Hae kulkineennimiä:
Numeroilmaukset ovat kulkineennimistössä oleva ryhmä, joka lähes kauttaaltaan puuttuu muusta nimistöstä. Kuninkaallisilla ja paaveilla on kuitenkin järjestysnumeronsa. Maapalstoja lohkottaessa taas menneinä aikoina palstoille annettiin sentapaisia nimiä kuin Tuomola I, Tuomola II – nämä tosin usein jäivät vain papereihin. Sinänsä kirjalliseen käyttöön jäänyt rekisterinimistö ei ole mitenkään vähäarvoisempaa kuin tavanomainen nimistö – se ei vain ole osallistunut hyväksyttämiskierrokselle samassa määrin. Liikkeiden nimissäkin numeroita on jonkin verran. Ehkä tyypillisin tapa luoda numeroilmauksen sisältävä liikkeennimi on poimia talon osoitenumero liikkeen nimeen, esimerkiksi Studio 23. Lisäksi jotkin numerosarjat tuntuvat sisältävän maagisia voimia, esimerkiksi 45, 54 ja 69 vaikuttavat olevan yleisiä ravintoloiden nimissä.
Virallisessa ja epävirallisessakin kulkineennimistössä numeroita on paljon, sillä monet kulkinevalmistajat erottelevat eri mallit toisistaan numeroilla. Nimityyppi on yleinen ja täysin produktiivi, eivätkä useat kielenkäyttäjät pidä näitä niminä ollenkaan. Lisämerkityksettömiä numeroilmausnimiä aineistossa on kaiken kaikkiaan 94. Käytännössä näitä voisi olla paljon enemmänkin, riippuen siitä, miten koko luokan nimeyteen halutaan suhtautua.
Numeroilmauksista rakentuvat epäviralliset kulkineennimet koostuvat suullisessa kielenkäytössä valtaosin puhekielisistä numeroiden nimistä. Yksi, kaksi ja kahdeksanhan ovat numeraaleja (lukusanoja), kun taas numerografeemien nimiä ovat ykkönen, kakkonen, kolmonen, nelonen, viitonen, kuutonen, seiska, kasi, ysi ja kymppi. Lisäksi Suomessa käytetään jonkin verran vielä vanhempia muotoja seitsemäinen, kahdeksainen ja yhdeksäinen. Vastaavalla tavalla voidaan puhua ykstoistasesta tai kolmekolmosesta vaikkapa lottonumeroiden yhteydessä. Toisella kymmenellä olevat numeroilmaukset muotoutuvat kuten ykstoistanen, mutta suuremmissa numerosarjoissa malli on monimutkaisempi. Suuremmissa numerosarjoissa lukusarjan viimeinen numero ilmaistaan numerografeemin nimityksellä ja sitä edeltävät numerot lukusanalla tai siitä loppuheitoitse muodostetulla eräänlaisella casus componens -muodolla (seitenseiska, kuusvitonen, ysiysi, sataviisysi). Poikkeuksena edelliseen sääntöön on, että tasakymmenistä puhuttaessa voidaan käyttää rinnan sekä -kymppiä että -kymppistä. Sille, miksi alun alkaen numeroille ja luvuille on tarvittu eri nimitykset, en ole toistaiseksi löytänyt selitystä. Joka tapauksessa on mahdotonta sanoa *seitsemäinen poikaa juoksee ja toisaalta *sain todistukseen viiden (pro viitosen).
Kulkineennimistössä numeroilmaukset ovat siis Viistonninen-tyyppisiä. Nimityyppi on tulkittu sekundääriksi sillä perusteella, että järjestelmä, jolla mallinumeroista muodostetaan puhekielen ilmauksia on valtaosin säännöllinen. Kaikki kulkineet on varustettu mallinumerokilvellä, joten nimet voisi tulkita näköhavaintoonkin perustuviksi ja siten primääreiksi.
Lisäksi nimityyppi vaikuttaa usein elliptiseltä, mikä selittäisi sen, miksi nimityyppi on muodollisesti adjektiivi. Monesti adjektiivin kaltaisella nimellä on kaksiosainen rinnakkaisnimi, jossa yksiosainen nimi käy adjektiiviattribuutin asemassa, esimerkiksi Viistonninen Voorti 'Ford 5000 -traktori'. Tokikaan nimet, jotka päättyvät lyhyisiin muotoihin seiska, kasi, ysi ja kymppi eivät vaikuta adjektiiveilta. Muutamissa erikoistapauksissa numero on saatettu ilmaista myös muilla tavoin (näistä luvun päätteeksi). Nimityypin pitäminen pelkästään ellipsinä on kuitenkin sikäli harhaanjohtavaa, että samanmuotoisia ilmauksia käytetään moniaalla, esimerksi setelien nimityksissä, ja ilmaustyyppi on vanhahko. Kulkineennimissä myös mallin kirjainosa on toki lausuttu ääneen.
Numeroilmauksen lukemiseen perustuvat nimet:Vastaavanlaisia nimiä on oikeastaan lähes ääretön määrä, vaikka kaikki valmistajat eivät mallien niminä numeroita käytäkään. Mallinumeroitten käyttäminen mallien niminä ilman merkin mainitsemista on myös usein mahdollista, sillä merkki joko käy ilmi kontekstista tai muita samalla mallinumerolla valmistettuja toisenmerkkisiä saman kulkinelajien kulkineita ei yksinkertaisesti ole olemassa. Osa valmistajistahan sopii keskenään mallinumeroiden käytöstä.
Joissakin tapauksissa nimen perustalla olevaa numeroainesta on voitu hyödyntää vain edellä esitettyä pääsääntöä mukaillen. Numeroilmauksesta voidaan hyödyntää vain osa, esimerkiksi Lada 110 -mallia nimitetään vain Kympiksi. Samalla tavalla Saab 900 -autosta saadaan Satanen eli Satku 'eräs Saab 900'. Satku-aineksen sisältää myös Volvon 400-sarjan autoihin viittaava nimi Nelisatku. Volvo 740 -autoa eräs omistaja taas nimittää Seiskaksi erotuksena hänen aiemmin omistamastaan Volvo 940 -mallista. Nimeä voidaan varioidakin. Kulmikkaan muodon ja mallinumeron perusteella Volvo 240 -mallia on nimitetty puutavaralajin mukaan Kaksnelikantiksi. Nimeä varioiden Volvo 740 -mallia nimitetäänkin Seiskanelikanttiseksi, vaikkei 7 x 4 -tuumaista puutavaraa yleisesti myynnissä olekaan. Nimien alkuosat ovat kuitenkin pääsäännön mukaisia. Numeromerkintää ei myöskään lueta turhan tarkasti, Vauxhall VX 4/90 -mallia voidaan vinoviivasta huolimatta nimittää Neliysikympiksi. Seitsemää pienempää lukusanaa pitää kuitenkin taivuttaa attribuuttiasemassa (yhdysnimen määriteosana). Nuffield Universal Three -traktorin nimi on siis Kolmos-Nuffi. Harvinaisemman numeronnimen sisältää Saab 96:n nimi Ysikuukka. Kuukka tuskin viittaa ontumiseen, vaan on numeron nimi ainakin joidenkin seutujen koululaiskielessä (esim. Koski 2004: 48). Samalla omistajalla kuin Satku-Saab (Saab 900) on myös Saab 9000, jota hän nimittää Tonnariksi. Tonnari-nimi on tuttu ainakin runsaasti lypsäneen lehmän nimityksestä satatonnari. Humoristisena taas voidaan pitää käännökseen perustuvaa Fiat 600 -mallin nimeä Sekshundra.
Lisäksi kielessä on joitakin vakiintuneita ilmauksia, joita käytetään tietyistä numeroista. Yleisin tällainen on puolikas, jolla ilmaistaan kolminumeroisen mallin päättyvän lukuun 50, siis puolikkaaseen sataan. Kansankielessä tyyppi on yleinen: jonkin hinnaksi voidaan todeta vaikkapa neljä ja puoli sataa, tuhatta tai euroa. Puolikas-aineksen sisältävät nimet Kolmepuolikas Rooveri '350-kuutioinen Rover-mp.', Nelipuolikas 'Honda-mp. 450cm3', Kuuspuolikas 'Honda-mp. 650cm3' ja Kasipuolikas 'Fiat 850'. Samantarkoitteinen on myös -pätkä nimissä Kasipätkä 'Fiat 850' tai 'Volvo 850 tai koko 800-sarja' – ajatus on lienee 'kahdeksansataa ja hiukan päälle, pätkä päälle'. Vanhaan slangiin ja sitä kautta ruotsin kieleen taas pohjautuu neljänneksen nimitys piikki (ruots. spik). Piikki tarkoitti aikoinaan 25 pennin rahaa, ja nimitys yleistyi sittemmin joksikin aikaa 'neljänneksen' merkityksessä (Karttunen 1989: 155). 125-kuutioista kevytmoottoripyörää nimitetäänkin satapiikkiseksi. Piikki on oikeastaan kevytmoottoripyörän yleisnimi, koska myydyt kevytmoottoripyörät ovat usein juuri tätä suurinta lain sallimaa kokoa. Harvinaiseen mallinumeron muotoon viittaa myös Fiat X1/9-mallin nimi Murtoluku-Fiat. Mallinumeroon viittaavaksi väitetään Honda CB 750 -mallin nimitystä Tuutti (ks. tietokanta).
Tässä esitettyjen tapojen lisäksi mallinumeroa on voitu käsitellä luovemminkin. Lada 2105 on saanut nimekseen Viis yli yhdeksän Lada ja Datsun 100A:n mallitunnuksesta on saatu Amppeeria ja Junansulaketta, koska merkintä muistuttaa sulakkeissa käytettävää ampeerimerkintää. Nämä ovat kuitenkin jo siinä määrin sävyttyneitä, että olen käsitellyt ne lisämerkityksisinä sekundääriniminä luvussa 5. Moottorikoon numeromerkintää mukaillen auton tehokkuutta taas ilmentää Ford Escortin 1,1 litraisten autojen nimitys 1,äkänen.
Numeroilmaus-nimityyppi on käytössä myös virossa. Maaleht-lehden kautta hankitussa virolaisessa aineistossa oli kolme numeroilmauksen sisältävää esiintymää: Nelikymmend 'T-40- tai T-40A- tai T-40AM-traktori', Sadaviiskümmend 'T-150K-traktori' ja Seitsesada 'K-700-traktori'. Myös tallinnalaisten yliopisto-opiskelijoitten lähettämässä aineistossa oli kolme numeroilmausnimitystä: Kolmene 'BMW 3-sarja', Viiene 'BMW 5-sarja' ja Seitsmene 'BMW 7-sarja'. Valtaosa aineiston numeroilmauksista on peräisin Etelä-Virossa vaikuttalta Evar Saarilta, joka keräsi puolestani sikäläisiä traktorinnimiä ja jolle olin teroittanut, että myös numeroilmaukset voivat olla nimiä, jos niitä vakiintuneesti käytetään. Vaikuttaisikin siltä, että numeroilmauksia käytetään molemmissa kielissä niin malliin kuin yksilöönkin viitattaessa, mutta että ihmiset eivät koe näitä kovin usein nimiksi, ainakaan sellaisiksi, joita keräyksiin kannattaisi lähettää.
Saarin keräämät traktorinnimet "numerojärjestyksessä" ovat Neliteist ~ Nelitõist 'DT-14', Kakskümmend ~ Katskümmend 'DT-20', Kakskümmendviis ~ Katskümmendviis 'T-25 tai T-25A', Nelikümmend 'T-40, T-40A tai T-40AM', Viiskümmend 'MTZ-50', Viiskümmendkaks ~ Viiskümmendkats 'MTZ-52', Seitsekümmendneli ~ Säidsekümmendneli 'T-74', Seitsekümmendviis ~ Säidsekümmendviis 'DT-75', Kaheksakümmend ~ Katõssakümmend 'MTZ-80', Kaheksakümmendkaks 'MTZ-82', Sadakolmkümmend 'T-130', Sadaviiskümmend 'T-150K', Seitsesada ~ Säidsesada 'K-700' ja Säitsesadaüts 'K-701' sekä самоходные шасси-traktorit Kuusteist ~ Kuustõist 'T16M' ja niiden edeltäjä Vana Kuustõist 'T-16'.
Neuvostoliitossa kulkineiden mallit olivat lähes aina numeroita, joten nimityyppi on virossa yleisempi kuin suomessa. Suomessa mallitarjontaakin on aina ollut enemmän. Koska nimityyppi ei ole mitenkään hauska, sarkastinen, arvottava tai lempinimenomainen eikä hahmotu epäviralliseksi, sitä ei ole aineistoon kovin runsaasti saatu.
Siirry seuraavaan alalukuun D:4.5 Kontaminaatio