. Englanninkielisen henkilönnimen Dexter voimalla taas Toyota Corolla DX:stä on tullut Teinideksteri. Civikster 'Honda Civic' lienee omaperäinen muodoste; Google-haku antaa kyllä muutaman englanninkielisen esiintymän hakusanalla civicster, mutta ilmaus ei vaikuta kovin yleiseltä.

-tin

Hakulisen mukaan -in-johdin on yksinkertainen verbikantainen nomininjohdin, jolla muodostetaan usein tekimen, tekijän, teon tai teon tuloksen nimiä (survin, kaihdin, istuin, höpötin, lörpötin, kudin). Verbikantaisista johdoksista, joiden originaalin lopulla on ollut -t-aines, on syntynyt lohkosyntyisesti -tin-johdin. Aineistossa tätä käyttävät nimet Larpatin 'Lada' ja Puikutin ∼ Spuikutin 'Buick'. Nimet ovat samanmuotoisia kuin esimerkiksi höpötin 'alituiseen höpöttävä henkilö' ja vikatin 'murt. viikate'. Johdinaines on sinänsä semantisesti tyhjä, mutta se saa autot kuulostamaan joltakin tekovälineeltä – mekanismi on siis samantapainen kuin rosmaattori-nimessä edellä.

Tilkkeet

Tilkkeeksi nimitetään sanan sisään tulevaa lisäainesta, jolla voi olla merkitys tai sitten ei. Aineistossa tilkkeen sisältävät nimet polkumasäädin 'polkupyörä' ja skopootteri 'skootteri'. Polkumasäätimen -ma-aines lienee peräisin automobiilin vanhasta suomenkielisestä nimestä automapiili. Piilin yleistyttyä 'auton' yleisnimeksi yhdyssanassa oleva sananraja on siirtynyt – ilmiö on samantapainen kuin saarnas|tuoli-sanassakin. Kun auto ja piili on tunnettu, -ma- on ymmärretty tilkkeeksi, jota on sitten voitu viljellä muuallakin. -ma- on lisäksi ollut samantapaisissa asemissa infinitiivin kaltaisena muotona esimerkiksi yhdyssanatyypissä kutomakone. Kuriositeettina mainittakoon, että Itä-Suomessa sukunimen asemesta on paikoin käytetty myös muotoa sukumanimi (Paikkala 2004: 143, 157, 161). Skopootteri-nimen -po-aines taas saattaa olla peräisin mopo-sanasta tai skootteria myös tarkoittavasta moposkootterista.

D:4.2.3 Koonti muottiin sijoittamisesta

D:4.2.3.1 Muottien yleisyys

Seuraavaksi esitetään tilastollista koontia muottien yleisyydestä. Koska tässä luvussa yksi- ja useampiosaiset nimet on käsitelty yhdessä, koonnissa esitettävät lukumäärät ja osuudet sisältävät myös useampiosaiset nimet. Sama sekundääristi muodostettu perusosa saattaa kuulua useisiinkin nimiin (esimerkiksi Sämpyläsaappi ja Pommisaappi), mikä aiheuttaa jonkin verran vinoumaa suffiksien tai muottien yleisyyttä tarkasteltaessa. Jonkin sekundäärinimen käyttäminen useiden eri nimien edusosana (joskus myös määriteosana) kuvaa kuitenkin hyvin suffiksin yleisyyttä käytössä ja sen luontevuutta.

Suomen kielen yleisin originaalinimeen lisättävä suffiksi on siis -i, jota on hyödynnetty 267 nimeä suomalaistettaessa. Seuraavaksi yleisin yhdestä vokaalista koostuva suffiksi on -U, jota on hyödynnetty 133 nimen muodostamisessa. -i- ja -u-johtimien kanssa on usein myös konsonantiston muutoksia, jotka on esitelty tarkemmin kyseisten johdinten käsittelyn yhteydessä edellä. Muut yhdestä vokaalista koostuvat suffiksit ovat A (29 nimeä), e (45) ja O (23 nimeä). Etenkään A- ja O-muotteja ei voida pitää suffiksiloppuisina, sillä useimmissa tapauksissa -A- ja O-loppuiset nimet ovat syntyneet typistämällä. Sama koskee myös monia --loppuisia nimiä. Enemmistö (29) -e-loppuisten nimien esiintymistä on vanhakantaisempaa Mosse-tyyppiä, lyhyempää Mese-tyyppiä on 16 nimeä.

Slangille ja nykynuorten puhekielelle erityisen tyypillisiä johtimia ovat -is ja -ari. Näistä -is on aineistossa selvästi harvinaisempi 18 esiintymällään. Lisäksi -is-johtimeen näyttäisi liittyvän distribuutiorajoitus: -is-johtimella on muodostettu nimiä lähinnä vain omaperäisistä kantasanoista. -Ari- ja -ri-johdoksia on 102. Erityisen yleinen aineiston johdin on -kka, jota on käytetty 142 nimessä (sis. myös -kki-, -ka-, -gA- ja -kku-nimet). -skV-suffiksi sisältyy 21 nimeen ja -tsV 28 nimeen. Harvinaisempia suffikseja on myös -pa ~ ba ~ ppa (14 nimeä). Harvinaisia johtimia ja tilkkeitä sisältävien nimien ryhmässä käsiteltyjä nimiä on yhteensä 71. Suffiksin avulla muodostettuja johdoksia tai typistämällä muodostettuja vokaaliloppuisia typisteitä on yhteensä 893. Johdosten (Mersu) ja typisteiden (Mitsu) erottelu toisistaan ei ole hedelmällistä, koska sekä typisteet että johdokset muodostetaan analogisesti ns. valamismenettelyn kautta eli kielenkäyttäjällä on pyrkimys tietyn muotoiseen lopputulokseen. Näin ellipsejä (D:4.1) ja typisteitä eli heittymisiä (D:4.2.4) käsittelevät alaluvut jäävät hyvin pieniksi.

Usein johdin voi sävyttää nimeä paremmin kohdettaan kuvaavaksi, esimerkiksi -u-aines on aineiston perusteella usein deminutiivinen. (Tarkalleen otettuna kyse ei tietenkään ole kohteen kuvaamisesta, vaan sen mielikuvan kuvaamisesta, joka nimenantajalla tai käyttäjällä kohteesta on.) Myös suomen kieleen lyhennyssuffikseiksi omaksutuilla -is ja -ari-johtimilla on tärkeä tehtävä pidentyvässä ja monimutkaistuvassa suomessa.

D:4.2.3.2 Produktiivisuus

Johtimen produktiivisuudessa on oikeastaan kyse siitä, ymmärtääkö peruskielenkäyttäjä jonkin sananloppuisen aineksen johtimeksi. Esimerkiksi -oi-johtimesta periytyviä -o- ja -u-johtimia (Hakulinen 2000) nykykielenkäyttäjä tuskin kokee johtimiksi ja muodostaa niillä aktiivisesti uusia sanoja. Maksut ja pesut ovat jo siinä määrin vakiintuneita ja kantasanoistaan etääntyneitä, että niitä ei oivalleta johdoksiksi. Sen sijaan esimerkiksi -la ja -sti ovat produktiiveja (esim. Sedula 'suurravintoloitsija Sedu Koskisen omistava ravitsemusliike' ja kiitti vitusti 'tyytymättömyyden ilmaus nykynuorten kielessä'). Toinen johtimen produktiivisuuden kriteeri on se, että se on edes kohtalaisen yleinen ja tunnettu. Esimerkiksi Hakulisen (mts.) mainitsema -intimä-johdin (esim. emintimä 'äitipuoli') ei ole ollut yleinen koko Suomessa eikä etenkään suurissa kaupungeissa, mistä on seurannut johtimen kato. Uusperheiden runsastuessa johtimelle olisi saattanut tulla tarvettakin. Tuntematon johdin ei kuitenkaan käytännössä ole johdin. Johtimeksi on hahmotettu myös aineksia, jotka eivät varsinaisesti ole johtimia, esimerkkeinä tästä ovat aineiston -aattori-johdin ja sukunimistäminen. Kulkineiden nimille erityisen tyypillisiä johtimia näyttävät olevan -ari, -kka ja -u sekä tietenkin -i. Näiden produktiivisuudesta ei voida sanoa mitään erityistä, sillä näitä kaikkia käytetään eri aikakausilta olevien kulkineiden nimissä. -ari-nimet vaikuttavat keskimääräisesti jonkin verran -kka- ja -u-nimiä nuoremmilta, mutta ero ei ole merkittävä, ja kaikki yleisimmät johtimet ovat edelleen produktiiveja. Kulkineiden nimeämistä on Suomessa takana vasta satakunta vuotta, eikä kielessä tänä aikana ole vielä ehtinyt tapahtua kovin suuria muutoksia.

D:4.2.4 Typisteistä eli heittymisistä

D:4.2.4.1 Alkuheitto suomessa ja virossa

Alkuheitossa (edellisen määritelmän perusteella) sanan alusta heittyy kahta tavua pienempi osa. Heitot ovat yleensäkin lähinnä äänneopillisille muutoksille varattuja termejä (vrt. Itkonen 1966: 172–175), mutta toisaalta ne kuvaavat hyvin sitä, että sanasta ei poisteta mitään kokonaista osaa kuten ellipsissä. Pois jätettävällä osalla ei siis ole yksinään mitään merkitystä. Poikkeuksen tähän sääntöön muodostavat nimet Lude 'Honda Prelude' ja Larkki 'Buick Skylark', joissa heittyvä aines on englanninkielinen merkitys- ja muotoyksikkö. Suomalainen kielenkäyttäjä ei kuitenkaan välttämättä tätä huomaa. Larkin ja Mokin (← Unimog) originaalien käsittelyssä on kyse samantapaisesta ilmiöstä kuin amerikansuomessa (Virtaranta 1992: 27): englannin sananalkuinen pääpainoton tavu jää usein pois. Yhdysnimen määriteosana taas on alkuheiton ja -i-suffiksaation kautta syntynyt kortti nimessä Korttihonta 'Honda Accord'.

Varsinaisia alkuheitoitse kehittyneitä nimiä ovat Aunus 'Ford Taunus', Burbbi 'Chevrolet Suburban', Eeppi 'Jeep', Rolla 'Toyota Corolla' ja Vette 'Corvette tai Vauxhall Chevette'. Vette-aines sisältyy myös Opelin GT-malleja tarkoittavaan nimeen Euroopan Vette. Ainakin Aunus on selvästi lisämerkityksinen sekundäärinimi, ja muillakin nimillä haluttu lopullinen muoto on ohjannut sitä, mitä originaalista heittyy pois.

Virossa tunnettuja alkuheitotse syntyneitä epävirallisia nimiä ovat ehkä suomesta lainatut Rolla 'Toyota Corolla' ja Vette 'Chervrolet Corvette' sekä ilmeisesti virossa syntynyt Pobeda-auton nimi Beda.

Alkuheittoiset nimet:
Beda = (henkilöauto) Pobeda
bulanssi = (ambulanssi)
Eeppi = (henkilöauto) Jeep
Kaano = (henkilöauto) Rambler American
Laatikkoletukka = (henkilöauto) Chevrolet vm. 1963-64 Kuva (kuvan lähdeviite)
lanssi = (ambulanssi)
Larkki = (henkilöauto) Buick Skylark
Legenda-Letukka = (henkilöauto) Chevrolet v. 1939
Letukka = (henkilöauto) Chevrolet
Lintu = (henkilöauto) eräs Lada 1500 SL
Loffi = (henkilöauto) Volkswagen Golf
Lude = (henkilöauto) Honda Prelude
mankeli = (polkupyörä)
Mokki = (kuorma-auto) Mercedes-Benz Unimog
Moogik = (kuorma-auto) Mercedes-Benz Unimog
mummopyörä = (polkupyörä)
Natikka = (traktori) McCormick International International on ollut joskus merkkinimi, joskus mallinimi
Natikka = (kuorma-auto) International
Neljäsataaneljätoistane Natikka = (traktori) International 414
Pakeri = (henkilöauto) Studebaker
Pakkeri = (kulkine yleensä) Studebaker
Rolla = (henkilöauto) eräs Toyota Corolla
Rolla = (henkilöauto) Toyota Corolla
Ruiseri = (henkilöauto) Toyota Land Cruiser
Saapre = (henkilöauto) Buick LeSabre
Vette = (henkilöauto) Chevrolet Corvette
Vette = (henkilöauto) Chevrolet Corvette
Vette = (henkilöauto) Vauxhall Chevette
Vinkuvaagen = (henkilöauto) Volkswagen "Kupla"
Esitettyjen nimien lukumäärä: 29

D:4.2.4.2 Sisäheitto suomessa ja virossa

Sisäheitto ei ole erityisen yleinen ilmiö alku- ja loppuheittoon verrattuna. Elliptisiksi luetuistakin nimistä oikeastaan vain Hujaalada (← Hujaameneelada) on lekseemi, joka on syntynyt poistamalla palanen nimen keskeltä. Harhaelliptinen sen sijaan on Ford Thunderbird -mallin nimi T-bird, joka on lainattu amerikanenglannista jo elliptisenä lempinimenä. Lähinnä varsinaista sisäheittoa on nimi Oku 'Ford Orion' Okukin voi toki olla itsenäinen sekundäärimuodoste kulkineen virallisesta mallinimestä. Todennäköisemmin se on kuitenkin sisäheittoinen lyhentymä Ford Orionin toisesta epävirallisesta nimestä Orkku.

Monimutkaisempi tapaus on virolainen C-100-, C-80- ja T-100-traktoreista käytetty nimi S-s. Informantti ei tiennyt nimen nimeämisperustetta, ja vaihtoehtojakin on useita. Traktoreiden merkkinä oleva C on kyrillinen kirjain ja tarkoittaa s-äännettä, mikä voisi selittää nimen. Toisaalta traktoreita valmistettiin Tseljabinskin traktoritehtaassa, joka nimettiin myöhemmin Stalinin mukaan, ja näin traktoreitakin alettiin nimittää Stalinetseiksi. T33:n mainitsema nimi siis voisi sisältää Stalinetsin alku- ja loppukonsonantit. Nimi voi olla pelkästään reduplikatiivinenkin.

Sisäheittoiset nimet:
KW = (kuorma-auto) Kenworth
Masi = (kuorma-auto) Sisu SA-150
mofi = (mopo)
Oku = (henkilöauto) Ford Orion
Pasi = (sotilasajoneuvo) Sisu XA-180 ja muita malleja
saku = (ambulanssi)
T-bird = (henkilöauto) Ford Thunderbird
Esitettyjen nimien lukumäärä: 7

D:4.2.4.3 Loppuheitto suomessa ja virossa

Valtaosin loppuheiton luonteinen ilmiö on sekundäärissä kulkineennimistössä yleensä kaksitavuiseen määrämuotoon typistämistä (Asco, Commo, Diplo). Jonkinasteisina lopputypisteinä voidaan pitää myös harvinaisia konsonanttiloppuisia nimiä C ~ Chev 'Vauxhall Chevette' ja Merc 'Mercury'. Nämä nimet ovat kuitenkin luultavasti lainoja, joskaan omaperäisellekään kehitykselle ei ole estettä. Sekä nimissä Chev ja Merc että slangissa että virallisissakin lyhenneilmauksissa säännönmukainen katkaisukohta on sama, toisen tavun konsonanttiaineksen jälkeen (vrt. yst. vast. täm. lehd. kontt. nimim. Ella-Juulia). Englannissa samanrakenteisia lyhentymiä ovat esimerkiksi Herbert → Herb ja pervert perv.

Kansainvälistä materiaalia ovat myös virossa tunnetut Evo 'Mitsubishi Lancer Evolution', kabrio 'avoauto' ← kabriolet, Lambo 'Lamborghini' ja velo, joka tarkoittaa joko polkupyörää yleensä tai sitten vanhaa ja kitisevää pyörää. Myös Chevro esiintyy Google-haun perusteella Chevrolet-autoon viittaavana, mutta ei ole yhtä yleisessä käytössä kuin muut edellä mainitut. Tämän perusteella näyttäisi, että virossa typistäminen -o-loppuun (tai -e-loppuun) ei ole samalla tavalla yleistynyt kuin suomessa (ope, alko). Mers ~ Merss tunnetaan venäjälläkin, Mitsu taas voi hyvinkin olla laina suomesta. Molemmat ovat mahdollisia myös virolaisen erilliskehityksen tuloksina.

Virolaisia typisteitä ovat myös Ferr 'Ferrari', kult 'kultivaattori', limu 'limusiini; usein myös ironisessa käytössä', Suzu 'Suzuki'. Typisteenä voidaan pitää myös ZAZ-auton eli Zaporožetsin nimeä Zaapor. BMW-merkkinimen viimeinen kirjain taas on jätetty huomiotta nimissä Bemm, Bõmm ja Pemm.

Loppuheittoiset nimet:
Acco = (henkilöauto) Honda Accord
Ama = (henkilöauto) Volvo Amazon
Ame = (henkilöauto) Rambler American
Asco = (henkilöauto) Opel Ascona
Askonn = (henkilöauto) Opel Ascona
Avens = (henkilöauto) eräs Toyota Avensis
Belve = (henkilöauto) Plymouth Belvedere
Bemm = (henkilöauto) BMW
Bõmm = (henkilöauto) BMW
C = (henkilöauto) Vauxhall Chevette
Cali = (moottoripyörä) Moto Guzzi California
Chev = (henkilöauto) Vauxhall Chevette
Chevro = (henkilöauto) Chevrolet
Commo = (henkilöauto) Opel Commodore
Cosa = (henkilöauto) Ford Cosworth-mallit
Diplo = (henkilöauto) Dodge Diplomat
Diplo = (henkilöauto) Opel Diplomat
Eldo = (henkilöauto) Cadillac Eldorado
Evo = (henkilöauto) Mitsubishi Lancer Evolution
Fergu = (traktori) Ferguson
Ferku = (traktori) Ferguson
Ferr = (henkilöauto) Ferrari
filo = (polkupyörä)
Fire = (henkilöauto) Vauxhall Firenza
Gylle = (henkilöauto) Volvo 240
Harmaa Ferku = (traktori) Ferguson 1948- Kuva (kuvan lähdeviite)
Harmaa Verku = (traktori) Ferguson 1948- Kuva (kuvan lähdeviite)
Jaff = (moottoripyörä) Jawa
Jag = (henkilöauto) Jaguar
kabrio = (henkilöauto) avoauto
Kali = (moottoripyörä) Moto Guzzi California
Kava = (moottoripyörä) Kawasaki
Kawa = (moottoripyörä) Kawasaki
Kolmevitonen Fergu = (traktori) Ferguson 35
Kolmos-Nuffi = (traktori) Nuffield Universal Three eli DM 3
Kultamaha-Fergu = (traktori) Massey-Ferguson 35 Kuva (kuvan lähdeviite)
Kuusvitonen Fergu = (traktori) Massey-Ferguson 65
KW = (kuorma-auto) Kenworth
Lambo = (henkilöauto) Lamborghini
Lambo = (henkilöauto) Lamborghini
limo = (henkilöauto) tietyt mallit
limo = (henkilöauto) loistoauto, limusiini
limu = (henkilöauto) limusiini tai ironinen pilkkanimi mille hyvänsä autolle.
Masi = (kuorma-auto) Sisu SA-150
Merc = (henkilöauto) Mercury
Mers = (henkilöauto) Mercedes-Benz
Merss = (henkilöauto) Mercedes-Benz
Mihtu = (henkilöauto) Mitsubishi
Mitsu = (henkilöauto) Mitsubishi
Mitsu = (henkilöauto) Mitsubishi
mofi = (mopo)
Molo = (henkilöauto) GAZ 1930-l., ilmeisesti GAZ AA-malli
Neva = (moottoripyörä) Moto Guzzi Nevada
Nuffi = (traktori) Nuffield
Nusu = (traktori) Nuffield
Oldsi = (henkilöauto) Oldsmobile
Olsmo = (henkilöauto) Oldsmobile PSK 1940-1950-luku
Olssi = (henkilöauto) Oldsmobile
pakuvelo = (polkupyörä) jossa tavaratila tai -teline
Pasi = (sotilasajoneuvo) Sisu XA-180 ja muita malleja
Pego = (henkilöauto) Peugeot
Pete = (kuorma-auto) Peterbilt
Pikkuverku = (traktori) Ferguson 35 vm. 1962
Rokki = (paloauto) eräs Brockway
Ruostemaha-Fergu = (traktori) Ferguson 35 1957- Kuva (kuvan lähdeviite)
saku = (ambulanssi)
Servo = (henkilöauto) Chevrolet
Suzu = (henkilöauto) Suzuki
Tojo = (henkilöauto) Toyota
Tojo = (maastoauto) eräs Toyota Hilux 1980-luvulta
Tserno = (henkilöauto) Lada
Vako = (maastoauto) Jeep Wagoneer
Vauksi = (henkilöauto) Vauxhall
Vaux = (henkilöauto) Vauxhall
velo = (polkupyörä)
velo = (polkupyörä) vanha ja ritisevä
Verku = (traktori) Ferguson
Zaapor = (henkilöauto) ZAZ
Esitettyjen nimien lukumäärä: 78


Siirry alalukuun, jossa käsitellään virolaisten nimien muodostaminen suffiksin sisältävän muotin avulla D:4.2b Muottiin sijoittaminen virossa


Siirry seuraavaan alalukuun D:4.3 Lyhenteiden täydentäminen sanaksi