Mitkä nimeämisperusteet ovat yleisimpiä? – Kulkine.net


E:4.2 Mitkä nimeämisperusteet ovat yleisimpiä?

E:4.2.1 Nimeämisperusteiden yleisyys koko aineistossa

Seuraavassa esitetään, mistä kulkineen ominaisuuksista epäviralliset kulkineennimet tyypillisimmin kertovat eli mitkä nimeämisperusteet ovat yleisimpiä. Tässä laskennassa on käytetty edellisessä luvussa mainittuja korjauskertoimia. Prosenttiosuudet ovat siis osuuksia nimeämisperusteiden kokonaismäärästä, jota on korjattu korjauskertoimilla alaspäin. Nimeämisperusteiden yleisyys käy ilmi seuraavasta graafista; tarkemmat määrät esitetään taulukossa hetken kuluttua.

Kulkineennimistön yleisin nimeämisperuste runsaan 20 % osuudellaan on siis kulkineen koko ja muoto, joka onkin varsin laaja käsitepiiri. Koon ja muodon moninaisia ilmiöitä selostetaan tarkemmin alaluvussa E:6.1. Tämän jälkeen yleisimpinä ja varsin tasavahvoina nimeämisperusteina ovat käytettävyys, jokin kulkineen osa ja alkuperä. Kulkineen keskeisiä ominaisuuksia ovat siis ulkonäkö, valmistusmaa ja laatu. Käytettävyys onkin luonteva nimeämisperuste, jos kulkinetta pidetään ensisijaisesti hyödykkeenä. Muita vielä varsin yleisiä nimeämisperusteita ovat eksudaatit (lähinnä ääni), kulkineen käyttötarkoitus, käyttäjä ja väri. Muut luokituksen nimeämisperusteet (suhde, luonne, lentävä lause, tapahtuma ja ikä) ovat lähinnä marginaalisia.

Seuraavassa taulukossa ilmaistaan edellisen graafin tiedot taulukon muodossa. Lisäksi taulukossa on graafista poiketen nimeämisperusteiden esiintymämäärät sekä korjauskertoimin laskettuna että ilman:

nimeämisperustenim.per.-esiintymiä, kplosuus nim.per.-esiintymistä, %nim.per.-esiintymiä, kpl korj.kert.osuus nim.per.-esiintymistä, % korj.kert.
ei tietoa1323,8 %1324,2 %
alkuperä42212,3 %411,713,1 %
ikä250,7 %21,90,7 %
koko ja muoto72321,1 %663,421,1 %
käytettävyys60417,6 %52216,6 %
käyttäjä1975,7 %184,65,9 %
käyttötarkoitus2788,1 %241,47,7 %
lentävä lause331 %30,91 %
luonne1053,1 %70,72,3 %
osa47513,8 %453,614,5 %
suhde591,7 %55,11,8 %
tapahtuma130,4 %12,30,4 %
väri1574,6 %146,24,7 %
eksudaatit2116,1 %192,66,1 %
yhteensä34343138,4

Nimeämisperusteen vahvuutta voidaan arvioida taulukosta sen perusteella, missä määrin korjauskertoimet heikentävät nimeämisperusteen esiintymämäärää, siis vertailemalla 1. ja 3. palstan lukuja. Taulukosta ilmenee, että esimerkiksi väri ja alkuperä ovat varsin varmoja nimeämisperusteita. Koko ja muoto, käytettävyys ja luonne taas ovat tilaston mukaan sellaisia nimeämisperusteita, jotka ovat useiten epämääräisiä tai täydentävän luonteisia. Luonne on nimeämisperusteena ylipäätäänkin epämääräinen (ks. E:6.10), ja käytettävyyttä ilmaiseviin nimiin mahtuu mm. joukko sävyltään epämääräisen negatiivisia nimiä (ks. E:6.2.2.7 ja E:6.2.2.8). Koko ja muoto taas osallistuvat toisinaan myös erilaisiin kokonaismetaforiin, joissa ilmennetään kokoa ja muotoa ensisijaisemmin esimerkiksi väriä.

E:4.2.2 Nimeämisperusteiden yleisyys eri viittaustasoilla

Seuraavaksi esitetään viisi eri taulukkoa ja graafia, yksi pari kunkin viittaustason (yksilö, malli, merkki, alalaji vai laji) nimien nimeämisperusteista.

Huom! Sama informaatio toisesta näkökulmasta on saatavissa luvun E:6 alalukujen lopuissa olevista graafeista. Mainituissa graafeissa esitetään aina kyseisessä luvussa käsitellyn nimeämisperusteen esiintymien jakautuminen nimen viittaustasojen mukaan.

Yksilönnimet

Seuraava graafi esittää nimeämisperusteiden yleisyyttä yksilönnimissä:


Yksilönnimissä väri, luonne ja lentävä lause korostuvat kokonaiskuvassa hiukan yleisempien nimeämisperusteiden kustannuksella. Muuten nimeämisperusteiden yleisyys yksilönnimissä muistuttaa nimeämisperusteiden yleisyyttä epävirallisessa kulkineennimistössä yleensä. Lentävä lause -nimeämisperustetta ilmentävät yksilönnimet ovat usein jääneet elämään kerrallisista tokaisuista ja ovat yleensä pienempien ryhmien käytössä, mikä mahdollistaa erikoistenkin nimien säilymisen. Värin mukaan saadut yksilönnimet taas perustuvat hyvin poikkeuksellisten värien tai väriyhdistelmien käyttöön yksittäisissä kulkineissa. Luonnettakin on ehkä helpompi nähdä yksittäisellä autolla, vaikka toki se voidaan vaikkapa mallillakin nähdä.

nimeämisperustenim.per.-esiintymiä, kplosuus nim.per.-esiintymistä, %nim.per.-esiintymiä, kpl korj.kert.osuus nim.per.-esiintymistä, % korj.kert.
ei tietoa334,3 %334,9 %
alkuperä729,4 %71,410,5 %
ikä162,1 %14,42,1 %
koko ja muoto10513,7 %94,513,9 %
käytettävyys11615,1 %96,914,3 %
käyttäjä354,6 %334,9 %
käyttötarkoitus567,3 %47,47 %
lentävä lause182,3 %16,62,4 %
luonne8711,4 %57,48,5 %
osa8911,6 %86,712,8 %
suhde101,3 %8,71,3 %
tapahtuma60,8 %60,9 %
väri9512,4 %87,312,9 %
eksudaatit283,7 %25,73,8 %
yhteensä766679

Yksilönnimien nimeämisperusteet ovat valtaosin varmoja, mikä tietysti johtuu siitä, että yksilönnimiä käytetään eniten pienemmissä ja tiiviissä (ihmis)ryhmissä ja näin ollen niitten nimenantajat on usein tunnettu ja nimeämisperuste on ollut nimen kokoelmiin luovuttaneella informantilla tiedossa. Korjauskertoimet laskevat lähinnä luonne-nimeämisperusteen painoarvoa, ja luonne itsessään onkin nimeämisperusteena hyvin epämääräinen.

Mallinimet

Seuraava graafi esittää nimeämisperusteiden yleisyyttä mallinimissä:


Mallinimissä korostuvat koko ja muoto, jokin silmiinpistävä osa, käytettävyys ja suhde; muut nimeämisperusteet taas ovat vastaavasti keskimäärin hiukan harvinaisempia kuin kulkineennimistön kokonaisuudessa. Tämä on sinänsä varsin loogista. Koko ja muoto ovat harvoin samanlaiset kaikilla merkin malleilla, alalajeista tai lajeista puhumattakaan. Erityisesti koristeelliset silmiinpistävät osat vaihtelevat myös mallista toiseen jonkinkin verran. Suhteesta nimeämisperusteena on usein kyse silloin, kun eri malleja vertaillaan toisiinsa tai asetetaan nimissä toistensa rinnalle esimerkiksi aikajärjestyksen perusteella. Nimistön perusteella voidaan päätellä, että myös käytettävyys vaihtelee malliltakin toiselle, vaikka käytettävyysarvoa toki merkkiinkin liitetään.

nimeämisperustenim.per.-esiintymiä, kplosuus nim.per.-esiintymistä, %nim.per.-esiintymiä, kpl korj.kert.osuus nim.per.-esiintymistä, % korj.kert.
ei tietoa564 %564,3 %
alkuperä1238,9 %1179,1 %
ikä70,5 %5,80,4 %
koko ja muoto44231,9 %413,832,1 %
käytettävyys20514,8 %181,314,1 %
käyttäjä886,3 %826,4 %
käyttötarkoitus624,5 %53,84,2 %
lentävä lause60,4 %60,5 %
luonne80,6 %7,40,6 %
osa22015,9 %211,316,4 %
suhde352,5 %33,12,6 %
tapahtuma50,4 %50,4 %
väri453,2 %43,23,4 %
eksudaatit846,1 %73,85,7 %
yhteensä13861289,5

Kuten taulukko osoittaa, korjauskertoimilla ei mallinimissä ole dramaattista vaikutusta minkään nimeämisperusteen yleisyyteen.

Merkkinimet

Seuraava graafi esittää nimeämisperusteiden yleisyyttä merkkinimissä:


Merkkinimissä alkuperä korostuu huomattavasti ja käytettävyyskin jonkin verran koko kulkineennimistön keskiarvoon verrattuna. Ikä, luonne ja väri eivät juuri tule nimeämisperusteena kysymykseen enää merkin tasolla käytännön syistä, ja suhteellinen väheneminen koskettaa monia muitakin luokituksen nimeämisperusteita. Alkuperä(maa) onkin luontevasti juuri merkin tason ominaisuus, vaikka joissakin tapauksissa samanmerkkisiä kulkineita on tosiasiallisesti valmistettu eri maissa ja maanosissa (esim. Ford). Usein brändillä on tästäkin huolimatta jokin yleisesti tunnettu kotimaa ja näin kulkineella alkuperä, jonka perusteella nimiä voidaan antaa. Ilmeisesti käytettävyys on myös osa brändiä, vaikka kulkinemallit voivat ominaisuuksiltaan erota toisistaan hyvin laajastikin. Merkkibrändeihin ilmeisesti liitetään kuitenkin yleisesti käytettävyysominaisuuksiin liittyvää maailmantietoa, kuten "Kaikki Opelit ruostuvat" tai "Kaikki Volvot ovat kankeita".

nimeämisperustenim.per.-esiintymiä, kplosuus nim.per.-esiintymistä, %nim.per.-esiintymiä, kpl korj.kert.osuus nim.per.-esiintymistä, % korj.kert.
ei tietoa152,4 %152,6 %
alkuperä16125,4 %157,927,4 %
ikä00 %00 %
koko ja muoto8713,7 %74,813 %
käytettävyys16125,4 %137,223,8 %
käyttäjä335,2 %315,4 %
käyttötarkoitus416,5 %36,86,4 %
lentävä lause81,3 %7,31,3 %
luonne60,9 %3,20,6 %
osa629,8 %57,910 %
suhde81,3 %81,4 %
tapahtuma10,2 %10,2 %
väri50,8 %4,30,7 %
eksudaatit467,3 %42,77,4 %
yhteensä634577,1

Korjauskertoimilla ei ole suurta vaikutusta myöskään merkkinimissä. Tuntuvimmin ne merkkinimissä vaikuttavat kokoon ja muotoon sekä käytettävyyteen viittaamisen määrään.

Alalajinimet

Seuraava graafi esittää nimeämisperusteiden yleisyyttä alalajinimissä:


Alalajinimien jakauma muistuttaa varsin suuresti koko kulkineennimistön keskiarvoa. Silmiinpistävin poikkeus on käyttötarkoitus-nimeämisperusteen korostuminen. Lajitason kategorioiden (esim. henkilöauto, traktori, polkupyörä, mopo) alta erotetaan (käsitteellistetään) siis erilaisia alakategorioita myös kulkineitten käyttötarkoituksen mukaan. Harvinaisimmat nimeämisperusteet (luonne, lentävä lause, ikä ja tapahtuma) jäävät kokonaisuudessaan realisoitumatta jo varsin harvalukuisessa alalajitason nimistössä (∼ sanastossa), vaikka tämä ei tietenkään olisi välttämätöntä. Seuraavassa vielä taulukko, joka ilmentää nimeämisperusteiden vahvuutta ja heikkoutta alalajinimissä.

nimeämisperustenim.per.-esiintymiä, kplosuus nim.per.-esiintymistä, %nim.per.-esiintymiä, kpl korj.kert.osuus nim.per.-esiintymistä, % korj.kert.
ei tietoa133,1 %133,3 %
alkuperä6114,5 %60,715,4 %
ikä20,5 %1,70,4 %
koko ja muoto7517,8 %69,217,6 %
käytettävyys8520,1 %76,919,5 %
käyttäjä266,2 %24,36,2 %
käyttötarkoitus5613,3 %5112,9 %
lentävä lause00 %00 %
luonne20,5 %1,70,4 %
osa6114,5 %56,714,4 %
suhde51,2 %51,3 %
tapahtuma00 %00 %
väri102,4 %9,42,4 %
eksudaatit266,2 %24,46,2 %
yhteensä422394

Lajinimet

Seuraava graafi esittää nimeämisperusteiden yleisyyttä lajinimissä:


Kulkinelajeista (traktori, poliisiauto jne.) käytettyjen epävirallisten nimien nimeämisperusteista voidaan todeta, että alkuperä ei näytä tulevan nimeämisperusteena kysymykseen. Mikään kulkinelaji ei siis ole suomalaisesta näkökulmasta peräisin mistään tietystä maasta: esimerkiksi polkupyörästä ei puhuta *Kiinan autona eikä johdinauto ole *ryssänratikka. Myös koko ja muoto ovat nimeämisperusteena varsin vähäisessä osassa lajinimistössä. Käyttötarkoitukset, osat ja äänet (osa eksudaatteja) sitä vastoin ovat nimeämisperusteina käypiä (torvitaksi, hinkuveivi). Tämä on tosin osin seurausta poliisi- ja pelastusajoneuvojen luokkien lukemisesta lajeiksi alalajien sijaan. Lajien ja alalajien välinen raja on joka tapauksessa aina veteen piirretty viiva. Lajinimien nimeämisperusteita arvioitaessa tulee muistaa, että aineiston lajinimien määrä ei ole kovin suuri. Seuraavassa vielä taulukko, joka ilmentää nimeämisperusteiden vahvuutta ja heikkoutta lajinimissä.

nimeämisperustenim.per.-esiintymiä, kplosuus nim.per.-esiintymistä, %nim.per.-esiintymiä, kpl korj.kert.osuus nim.per.-esiintymistä, % korj.kert.
ei tietoa146,5 %147,5 %
alkuperä20,9 %1,70,9 %
ikä00 %00 %
koko ja muoto146,5 %11,15,9 %
käytettävyys3415,9 %26,714,2 %
käyttäjä146,5 %13,37,1 %
käyttötarkoitus6028 %50,126,7 %
lentävä lause10,5 %10,5 %
luonne20,9 %10,5 %
osa4320,1 %4121,9 %
suhde10,5 %0,30,2 %
tapahtuma10,5 %0,30,2 %
väri20,9 %21,1 %
eksudaatit2612,1 %2513,3 %
yhteensä214187,5

Yhteen ja eteenpäin

Kuten edeltävistä alakohdista kävi ilmi, tässä tutkimuksessa käytetty nimeämisperusteiden luokittelu sinänsä on käypä kaikkien viittaustasojen epävirallisten nimien luokitteluun. Kaikkien viittaustasojen ilmauksia luotaessa ne kulkineitten ominaisuudet, joita halutaan ilmentää, ovat siis pääpiirteittäin samat. Kuten kuitenkin myös on käynyt ilmi, eri viittaustasoilla nimeämisperusteiden yleisyys vaihtelee. Esimerkiksi alkuperä on leimallisesti merkin ominaisuus, luonne yksilön, koko ja muoto mallin ja käyttötarkoitus alalajin. Seuraavaksi on aika siirtyä nimeämisperusteiden yleisyydestä siihen, miten nimeämisperustetta nimessä tuodaan esille (pääluku E:5). Sen jälkeen edetään laajaan nimeämisperusteittain etenevään katsaukseen luvussa 6.


Siirry seuraavaan päälukuun E:5 Nimeämisperusteen ilmaiseminen kulkineennimistössä