Osa – Kulkine.net


E:6.4 Osa

E:6.4.1 Osa nimeämisperusteena nimistössä yleensä

Kohteen jokin osa on nimeämisperusteena tyypillinen kaikkia sellaisia kohteita nimetessä, jotka ovat havaittavissa tai koettavissa kokonaisuutena. Erilaiset kerralla nähtävät objektit – kuten ihmiset, eläimet ja kulkineet – on helppo nimetä jonkin näkyvän, usein jotenkin epätavallisen, poikkeavan tai silmiinpistävän osansa vuoksi. Myös paikannimistössä kohteen erottuvien osien mukaan nimetään, mutta erottuvan osan ja nimetyn kohteen rajaukset ovat epämääräisempiä.

Henkilönnimistössä henkilön osaan viittaavia nimiä on kosolti, etenkin kun henkilön asustus otetaan huomioon. Tyyppi on myös syytä olettaa hyvin vanhaksi, koska esimerkiksi suomalaisia -pää-nimiä (Kassapää, Naulapää, Satopää jne.) pidetään vanhoina (Kepsu 1972: 116–134; Närhi 1996: 27–). Vanhoissa pitäjäkölleissä on Hakoniskansa (Mäkinen 2007) ja liikanimissä Kirjopartansa ja Tervahartiansa (Kiviniemi 1982: 43). Rillipirut ja Dumbot taas kuuluvat nykyajan liikanimistöön. Fiktiivinen Kapteeni Koukkukin on saanut nimensä poikkeavasta ruumiinosastaan. Myös jotkin tuotemerkki- ja yritysnimet perustuvat tuotteen tai yrityksen osaan (Punaposki-juusto, Ravintola Pannu), mutta tällainen on paljon harvinaisempaa kuin henkilönnimissä.

Paikannimistössä kohteen osaan viittaavien nimien osuus riippuu tavasta hahmottaa ympäristöä. Monet nimet voidaan ymmärtää yhtä hyvin kohteen osaan viittaavaksi kuin kosketusassosiaation kautta syntyneeksi. Nimistöntutkimuksessa on yleensä ajateltu, että esimerkiksi Hatlamminsuo ja Hatlamminmäki (Riihimäki / Hausjärvi) ovat molemmat Hatlammi-nimen liitynnäisiä. Katsotaan siis oikeastaan, että Hatlamminsuo ja -mäki ovat saaneet kosketusassosiaation kautta nimensä Hatlammin mukaan. (Liitynnäisteorian kannalta on merkityksetöntä, onko Hatlammi syntynyt sisäheitoitse *Hattulammista tai jostakin muusta originaalista.) Todellisen maailman kannalta Hatlamminsuolla ja Hatlamminmäellä on kuitenkin eräs keskeinen ero. Hatlammi on nimittäin varsin mitätön lampi, joka sijaitsee keskellä Hatlamminsuota. Käytännössä Hatlamminsuo kattaakin spatiaalisena oliona sekä suon että sillä sijaitsevan lammen. Hatlamminmäki sitä vastoin onkin saanut nimensä sijaintisuhteensa eli asemansa vuoksi.

Syvemmän pohdiskelun arvoisia nimiä ovat myös *Isonkivenkangas, Koivumetsä (Tammela) ja Hirvenkuoppamäki (Somero) ~ *Hirvenkuopanmäki. Kuuluuko kivi ihmisen kognitiossa kangasmetsään, vai onko se erillinen paikalla oleva objekti? Miten nimen tulkinta muuttuu, kun näitä paikalla olevia esineitä (kivi, kuoppa ja koivu) jostain syystä onkin useampia? Paikannimistössä esimerkiksi Kivimäki voidaan tulkita joko mäeksi, jossa on runsaasti yksittäisiä kiviä, mäeksi, joka on yltä päältä kivinen tai peräti mäeksi, jonka päällä seudun ainoa kivi on. Toponomastisten teorioiden kannalta ongelmattomia eivät ole yksittäisiä mäkiä tarkoittavat Punakallio-nimetkään. Yksittäinen mäki on voitu hyvin nimetä Punakallioksi, vaikkei se kokonaisuudessaan punainen olisikaan. Riittää, että mäessä on kyllin erottuva "punakallioinen" ala. Näin mäki siis todellisuudessa saa nimensä osansa mukaan, vaikka syntaktissemanttisessa luokittelumallissa mäki tulleekin ominaisuutensa (värin) mukaan nimetyksi.

Edellä sanottu on pyrkinyt todistamaan, että osan mukaan voidaan nimetä lähes mitä tahansa. Samalla olen pyrkinyt tuomaan esiin sen, että nimen tunnistaminen kohteen jonkin osan mukaan nimetyksi ei ole kovinkaan yksiselitteistä. Kulkinenimistössäkään osa ei ole täysin selvärajainen kategoria.

E:6.4.2 Osa nimeämisperusteena kulkineennimistössä

Ne nimet, jotka ilmentävät jotain kulkineen osaa, on ryhmitelty alaryhmiin seuraavasti:

  • etumaski
  • keulamerkki
  • valot
  • muut ulkomuodon osat (ovet, ikkunat ym.)
  • muut koristelut (siivet, koristelistat ym.)
  • matkustamossa näkyvät osat
  • näkymättömät tekniset osat
    • moottori
    • voimansiirto
  • rekisterikilpi
  • muu teksti kuin rekisteritunnus
  • ulos näkyvät tekniset osat
  • materiaali
    • muovi
    • puu
    • pahvi
    • pelti

Kaiken kaikkiaan kulkineen johonkin osaan viittaavia nimiä on aineistossani 461. Näitä voidaan tarkastella toisaalta sen mukaan, mihin osiin nimet ottavat kantaa (mitkä osat on pantu merkille nimissä) tai sen mukaan, miten tämä osan ilmituonti nimessä kielen tasolla tehdään.

Nimiä ovat kirvoittaneet muun muassa valojen ominaisuudet (Kyklooppi-Roveri 'Rover P4), keulamerkit ja logot (Maapallo-Taunus 'Ford Taunus 12m G13'), koristelistat (Galvanoidut listat sivuilla 'Škoda 120 / 130 GLS'), siivet (Siipimersu 'Mercedes-Benz W110 tai 111') ja monet muut yksityiskohdat. Ulkoisten koristuksien ja näkyvien teknisten yksityiskohtien (Kottikärry 'Kuplavolkkari') lisäksi nimiä on kehitetty myös "pellinalaisista" osista (Remmivolvo 'variaattorillinen Volvo 300'). Kulkineen osasta juontuviin nimiin olen lukenut myös materiaalista juontuvat nimet (peltilehmä 'auto'), koska niitä on aineistossa vain joitakin kymmeniä ja koska kohteen materiaali ja kohteen osa eivät ole kovinkaan eri asia nimeämismielessä. Osaan perustuviksi nimiksi olen myös lukenut muutamia hytin tai lavan muotoon tai kokoon viittaavia nimiä, joiden kaltaisia käsittelen myös muotoassosiatiivisten nimien yhteydessä. Osia on annettu myös autossa olevien tekstien, tarrojen, rekisteritunnusten ja vastaavien mukaan.

Muodostusteknisesti viittaus osaan voidaan sisällyttää kulkineennimeen eri tavoin. Usein kulkineen erityistä osaa ilmaistaan kaksiosaisen nimen määriteosassa (Leppäjeeppi, Rättisitikka, Muumimobiili). Osan mukaan annetut nimet voivat myös olla yksiosaisia metaforisia tai metonyymisiä nimiä. Esimerkkejä tällaisesta pars pro toto -suhteesta ovat bahuvriihimuotoinen nimi Ryppykylki ja mm. rullattavaan kattoon viittaava metaforinen Sätkäkone. Muodostusteknisesti aivan toisenlaisen ryhmänsä muodostavat nimet, jotka on saatu kulkineessa olevista teksteistä, kuten tarroista ja malli- ja rekisteritunnuksista. Näissä tapauksissa nimeämisperusteena oleva osa sisältää itsessään jotain kielellistä ainesta – tai ainakin jotain kielelliseksi ainekseksi tulkittavissa olevaa (rekisteritunnus). Kulkineessa olevaan tekstiin tai rekisteritunnukseen viittaavat nimet muistuttavatkin muodostukseltaan monessa suhteessa sekundäärinimiä, sillä yhdestä kielenaineksesta muokataan siis jotain toista. Tässä kuitenkin vaikuttaa myös primäärikomponentti eli kohteen ominaisuus, esimerkiksi tekstin ulkonäkö. Toyota Yariksesta ei olisi välttämättä tullut Varista, ellei mallin logossa Y olisi muotoiltu siten, että kirjaimen jalka olisi poikkeuksellisen lyhyt.

E:6.4.3 Tarkempia huomioita osista ja niihin viittaamisesta

E:6.4.3.1 Valot – auton silmät

Kulkineen ajovaloista on saatu suorasanaisiakin nimiä, kuten Kanttilamppu ja Pystylyhty. Hiukan paremmin automallin spesifioi lampun muotoa kuvaava Tähtilamppu 'Ford Cortina mk1'. Enemmistö auton valoihin viittaavista nimistä kuitenkin pohjautuu metaforiseen ajatukseen siitä, että valot ovat auton silmät. Silmä-metaforaankin tukeutuvat nimet voivat kuvata valojen muotoa, kuten Mulkosilmä-Taunus ja Nappisilmä. Myös muita metaforia voidaan käyttää, esimerkiksi Fiat 850 -malli on nimetty Sikafiiuksi, koska sen takavalojen on katsottu muistuttavan sian kärsää. "Mulkosilmäisyys" voi myös tukea kokonaismetaforaa, esimerkiksi auton nimittämistä sammakoksi. Valojen muodon lisäksi voidaan ottaa kantaa niiden sijoitteluun. Stereotyyppisesti kulkineilla on kaksi "silmää", ja kolmisilmäistä Rover P4-mallia onkin tämän takia nimitetty Kykloopiksi. Väyrysen 'Mercedes E-sarja, W210' silmät ovat katsoneet killiin ja erityisen runsasvaloista kulkinetta voi nimittää metaforisesti joulukuuseksi.

Valoja tähdentävät nimet:
Hobusehirmutaja = (maastoauto) LuAZ
Härjasilm = (henkilöauto) Mercedes-Benz W123
joulukuusi = (kulkine yleensä) Runsasvaloinen kulkine
Kantti = (henkilöauto) Lada
Kanttilamppu = (henkilöauto) Lada
Konn = (henkilöauto) GAZ 21
Konn = (henkilöauto) Moskvits 402 -407
Kyklooppi = (henkilöauto) Rover P4 1949-53 Kuva (kuvan lähdeviite)
Kyklooppi-Roveri = (henkilöauto) Rover P4 1949-53 Kuva (kuvan lähdeviite)
Köyhän miehen Mersu = (henkilöauto) Ford Cortina
kükloob = (invalidiajoneuvo) vanha kolmipyöräinen
Kükloop = (henkilöauto) Tatra T603 1956-1962
Mulkosilmä-Taunus = (henkilöauto) Ford Taunus 17M farm -62 Kuva (kuvan lähdeviite)
Nappisilmä = (henkilöauto) Lada pyöreälamppuinen
Nappisilmä = (henkilöauto) Volvo 200-sarjan ensimmäisen pyöreälamppuiset mallit
Nappisilmä = (henkilöauto) Lada 1200
Noppa-Toyota = (henkilöauto) Toyota Corolla 70-luvulta Kuva (kuvan lähdeviite)
Noppacorolla = (henkilöauto) Toyota Corolla KE20 Kuva (kuvan lähdeviite)
Noppakorolla = (henkilöauto) Toyota Corolla takavetoinen 1970- ja 1980-l. Kuva (kuvan lähdeviite)
Nukkersilm = (henkilöauto) Mercedes-Benz W115 ja tätä uudemmat mallit
Pukkimajori = (traktori) Fordson Major 1946-1951
Puuma = (henkilöauto) eräs Mercedes-Benz SLK
Pystylamppu = (henkilöauto) Mercedes-Benz W115 Kuva (kuvan lähdeviite)
Pystylyhty = (henkilöauto) Mercedes-Benz W115 Kuva (kuvan lähdeviite)
Pyöreelamppu = (henkilöauto) Lada jossa pyöreät ajovalot
Pyöreesilimäne = (henkilöauto) eräs Lada jossa pyöreät ajovalot
Sammakko = (henkilöauto) Dodge Neon
Sarvi-Major = (traktori) Fordson Major Kuva (kuvan lähdeviite)
Sarvipäämajori = (traktori) Fordson Major Kuva (kuvan lähdeviite)
Sikafiiu = (henkilöauto) Fiat 850 Kuva (kuvan lähdeviite)
Silmäauto = (henkilöauto) eräs Mazda jossa piiloajovalot
Tabletikas = (henkilöauto) BMW erityisesti 3-sarja, E30
Tramm = (maastoauto) Volvo C202
Tähtilamppu = (henkilöauto) Ford Cortina mk 1 Kuva (kuvan lähdeviite)
Tähtiperse = (henkilöauto) Ford Cortina mk 1 Kuva (kuvan lähdeviite)
Tähtiperä = (henkilöauto) Ford Cortina mk 1 Kuva (kuvan lähdeviite)
Tähtisilmä = (henkilöauto) Ford Cortina Kuva (kuvan lähdeviite)
Viirusilmä = (henkilöauto) Lada 110
Väyrynen = (henkilöauto) Mercedes-Benz W210 Kuva (kuvan lähdeviite)
Esitettyjen nimien lukumäärä: 39

E:6.4.3.2 Teknisiä näkyviä yksityiskohtia – Sarvijaakkoja ja häkäpönttöautoja

Valojen lisäksi myös monet muut kulkuneuvolle välttämättömät tekniset yksityiskohdat ovat sangen näkyviä ja erottuvia ja näin myös helposti nimiä kirvoittavia. Aikoinaan silmiinpistäviä olivat esimerkiksi jo nyt tamperelaisesta katukuvasta poistuneet johdinautot, eli bussit, jotka olivat yhdellä "sarvella" kiinni sähköistetyssä ilmajohdossa eli ajolangassa. Kirjakielisen johdinauton lisäksi suomalaisittain erikoisesta kulkinelajista käytettiin muitakin nimiä (ilmajohtovaunu, lankabussi, lankavaunu ja sarvijaakko). Nivelbusseja eli nivelautoja nimitetään ryppyisen ja taipuisan väliosansa mukaan kansankielisemmin haitaribusseiksi ja sodanaikaisia puukaasutinautoja häkäpönttöautoiksi tai häkäpyttyautoiksi. Näissä kansanomaisissa nimissä erottuva tekninen yksityiskohta on tavalliseen tapaan määriteosassa. Yksiosainen metaforinen nimi on sitä vastoin kottikärryn aisat ja Kuplavolkkarin kaksoispakoputket samastava epävirallinen mallinimi Kottikärry. Kottikärryn aisat ja Kuplavolkkarin pakoputket on siis samastettu. Pars pro toto -metonymiaa taas edustaa liikkuvan poliisin autoa tarkoittava monimielinen yleisnimi piiska. Edusosassaan kulkineen osaa ilmentävät polkupyörän nimet polkuveivi ja hinkuveivi.

Ulkoisesti havaittavia teknis-esteettisiä osia ovat myös kulkineiden lavat, hytit, renkaat, telaketjut ja muut vastaavat. Nämä ovat kuitenkin olleet erityisen yksilöiviä vain harvoin, ja siksi niihin viittaavia nimiä ei ole kovin paljoa. Hyttinsä mukaan on nimetty kolme kuorma-automallia: karkeatekoisen hyttinsä mukaan metaforisesti nimetty Mörkö 'Ford SAF2 Hercules 1950-l.', kulmikkaan hyttinsä mukaan metaforisesti nimetty Jäätelökioski eli Nakkikioski 'Sisu-ka 60-l. lopulta' sekä hytin kokoonpanossa käytetyt kiinnikkeet suorasanaisesti esiin tuova Pop-niittihytti-Sisu '60-luvun bulldog-mallinen Sisu-ka.'. Lyhyen lavansa vuoksi jotakin GAZ-kuorma-automallia nimitettiin Typylavakatsiksi. Tällaiset hytin, lavan ja muitten suurten osien muotoon tai ominaisuuksiin viittaavat nimet muodostavat liukuvan skaalan kokoon ja muotoon viittaavien nimien suuntaan. Siksi osaan viittaaviksi on luettu vain sellaiset nimet, joissa jokin erityinen osa tuodaan esiin. Osaan viittaa selvästi esimerkiksi Komoottiauto 'eräs korotettu vanha Volkswagen Transporter'. Tässä komootti viittaa juuri eriväriseen korotusosaan, jolla auto on korotettu ilmeisesti alun perin asuntoautona käytettäväksi. Asiaa voidaan havainnollistaa parafraasilla: komoottiauto on auto, jossa on (lisäksi) komootti, ei auto, joka on kuin komootti. Komootti pohjautunee venäjän 'piironkia' merkitsevään sanaan (Ruoppila 1986: 21). Teknisiä näkyviä yksityiskohtia ilmentävät nimet:

haitaribussi = (linja-auto) nivelauto
hikimankeli = (polkupyörä) armeijan polkupyörä
hinkuveivi = (polkupyörä)
häkäpönttöauto = (henkilöauto) puukaasutinauto
ilmajohtovaunu = (johdinauto)
Isopyäräne Setori = (henkilöauto) Zetor 25 K
kaks(i)pyörimä = (polkupyörä)
kaks(i)pyöränen = (mopo)
Kantti kertaa kantti ja vararengas = (henkilöauto) Moskvits vanhimmat mallit
kela = (polkupyörä)
Kipp = (kuorma-auto) GAZ 51
kolmio = (henkilöauto) kolmipyöräinen auto
Komoottiauto = (pakettiauto) eräs Volkswagen Transporter T3 korotettu
Kopp = (kaivinkone) E-153 tai EO-2621
Kottikärry = (henkilöauto) Volkswagen "Kupla" Kuva (kuvan lähdeviite)
Kuarmaajatraktori = (traktori) eräs
Kultamaha = (traktori) Massey-Ferguson 35 1957- Kuva (kuvan lähdeviite)
Kultamaha-Fergu = (traktori) Massey-Ferguson 35 Kuva (kuvan lähdeviite)
kumijalka = (henkilöauto) etenkin taksista
kumikenkä = (taksi)
Kummijuku = (kaivinkone) E 302
Kuparimaha = (traktori) Massey-Ferguson 35 Kuva (kuvan lähdeviite)
lankabussi = (johdinauto)
lankavaunu = (johdinauto)
lääne joss = (traktori) länsimainen suuri telaketjutraktori
mummomankeli = (polkupyörä) vanha naistenpyörä
naruauto = (johdinauto)
narubussi = (johdinauto)
nati = (traktori) telaketjutraktori
nelipyörä = (linja-auto)
nelipyöränen = (henkilöauto) auto ylipäätään
Nelirenkainen sateenvarjo = (henkilöauto) eräs Toyota Aygo
neljarattaline = (henkilöauto) auto yleensä
Nosseauto = (kuorma-auto) nosturilla varustettu
Piikkipyäräjonteere = (traktori) John Deere
Piikkipyärämajuri = (traktori) Fordson Major Kuva (kuvan lähdeviite)
piiska = (poliisiauto) radiopoliisin auto, liikkuvan eli lentävän poliisin auto
piiska-auto = (poliisiauto) liikkuvan polisiin auto
polkuveivi = (polkupyörä)
Prussakas = (moottoripyörä) Ural
ratas = (polkupyörä)
rattaat = (henkilöauto)
rosma = (leikkuupuimuri)
rukki = (henkilöauto) varsinkin huonokuntoisesta autosta
rukki = (polkupyörä)
Ruostemaha-Fergu = (traktori) Ferguson 35 1957- Kuva (kuvan lähdeviite)
samovar = (moottoripyörä) jossa paljon kromattuja putkia
sarvijaakko = (johdinauto) Kuva (kuvan lähdeviite)
siima = (poliisiauto) erityisesti poliisin radiopartioauto eli "piiska"
siimahäntä = (poliisiauto) erityisesti vanha radiopoliisin auto, ns. piiska
singeri = (apumoottorillinen polkupyörä)
Soolo-Jumps = (traktori) ЮM3 6
steegafiude = (paloauto) tikasauto
Tolmuimeja = (henkilöauto) ZAZ 966 tai 968, joissa 41 hevosvoiman moottori
Tuutti = (moottoripyörä) Honda CB 750
Tuuttihonda = (moottoripyörä) Honda CB750 four
vällamaa joss = (traktori) länsimainen suuri telaketjutraktori
Esitettyjen nimien lukumäärä: 57

E:6.4.3.3 Muut ulkomuodon osat nimissä – Akvaario, Lokinsiipi ja Rättisitikka

Prototyyppisiä kulkineen osia ovat myös ikkunat, ovet ja katto. Kaksipyöräisissä kulkineissa ja hytittömissä traktoreissa näitä ei toki ole. Poikkeavat ulkomuodon osat sopivat nimeämisperusteeksi.

Koska poikkeavan suuriin ikkunoihin viittaavia nimiä on (mm. Akvaario 'BMW 1502', lasikaappi 'linja-auto' ja näkötorni 'linja-auto') ja koska toisaalta ikkunattomuuteen viittaavia nimiä ei ole, voidaan päätellä, että prototyyppisessä kulkineessa on ikkunat, mutta ne eivät saa olla liian suuret. Myös epätavallinen ikkunatyyppi voidaan tuoda esiin, esimerkiksi Panoraamaooppelin 'Opel Rekord 1950-l.' panoraamatuulilasi kaareutuu kuljettajan sivuille saakka. Poikkeaviin ikkunoihin viittaavia nimiä ei ole kovin paljon, mutta toisaalta kulkineitten ikkunaratkaisuissakaan ei suuria eroja ole.

Ovien suhteen nimiä ovat tuottaneet ovien poikkeukselliset avautumissuunnat. Takalaidastaan saranoidut etuovet eli kaappariovet oli esimerkiksi Kaapparimallin Viiatissa 'Fiat 600, jossa "kaappariovet"' ja Gangsterisitikassa 'Citroën 11B tai 11CV'. Lokinsiipenä tunnetun Mercedes-Benz W198 -mallin ovet taas aukeavat auton putkirungosta ylöspäin ja näyttävät linnun siiviltä.

Vaikka kulkineeseen ei katon kautta tavallisesti sisään käydäkään, myös katto on ovien ja ikkunoiden tavoin auton sisätilan ulkotilasta erottava osa. Irrotettavasta katostaan erityisen tunnettu oli Citroën 2CV. Tämä edullinen automalli oli Suomessa varsin yleinen ja siksi hyvin tunnettu ja nimetty (Rätticitikka ∼ Rättisitikka, Rättisitruuna, Rättäri, Sätkäkone, Sätkärulla, Sätkyli, Kahden miehen haalari jne.). Myös muita kangas- tai muovikattoisia autoja kutsutaan rättikattoisiksi. Prototyyppisesti kulkineitten kattokin on peltiä.

Muita ulkomuodon osia ilmentävät nimet:
Akvaario = (henkilöauto) BMW 1502 Kuva (kuvan lähdeviite)
Akvaarium = (linja-auto) Ikarus
Akvaarium = (traktori) MTZ 82 jossa uusi hytti
Jäätelökioski = (kuorma-auto) Sisu 1960-luvun lopun malli
Kaapparimallin Viiatti = (henkilöauto) Fiat 600 jossa ns. kaappariovet
kaappi = (poliisiauto) pakettiauto
Kakkoskoppa = (henkilöauto) Ford Escort mk2
Kangaskatto-Ifa = (henkilöauto) IFA kangaskattoinen
kastiauto = (kuorma-auto)
Kastiga Uass = (maastoauto) UAZ lavamalli
Komonokka-Jyry = (kuorma-auto) Sisu K-140 muutamat Jyry-Sisun mallit 1960-luvulta
Lapa-Valtteri = (henkilöauto) Plymouth Valiant 1960-62
lasikaappi = (linja-auto)
Lato-Fargo = (kuorma-auto) Fargo bulldog-mallinen, 1960-luvulta
Latovolvo = (kuorma-auto) Volvo F88 Kuva (kuvan lähdeviite)
Lehmänselkä = (kuorma-auto) Fargo 1950-luvulta
Linnupüüdja = (henkilöauto) Moskvits 400 tai 401
Lokinsiipi = (henkilöauto) Mercedes-Benz W198 Kuva (kuvan lähdeviite)
Lumivalgekese kirst = (henkilöauto) Volvo 480 tai P1800ES
Matkalaukku-Sisu = (henkilöauto) Sisu B-79SP
Neliveto = (henkilöauto) Moskvits 400 tai 401
näkötorni = (linja-auto)
Panoraamaooppeli = (henkilöauto) Opel Rekord 1950-l. Kuva (kuvan lähdeviite)
Perse-edes = (henkilöauto) Volkswagen "Kupla"
Persedes = (henkilöauto) Volkswagen "Kupla"
Perseedes = (henkilöauto) Volkswagen "Kupla"
Peräesko = (henkilöauto) Ford Orion
Petteri Punakuono = (kuorma-auto) Bedford jossa punainen hyttiosa
pitkäpelli = (henkilöauto) suurikokoinen auto, amerikanrauta
Pop-niittihytti-Sisu = (kuorma-auto) Sisu M-sarja
puhelinkioski = (kaivinkone) pieni kaivuri Kuva (kuvan lähdeviite)
Pyrstöfiude = (henkilöauto) eräs Kilpa-ajaja Almin auto 1930-l.
Rukki = (henkilöauto) Ford
Rätticitikka = (henkilöauto) Citroen 2CV
Rättikatto = (henkilöauto) Citroen 2CV
Rättisitikka = (henkilöauto) Citroen 2CV
Rättisitruuna = (henkilöauto) Citroen 2CV
Sata-aakkonen = (henkilöauto) Datsun 100A Kuva (kuvan lähdeviite)
Sata-ampeeri = (henkilöauto) Datsun 100A Kuva (kuvan lähdeviite)
Siipicossu = (henkilöauto) Ford Sierra Cosworth mk1 Kuva (kuvan lähdeviite)
Sätkäkone = (henkilöauto) Citroen 2CV Kuva (kuvan lähdeviite)
Sätkärulla = (henkilöauto) Citroen 2CV Kuva (kuvan lähdeviite)
Toosa = (henkilöauto) jokin pieni auto
Ykkösauto = (henkilöauto) eräs Datsun val. nro. 000001
Ylioppilasvalmetti = (traktori) Valmet 1102 ja muut 1979-83 valmistetut mallit
Esitettyjen nimien lukumäärä: 45

E:6.4.3.4 Osia konepellin alla

Edellä on käsitelty kulkineen ulkopuolelta nähtävistä teknisistä osista juontuvia nimiä. Näkymättömissäkin olevista osista juontuu kuitenkin joukko nimiä, jotka tosin ovat usein myös ääneen ja etenkin käytettävyyteen viittaavia. Tällaisia teknisiä erikoisominaisuuksia ovat moottorin sijoituspaikka (Persedes 'Kuplavolkkari', mahuri 'linja-auto, jossa moottori akselien välissä') tai rakenne (Boxeripommi 'Subaru', Kaksi tahtia liikaa 'Wartburg') sekä poikkeavat voimansiirtotekniikat (Remmivolvo 'Volvo 300-sarja', Tulppaanipuimuri 'Volvo 400-sarja tai mikä tahansa Hollannissa valmistettu etuvetoinen Volvo tai S/V40' ja Vajaaveto 'etuvetoinen Audi'). Moottorin lajia ilmaisee epäsuorasti myös sen käyttämä polttoneste (Pikikirnu 'diesel-Mercedes-Benz', Petroolisaappi 'Saab 96 Petro)'. Nimet osoittavat, että oletuksenmukainen auton polttoneste on bensiini ja traktorin polttoöljy, sillä niihin viittaavia nimiä ei lainkaan ole. Monissa teknisiä poikkeavuuksia painottavissa nimissä on kuultavissa kriittinenkin sävy, sillä tekniset erikoisuudet eivät aina ole tyydyttäneet käyttäjiään – menestyessään nämä olisivat tavanomaistuneet eivätkä sitten enää olisi kelvanneet nimeämisperusteeksikaan. Positiivisempana teknistä näkymätöntä erikoisuutta kuvaavana voidaan pitää esimerkiksi erään Volkswagen Golfin monimielistä yksilönnimeä Kraft Durch Discopotato, jossa disco potato viittaa tietynlaiseen turboahtimeen.

Näkymätöntä tekniikkaa ilmentävät nimet:
Firges = (henkilöauto) eräs Saab 9000 -86
jokanurkastaraappiva = (kulkine yleensä) nelivetoauto
Kumipusla = (henkilöauto) Ford Taunus TC
mahuri = (linja-auto) jossa moottori akselien välissä
Pikkulohko-Chevy = (henkilöauto) Daewoo
Sähkö-Majuri = (traktori) New Holland
Tulppaanipuimuri = (henkilöauto) Volvo 400-sarja tai mikä tahansa Hollannissa valmistettu Volvo
Esitettyjen nimien lukumäärä: 7

E:6.4.3.5 Etumaski eli keulamaski – kulkineen kasvot

Etumaski on kuin auton kasvot tai julkisivu, joihin katse kohdattaessa kiinnittyy ensimmäisenä. Eri vuosikymmeninä maskien muoto ja koko on voimakkaasti vaihdellut, ja niinpä etumaskeihin viittaavia nimiäkin tunnetaan yli 20. Ehkä tunnetuin etumaskiin viittaava nimi on dollarihymy 'iso amerikkalainen auto', jonka taustalla oleva "hymy" saattaisi hyvinkin olla peräisin Buickista:

The Buick styling cue (dating from the 1940s) that has most often reappeared, though, is for the grille to be a horizontal oval with many thin vertical chromed ribs bulging forward. This has sometimes been called the Buick "dollar grin" particularly on the early 1950s models, which had thick, highly-polished ribs that somewhat resembled teeth. The 1950 model took this tooth theme to its extreme as the teeth crossed over the bumper exposing the 1950 "grin". The 1951 model reined in the theme bringing the teeth back behind the bumper. (WP (en) s.v. Buick.)

Myöhemmin dollarihymyn pohjalta on analogisesti muodostettu taalahymy, frangihymy, jenihymy ja puntahymy. Hymy- tai suumetaforaan liittyy myös Volgan vanhoista malleista käytetty nimi Harvahampainen antilooppi. Keulassa on voitu hymyn lisäksi nähdä muitakin asioita, mihin viittaavat esimerkiksi nimet Luuranko-Fargo '1950-l. Fargo-ka.', Pillunokka-Ford 'Ford-ka. 1938–1939' ja Viiksi-Simca 'Simca Aronde'. Lisäksi jotkin nimet viittaavat keulamaskin väreihin (Nikkelinokka, Homenokka, Keltanokka, Kermanokka jne.). Metaforinen Vauxhall Cheveten nimi Sammakkonaama (engl. froggy face) taas ottaa huomioon koko keulaosan muotoilun valot mukaan luettuina.

Etumaskia ilmentävät nimet:
dollarihymy = (henkilöauto) iso amerikkalainen auto
frangihymy = (henkilöauto) ranskalainen isokokoinen auto
Harjasniska = (kuorma-auto) Fargo 1950-l. Kuva (kuvan lähdeviite)
Harvahampainen antilooppi = (henkilöauto) Volga v. 1962 asti
Homenokka = (traktori) Valmet 565 tai 566
jenihymy = (henkilöauto) japanilaisvalmisteinen iso auto
Keltanokka = (kuorma-auto) Ford 1946-1947,1946-1948 Kuva (kuvan lähdeviite)
Kermanokka = (kuorma-auto) Ford 1939-1940,1942
Koerakont = (henkilöauto) Ford Escort mk 1
Luunokka = (kuorma-auto) Ford 1946-47
Luuranko-Fargo = (kuorma-auto) Fargo 1950-luvulta
Munakeula = (kuorma-auto) Magirus 4x2 mallit, 1950-60-luku Kuva (kuvan lähdeviite)
Munanokka = (kuorma-auto) Marigus 1951- Kuva (kuvan lähdeviite)
Naeratav põrsas = (henkilöauto) Saab 96 erityisesti punaisena ja edestä katsottuna
Nikkelinokka = (kuorma-auto) Chevrolet vm. 1946 Kuva (kuvan lähdeviite)
Ninakaru = (henkilöauto) Volkswagen 411
Patanokka = (kuorma-auto) Mercedes-Benz toisessa lähteessä mainittaisiin malliksi 1513
Patanokka = (kuorma-auto) Volvo L150 tai LV132D; eri lähteissä eri mallinumeroita Kuva (kuvan lähdeviite)
Patanokka-Volvo = (kuorma-auto) Volvo 1939- Kuva (kuvan lähdeviite)
Peltinaama = (pakettiauto) Toyota Hi-Ace 1970-l.
Pillunokka-Ford = (kuorma-auto) Ford Kuva (kuvan lähdeviite)
Pornokeula = (kuorma-auto) Ford 1938-39 Kuva (kuvan lähdeviite)
Pornokeula-Hoppa = (kuorma-auto) Ford 1938-1939 Kuva (kuvan lähdeviite)
puntahymy = (henkilöauto) iso brittiläisvalmisteinen auto
Ruplahymy = (henkilöauto) ZIM
Räkänokka = (kuorma-auto) Ford 1946-47
Sammakkonaama = (henkilöauto) Vauxhall Chevette Kuva (kuvan lähdeviite)
taalahymy = (henkilöauto) amerikkalainen iso auto
Uuninluukku = (henkilöauto) BMW
Viiksi-Simca = (henkilöauto) Simca Aronde Kuva (kuvan lähdeviite)
Vittunokka = (kuorma-auto) Ford 1938-39
Esitettyjen nimien lukumäärä: 31

E:6.4.3.6 Keulamerkki ja logo

Etumaskin lisäksi keulaan on usein sijoitettu myös autonvalmistajan logo tai jokin muu mallille tai merkille ominainen keulakoriste. Valmistajien tunnuseläimiin viittaavat mm. Aarnikotka 'Vauxhall', Jellona eli Leijona 'Peugeot' ja Tukkasotka 'Škoda 120' ∼ Sotka 'Škoda'. Eläimellisiä keulakoristeita on ollut myös Volgalla ja Singerillä: Hevosenpää-Singer 'Singer Hunter' ja Hirvenpää ∼ Hirvenpää-Volga ∼ Hirvikeula-Volga ∼ Hirvi-Volga 'Volga v. 1962 asti'. Keulamerkkinimien attraktiokeskukset ovat keulamerkeistään erittäin tunnetut Mercedes-Benz (Johtotähti, Kiertotähti, Tenavatähti) ja Audi (Sonninrenkaat, Olympiavolkkari, Rinkelimersu).

Varsinaisten keulamerkkien ja etumaskien lisäksi keulalla oleviin koristuksiin viittaavat Maapallo ~ Maapallo-Taunus 'Ford Taunus 12m G13 tai 15m (1950-l.)' ja Piikkinokka-Mosse 'Moskvitš 401 (n. 1954–60)'. Maapallo-Taunuksen keulassa on pyöreä maapallo, ja Piikkinokka-Mossen nokalla on pieni piikki.

Keulamerkkiä ilmentävät nimet:
Aarnikotka = (henkilöauto) Vauxhall Kuva (kuvan lähdeviite)
Deekoovee = (henkilöauto) Audi Kuva (kuvan lähdeviite)
Harvahampainen antilooppi = (henkilöauto) Volga v. 1962 asti
Hevosenpää-Singer = (henkilöauto) Singer Hunter Kuva (kuvan lähdeviite)
Hirvenpää = (henkilöauto) Volga v. 1962 asti Kuva (kuvan lähdeviite)
Hirvenpäävolga = (henkilöauto) Volga v. 1962 asti Kuva (kuvan lähdeviite)
Hirvi-Volga = (henkilöauto) Volga vm. 1962 asti Kuva (kuvan lähdeviite)
Hirvikeula = (henkilöauto) Volga vm. 1962 asti Kuva (kuvan lähdeviite)
Hirvikeula-Volga = (henkilöauto) Volga Kuva (kuvan lähdeviite)
Hobune = (henkilöauto) Ferrari
Jellona = (henkilöauto) Peugeot
Johtotähti = (henkilöauto) Mercedes-Benz
Johtotähti = (henkilöauto) Mercedes-Benz W124
Jänestega Jawa = (moottoripyörä) K Kovrovets-kulkineet, erityisesti K-175 Kuva (kuvan lähdeviite)
Jänku = (moottoripyörä) K-175 Kuva (kuvan lähdeviite)
Jänku = (moottoripyörä) K 175 Kuva (kuvan lähdeviite)
Jänku-Jawa = (moottoripyörä) K 175 Kuva (kuvan lähdeviite)
Jänkujaava = (moottoripyörä) K-175 Kuva (kuvan lähdeviite)
Kits = (henkilöauto) GAZ 69
Kukepildika auto = (henkilöauto) Skoda
Leijona = (henkilöauto) Peugeot
Maakera-Taunus = (henkilöauto) Ford Taunus 12M (G13 ja G13RL) ja 15M (G4 ja G4B) Kuva (kuvan lähdeviite)
Maapallo = (henkilöauto) Ford Taunus 12M (G13 ja G13RL) ja 15M (G4 ja G4B) Kuva (kuvan lähdeviite)
Maapallo-Taunus = (henkilöauto) Ford Taunus 12M (G13 ja G13RL) ja 15M (G4 ja G4B) Kuva (kuvan lähdeviite)
Neljarõngaline = (henkilöauto) Audi
Olympia-Ifa = (henkilöauto) Audi Kuva (kuvan lähdeviite)
Olympiavolkkari = (henkilöauto) Audi Kuva (kuvan lähdeviite)
OOOOpel = (henkilöauto) Audi
Piikkinokkamosse = (henkilöauto) Moskvits 401 Kuva (kuvan lähdeviite)
Pillu = (henkilöauto) Renault
Propeller = (henkilöauto) BMW
Põdõr = (traktori) TDT 55A
Rinkelikeula = (henkilöauto) Audi
Rinkelimersu = (henkilöauto) Audi
Rinkelipussi = (henkilöauto) Audi
Ruusutraktori = (traktori) eräs David Brown Kuva (kuvan lähdeviite)
Sonninrengas = (henkilöauto) Audi
Sotka = (henkilöauto) Skoda
Tenavatähti = (henkilöauto) Mercedes-Benz W201
Tenavatähti = (henkilöauto) Mercedes-Benz W202
Tukkasotka = (henkilöauto) Skoda 120
Väle põder = (henkilöauto) GAZ 21 (Volga)
Välk = (henkilöauto) Opel
Esitettyjen nimien lukumäärä: 43

E:6.4.3.7 Muita koristeellisia yksityiskohtia

Kulkineissa on suuri joukko erilaisia koristeellisia yksityiskohtia, joista osalla saattaa olla myös tekninen tarkoitus; vaikkapa koristeelliset siivekkeet saattavat vaikuttaa kulkineen ohjattavuuteen mm. ohjailemalla ilmavirtoja. Tarkka rajanveto teknisen osan ja koristelun välillä onkin mahdotonta. Osia, joita nimissä tuodaan esiin, ovat erilaiset takaosan siivekkeet (Jättisiipi 'Cadillac vm. 1959', Piikkiperse-Skooda 'Škoda Octavia -63', Torahammas 'eräs Volvo S40') ja "rypyt" (Ryppypeppu 'Renault 4CV'), koristeelliset puskurit, konepellin muotoilu (Lehmänselkä 'Fargo-ka. 1950-l.') ja puujäljitelmäkyljet. Lisäksi huomiota on kiinnitetty moniin erikoisempiin yksityiskohtiin, kuten ikkunanpielten väreihin, autossa oleviin Suomen lippuihin ja Buickien kyljessä oleviin koristereikiin. Automallin yleistä koristeellisuutta taas tuo esiin nimi Barokkitaunus 'Ford Taunus 17M 1950-l.'.

Muita koristeellisia yksityiskohtia ilmentävät nimet:
Barokkibemari = (henkilöauto) BMW 502 1950-l. Kuva (kuvan lähdeviite)
Barokkienkeli = (henkilöauto) BMW 502 tai 501
BarokkiTaunus = (henkilöauto) Ford Taunus 17M 1950-luvulta Kuva (kuvan lähdeviite)
Galvanoidut listat sivuilla = (henkilöauto) Skoda 120 GLS tai 130 GLS Kuva (kuvan lähdeviite)
Jättisiipi = (henkilöauto) Cadillac vm. 1959
Kettunokka-Skoda = (henkilöauto)
Kolmireikä-Buick = (henkilöauto) Buick 1949- mallit, joissa kolme "reikää" sivuissa Kuva (kuvan lähdeviite)
Kromicorvette = (henkilöauto) Chevrolet Corvette vm. 1958-62
Kromipuskuri = (henkilöauto) Saab 99 1969-1971
Kynitty kana = (henkilöauto) Chrysler vm. 1962
Kõrvik = (henkilöauto) ZAZ 966 -968 Kuva (kuvan lähdeviite)
leppäjeeppi = (henkilöauto) General Motors farmari jossa puujäljitelmäkyljet
lippulada = (henkilöauto) Lada jossa Suomen lippu
Listat sivuilla = (henkilöauto) Skoda 120 LS tai 130 LS
Nelireikä-Buick = (henkilöauto) Buick
Nelireikänen = (henkilöauto) Buick Roadmaster
Panda = (pakettiauto) eräs Ford Transit
Piikkiperse-Skooda = (henkilöauto) Skoda Octavia 1959-64 Kuva (kuvan lähdeviite)
Ryppykylki = (henkilöauto) Buick vm. 1960
Ryppypemppu-Renu = (henkilöauto) Renault 4CV Kuva (kuvan lähdeviite)
Ryppypeppu = (henkilöauto) Renault 4CV
Salamapyörä = (polkupyörä) eräs Kolmipyöräinen lastenpolkupyörä
Siipi-Octavia = (henkilöauto) Skoda Octavia 1961-64 Kuva (kuvan lähdeviite)
Siipicadillacci = (henkilöauto) Cadillac vm. 1959 Kuva (kuvan lähdeviite)
Siipicädi = (henkilöauto) Cadillac vm. 1959 Kuva (kuvan lähdeviite)
siipijenkki = (henkilöauto) amerikkalainen ja siivekäs
Siipimersu = (henkilöauto) Mercedes-Benz W110 tai W111 Kuva (kuvan lähdeviite)
Torahammas = (henkilöauto) eräs Volvo S40 Kuva (kuvan lähdeviite)
Tuplapuskuri = (henkilöauto) Mercedes-Benz W116
Esitettyjen nimien lukumäärä: 29

E:6.4.3.8 Kulkineen sisätilan näkyvät ominaisuudet

Vaikka edeltävä tarkastelu onkin keskittynyt lähinnä kulkineen ulkopuolelta havaittaviin osiin, etenkin auton sisätila on siksi käytetty ja moni-ilmeinen tila, että myös se kirvoittaa nimiä. Yksilönnimiä on saatu muun muassa autojen penkinpäällisistä: Huora-ambulanssi 'eräs Oldsmobile Delta 88 -79', Muumimobiili 'eräs Saab 96', Nahkasaappi 'eräs Saab 900 -84' ja Salamaseepra 'Lada "Nappis" -86'. Penkinpäällisten lisäksi autoa voi personoida taustapeilin varteen ripustettavin esinein, joista tunnetuimpia lienevät karvanopat (Noppa-Corolla 'Toyota Corolla 1970-l.). Sisustukseen viittaavina voidaan myös pitää informanti H71:n omistaman vm:n 1952 Fordson-pakettiauton nimiä Sika-auto ja Porsasauto. Informantti kertoi pitäneensä auton penkittömässä takaosassa pahnoja huvikseen (1980-luvulla), minkä johdosta ihmiset nimittelivät hänen autoaan. Käsitykseni mukaan nimi on kuitenkin tätä vanhempi ja informantin toiminta näin nimen pohjalta syntynyttä humoristista provokaatiota.

Nimiä on annettu myös sisätilan teknisluonteisempien erikoisuuksien mukaan. Joistakin 1920-luvun Ford-malleista käytetään nimeä Viiksi-Hoppa ∼ Viiksiniekka-Hoppa ∼ Viiksivoorti ohjauspyörän tangon sivuilla olevien viiksimäisten vipujen mukaan. Ratin vasemmalla puolella on viiksi, josta säädetään sytytystä. Ratin oikealla puolella on viiksi, joka toimii käsikaasuna. Auton omituiseen kojelautaan taas viittaa H35:n BMW 320:stä käyttämä nimi Avaruussukkula. Ammattiautojen sisätilojen erikoisominaisuuksiin taas viittaavat metonyyminen mittari 'taksi' ja sänkyauto 'ambulanssi'.

Kulkineen sisätilan osia ilmaisevat nimet:
Avaruus-Sika = (henkilöauto) Volvo 480
Avaruussukkula = (henkilöauto) BMW 320
haavi = (poliisiauto)
Huora-ambulanssi = (henkilöauto) eräs Oldsmobile Delta 88 vm. 1979
huora-ambulanssi = (henkilöauto) iso amerikkalainen auto
mittari = (taksi)
Muumimobiili = (henkilöauto) eräs Saab 96 jossa muumikuvioiset penkinpäälliset
Mörkö = (kuorma-auto) Ford saf Hercules 1950-luku
Nahka-Mondeo = (henkilöauto) eräs Ford Mondeo Ghia
Nahkasaappi = (henkilöauto) eräs Saab 900 vm. 1984
Noppa-Toyota = (henkilöauto) Toyota Corolla 70-luvulta Kuva (kuvan lähdeviite)
Noppacorolla = (henkilöauto) Toyota Corolla KE20 Kuva (kuvan lähdeviite)
Noppakorolla = (henkilöauto) Toyota Corolla takavetoinen 1970- ja 1980-l. Kuva (kuvan lähdeviite)
Salamaseepra = (henkilöauto) eräs Lada "Nappis" vm. 1986
Sika-auto = (pakettiauto) Fordson vm. 1952
sika-auto = (linja-auto) eräs Tervalammen alkoholistien hoitolaitoksen auto, jolla hoidettavia kuljetetaan.
Sitruuna = (henkilöauto) eräs Simca 1100
sohvapyörä = (moottoripyörä)
sänkyauto = (ambulanssi)
Tipparellu = (henkilöauto) Renault R4
Tipparenu = (henkilöauto) Renault R4
Typylavakatsi = (kuorma-auto) GAZ
Viiksi-Hoppa = (henkilöauto) Ford T Kuva (kuvan lähdeviite)
Viiksiniekka-Hoppa = (henkilöauto) Ford T Kuva (kuvan lähdeviite)
Viiksivoorti = (henkilöauto) Ford A Kuva (kuvan lähdeviite)
Esitettyjen nimien lukumäärä: 25

E:6.4.3.9 Materiaali nimeämisperusteena

Kulkineelle voidaan ammentaa nimiä myös kulkineen valmistusmateriaalista. Koska hyvän nimen edellytys yleensä on, että se erottaa kohteensa toisista samanlajisista kohteista, nimissä osoitellaan erityisesti poikkeavia valmistusmateriaaleja. Toisen maailmansodan jälkeisen materiaalipulan vuosina erityisesti itäblokin maissa monissa eri automalleissa (mm. IFA, Trabant ja Škoda) kokeiltiin erilaisia luonnon- ja tekokuiduista valmistettuja edullisia pintamateriaaleja, joita nimissä luonnehditaan pahviksi tai levyksi (mm. IsinFaneriAuto 'IFA', Kovalevy eli Pahvimalli eli Pleksiferrari 'Trabant'. Suomessakin edulliset, kevyet ja vähän kuluttavat "pahviautot" olivat aluksi suosittuja, joten on syytä epäillä, että osa pahvi-nimistä (tai ainakin niiden sävy) on syntynyt vasta uudempien ja parempien autojen tultua enenevässä määrin markkinoille. Myös puu-nimiä on aineistossa jonkin verran. Poikkeavia materiaaleja on käytetty myöhempinäkin vuosikymmeninä, kun kulkineita on pyritty kehittämään kevyiksi ja polttoainetta säästäviksi. Viittauksen muovimateriaaleihin sisältävät mm. kissanlaatikko 'japanilaisvalmisteinen auto' ja muovikuula 'uudenaikainen japanilaisvalmisteinen moottoripyörä'.

Kulkineet ovat siis prototyyppisesti metallisia. Monet metallisuuden sisältävät nimet (mm. Ratakisko, amerikanrauta, Pelti-Heikki rikkovat sitä periaatetta vastaan, että kulkineet (ja kaikki muukin) nimetään jonkin erottuvan ja epätavallisen ominaisuuden mukaan. Tämä tulee tulkita siten, että metalliviittauksen sisältävissä nimissä tällä metalliviittauksella on jokin erityinen tarkoitus. Kun asian nimessä tuodaan esiin kohteelle lähes itsestäänselvästi kuuluvaa ominaisuutta (Vesijärvi, Märkäsuo, Levy-yhtiö, olla ihmisiksi), tarkoitetaan, että tätä ominaisuutta on kohteessa prototyyppistäkin enemmän. Vesijärvet ovat siis laajoja, ihmisiksi oltaessa käyttäydytään ikään kuin tavallistakin paremmin tai sopivammin. Samalla tavoin pelti ja rauta kulkineitten nimessä merkinnevät sitä, että kulkine on tavanomaistakin peltisempi. Amerikanraudat eli jenkkipellit ovat siis tavallista autoa suurempia ja "peltisempiä". Metallisuus tulee usein esiin myös eräänlaisena sivutuotteena muun nimeämisperusteen ilmituonnin yhteydessä. Esimerkiksi muutamista Volvo-malleista käytetty metaforinen nimi Ratakisko paitsi ilmentää mallien pituutta, kulmikkuutta ja kankeutta, myös tuo esiin valmistusmateriaalin. Jossain määrin kulkineitten valmistamiseen metallimateriaaleista viittaavat myös monet purkki-metaforaa hyödyntävät autonnimet.

Varsinaisen valmistusmateriaalin lisäksi nimessä saatetaan tuoda esiin jonkin tietyn osan materiaali. Omana aikanaan suosittuja olivat esimerkiksi farmariautojen kylkien puujäljitelmäosat, jotka ovat kirvoittaneet nimet Lankku 'puukylkinen farmariauto', Leppäjeeppi 'GM-farmari jossa puujäljitelmäkyljet' ja puukylkifarkku 'amerikkalainen puujäljitelmäkylkinen farmariauto'.

Materiaalia ilmentävät nimet:
Alumiinilaiva = (henkilöauto) Audi A8
Isin FaneriAuto = (henkilöauto) IFA
jenkkirauta = (henkilöauto) "vanhanmallinen jenkkiauto"
Kahden miehen haalarit = (henkilöauto) Citroen 2CV
Kangaskatto-Ifa = (henkilöauto) IFA kangaskattoinen
kissanlaatikko = (henkilöauto) japanilaisvalmisteinen auto
Komposiittiohjus = (henkilöauto) Audi 100 tai 200, typ 44, korotettuna
kumijalka = (henkilöauto) etenkin taksista
kumikenkä = (taksi)
Kumilehmä = (moottoripyörä) BMW vanhat bokseri-BMW-pyörät
Kuulikindel = (henkilöauto) Moskvits 401
Leuhupelli = (henkilöauto) "amerikanrauta"
länsirauta = (henkilöauto) länsieurooppalainen tai amerikkalainen auto
Muovikuula = (moottoripyörä) nykyiset japanilaisvalmisteiset
Neljän hengen haalarit = (henkilöauto) Citroen
Niittikoppi = (kuorma-auto) Sisu M-162 tai M-sarja
Oikein Paksulti Eristettyä Läkkipeltiä = (henkilöauto) Opel
Papist bussi = (linja-auto) TA 6
Pleksiferrari = (henkilöauto) Trabant
putkikameli = (polkupyörä)
Ratakisko = (henkilöauto) Volvo 200-sarja myös 700- ja 900-sarjat
rimpuilurauta = (polkupyörä)
Rätticitikka = (henkilöauto) Citroen 2CV
Rättikatto = (henkilöauto) Citroen 2CV
Rättisitikka = (henkilöauto) Citroen 2CV
Rättisitruuna = (henkilöauto) Citroen 2CV
Sohva = (moottoripyörä) katettu, laajalti varustettu matkamoottoripyörä, esim. Honda Gold Wing.
Soomuk = (henkilöauto) BMW 7-sarja
Esitettyjen nimien lukumäärä: 28

E:6.4.3.10 Rekisteritunnukset

Rekisteritunnukset ovat kulkinelajeittain yksilöllisiä ja yksilöiviä. Näin ollen rekisteritunnuksiin perustuvat nimet ovat aina yksilönnimiä. Rekisteritunnuksiin perustuvia yksilönnimiä on luultavasti enemmän kuin mitä aineistoon on saatu. Kaikki rekisteritunnukset eivät toki kelpaa nimien materiaaliksi.

Rekisteritunnuksista ja muista autossa lukevista teksteistä juontuvat nimet eroavat muista osaan viittaavista nimistä siten, että niiden nimeämisperusteena on kielenaines tai rekisteritunnusten tapauksessa pikemminkin kielenainekselta näyttävä grafeemimateriaali. Rekisteritunnuksen grafeemimateriaalin (tyypillisimmillään mielivaltainen kolmen kirjaimen ja kolmen numeron yhdistelmä) numero-osan tulkintaa on selvitelty erityiskilpiaiheisella sivustolla kilvet.com.

Numeroiden käyttö kirjaimina

Jotta kilpiin saataisiin muodostettua sanoja (kolmea kirjainta pitempiä) käytetään joitakin numeroita myös kirjaimina. Tämä on tietysti aivan epävirallista, mitään sääntöjä näistä ei ole: 0=O, 1=I (joskus myös pieni L), 2=Z, 3=E (vain peilikuva, jossain määrin käytössä silti), 5=S, 6=G, 7=T, 8=B. Joissakin maissa on käytössä myös esim. 4=A, mutta Suomen kilvissä tuota ideaa näkee hyvin vähän, koska meidän kilpiemme nelonen ei kovinkaan paljoa A-kirjainta muistuta.

Mainituista sovellutuksista ehdottomasti yleisimmät ovat O,I,S. Muita kannattaisikin ehkä käyttää harkiten, ainakin jos haluaa ihmisten ymmärtävän kilven sanoman tai edes huomaamaan että kilvessä on jotain erikoista. Esimerkkinä voisi olla kilpi ART-157, jonka huomaisi erityiskilveksi helposti vasta jos autossa olisi jokin teksti tai logo jossa mainitaan sana "ARTIST"... yleisesti ottaen voisi sanoa, että mitä lyhyempi kilpi, sen parempi. Ne huomataan ja ymmärretään yleensä helposti.

Erityiskilpien hankinnassa pyritään Kilvet.comin mukaan usein valitsemaan rekisteritunnus, joka sisältää esimerkiksi autonomistajan nimen tai nimikirjaimet tai muuta omistajaan viittaavaa aihetta. Auton nimenkin erityiskilvet toki voivat sisältää. Suomessa ostettu kolmen kirjaimen ja kolmen numeron yhdistelmä ei kuitenkaan kykene tuottamaan yhtä sanamaisia ilmauksia kuin ruotsalaiset vastineensa kuudella kirjainmerkillä. Kvillerud (1994: 230, 234) mainitsee autonniminä esimerkiksi rekisteritunnukset LADYNS ja HINDÅS. Jo ennen kun erityiskilpiä ryhdyttiin myöntämään 1989, sattuvia kilpiä syntyi kuitenkin sattuman kautta. Sattuman arvaamattomuuden vuoksi Ajoneuvohallintokeskus on Kilvet.comin mukaan myös jättänyt vuosien varrella myöntämättä tiettyjä monimerkityksisiä kirjainsarjoja, esimerkiksi SA, FBI, HIV, KGB ja RIP. Tällaiset rekisteritunnuksen kirjainosat olisivat saattaneet stigmatisoida auton käyttäjän.

Edellä erityiskilvistä johdannonomaisesti sanottu pätee soveltuvin osin myös rekisteritunnuksesta juonnettuihin yksilönnimiin. Rekisterintunnuksen kirjainosaa voidaan siis hyödyntää sellaisenaan ja numero-osaa edellä mainitulla tavalla typografisen yhdennäköisyyden mukaan kirjaimiksi muuntaen. Kirjainosan merkitys on yleensä hallitsevampi lukusuunnan (vasemmalta oikealle) ja kirjainyhdistelmien lukuja suuremman "kielellisyyden" vuoksi. Erityisen luontevasti rekisterikilven kirjain- ja numerosarja käyvät nimenantoon, kun ne muistuttavat jotain kielenilmausta, joko sellaisenaan tai pienin muutoksin. Rekisteritunnuksessa nähtävää kirjainjonoa voidaan typistää, täydentää (yleensä suffiksoida) tai muokata, jotta saavutetaan haluttu lopputulos. Tämän vuoksi rekisteritunnukseen perustuvat nimet muistuttavat muodostukseltaan sekundäärinimiä.

Seuraavassa luettelossa tuntemattomaksi jääneet rekisteritunnuksen numerot on korvattu ?-merkillä. Jos rekisteritunnuksen numero-osa ei ole vaikuttanut nimenantoon, se on jätetty pois. Rekisteritunnuksesta saadut nimet:

Aasi = (henkilöauto) eräs Volkswagen "Kupla"
Agnes = (maastoauto) eräs Volkswagen Transporter
Aku Ankka = (maastoauto) eräs Toyota HJ
Anni = (henkilöauto) eräs Saab 99
Atsy = (henkilöauto)
Aunus = (henkilöauto) eräs Lada
Azerbaidzan = (henkilöauto) eräs Volkswagen Passat
Belji = (henkilöauto) eräs Saab 900 ehkä vm. 1987
Biojäte = (farmariauto) eräs Citroen jokin, jossa sähköiset jouset
Bumtsi = (henkilöauto) eräs Citroen Berlingo vm. 2010
Eki = (henkilöauto) eräs Volvo PV
Fani = (henkilöauto) eräs Ferrari
Fuuga = (henkilöauto) eräs Volvo V40 vm. 2004
Hupi = (henkilöauto) eräs Opel Kadett vm. 1985
Husky = (henkilöauto) eräs Citroen Berlingo vm. 2011
Hyi = (henkilöauto) eräs Volvo S40 vm. 2000
Ida = (henkilöauto) eräs Volvo PV
Irma = (henkilöauto) eräs Volvo Amazon
JEZ = (matkailuauto) eräs Fiat Ducato
Jupu = (maastoauto) eräs Mitsubishi vm. 2000
Kaapo = (henkilöauto) eräs Citroen Xantia vm. 1994
Kaasisen herrasperhe 7 = (henkilöauto) eräs Mercedes-Benz vm. 1960 (?)
Kaitsu = (henkilöauto) eräs Mitsubishi Lancer vm. 1991
Kya = (henkilöauto) eräs Toyota
Lilli = (henkilöauto) eräs Volvo V70
Lillis = (henkilöauto) eräs Volkswagen
Liz Taylor = (henkilöauto) eräs
Luigi = (henkilöauto) eräs Citroen ZX
Mao Zedong = (henkilöauto) eräs Volvo 142 vm. 1974
Masi = (henkilöauto) eräs Fiat 600
Missi = (henkilöauto) eräs Fiat 600
Motor Club Lada = (henkilöauto) eräs Lada 1200
Ninni = (henkilöauto) eräs Lada
Nupukka = (henkilöauto) eräs Honda noin vuosimallia -88
Nytky = (henkilöauto) eräs Fiat Grande Punto 1.4 vm. 2006
Oiva = (henkilöauto) eräs Volkswagen Golf
Oja = (pakettiauto) eräs Mercedes-Benz vm.1979
Osku = (henkilöauto) eräs Opel 1990-l. lopulta
Rafu = (henkilöauto) eräs Volkswagen
Risto-Matti = (mopo) eräs skootteri
Rouva = (henkilöauto) eräs Mercedes-Benz
ROX = (henkilöauto) eräs Ford Transit
Seksi = (henkilöauto) eräs Opel Kadett vm. noin 1980
Sökö-Sakke = (henkilöauto) eräs Volvo 850 vm. 1992
Tiki 48 = (henkilöauto) eräs Ford Ka vm 1998
Tirppa = (henkilöauto) eräs Volkswagen Golf
Tubi = (henkilöauto) eräs Peugeot 404
Tykki = (henkilöauto) eräs Saab 9-5 Aero
Ura = (henkilöauto) eräs Ford Fiesta 1980-luvun alusta
Very Important Bitch = (henkilöauto) eräs Renault vm. 1999
Ziu = (henkilöauto) eräs BMW
Zorro = (henkilöauto) eräs Toyota Yaris kirkkaanpunainen
Ötzi = (henkilöauto) eräs Saab 900 vm. 1992
Esitettyjen nimien lukumäärä: 53

Rekisteritunnuksista on siis saatu muokkaamalla naisennimiä (Anni, Irma, Lilli) ja naistarkoitteisia appellatiiveja (Missi, Rouva ja Very Important Bitch) ja miehennimiä (Eki, Masi, Risto-Matti). Ida ja Eki ovat sisältyneet rekisteritunnukseen jo sellaisenaan. Se, että rekisteritunnuksissa nähdään nimenomaan henkilönnimiä ja -nimityksiä, liittyy yksilönnimissä yleisemminkin ilmenevään pyrkimykseen nähdä kulkine yksilöllisenä ja elollisena. Lisäksi tunnuksista on saatu muita appellatiiveja ja propreja (Aunus, Motor Club Lada, Ura ja Tykki). Muutamissa tapauksissa nimenä käytetään myös rekisteritunnusta sellaisenaan, vaikkei homonyymistä ilmausta olekaan olemassa (Atsy, Kya, Tiki neljäkasi).

E:6.4.3.11 Muut kulkineessa lukevat tekstit

Rekisterikilpien lisäksi autoissa on jonkin verran muitakin tekstejä graafisesti erikoisista mallinimistä jonkin osan valmistajan tunnuksiin. Tällaisista ovat syntyneet nimet Asteekki ~ Asteekki-jumala ~ Asterix-Lada 'Lada 1992–1995' (← Axtec-kaasutinjärjestelmä), BeeAaKolomonen 'Lada' (← ВАЗ), Booah 'eräs Lada' (← ВОДА), Bot 'eräs Talbot' (mallinimikyltistä putosi puolet), Luukas ~ Apostoli 'eräs Mini' (← Lucas-sähkölaitteet), Nopo 'Helkama Mopo' ja Varis 'Toyota Yaris'. Periaatteessa näihin nimiin voitaisiin lukea kaikki mallinimet, jotka perustuvat alkukielisen nimen kirjainasun suomenkieliseen tulkintaan, eli suurin osa tämän työn sekundääreistä nimistä. Esimerkiksi kaikki Datsun 100A -auton nimet, jotka perustuvat mallitunnuksen 100A käsittämiseen sulakkeen ampeerimerkinnäksi (Sata-ampeeri jne.), perustuvat todennäköisesti juuri mallitunnuksen näkemiseen autossa. Erilliksi kansanomaisiksi nimiksi tällaiset tulkinnat voidaan kuitenkin lukea vain silloin, kun ne ovat – näkökulman mukaan – erityisen luovia tai epäonnistuneita. (Jos Fordia sanotaan Fordiksi, koska siinä lukee Ford, mitään uutta ei synny.)

Autossa oleviin teksteihin liittyvät myös Finiel 'eräs Saab' ja Helmi-Orvokki 'eräs auto -74'. Hankolaisen saabisti kertoo Saabklubin keskustelufoorumilla, että hänen autonsa laseihin oli hiekkapuhallettu teksti FINIEL555. Informantin H55 tuttavan auton perässä taas oli 1980-luvulla tarra, jossa oli teksti "Helmi". Finiel-tekstille en keksi muuta järkevää selitystä, kuin että auton ikkunoihin olisi varkaustapausten varalta puhallettu maatunnus FIN ja auton oletettu silloinen rekisteritunnus IEL-555. Tietooni ei ole tullut esimerkiksi Finiel-merkkistä ikkunanvalmistajaa tai ikkunamateriaalia. Yhtä erikoinen tarina on myös erään Datsunin yksilönnimellä Ykkösauto. Datsunin valmistenumero, josta nimi tuli, oli nimittäin 000001.

Muuta kulkineeessa olevaa tekstiä ilmentävät nimet:
100 ampeeria = (henkilöauto) Datsun 100A Kuva (kuvan lähdeviite)
100-ampeerinen = (henkilöauto) Datsun 100A Kuva (kuvan lähdeviite)
100-Amppeeri = (henkilöauto) Datsun 100A Kuva (kuvan lähdeviite)
353-wattinen = (henkilöauto) Wartburg 353W
Anni = (moottoripyörä) Moto Guzzi Nevada Anniversario 2011
Arbuus = (henkilöauto) Subaru
Asteekki = (henkilöauto) eräs Lada
Astekki = (henkilöauto) eräs Lada 2105
Asterix = (henkilöauto) eräs Lada
Asterix-Lada = (henkilöauto) Lada
Baazka = (henkilöauto) eräs Lada
BeeAaKolomonen = (henkilöauto) Lada Kuva (kuvan lähdeviite)
Bot = (henkilöauto) Talbot
Finiel = (henkilöauto) eräs Saab
Helmi-Orvokki = (henkilöauto) eräs vm. 1974
Junansulake = (henkilöauto) Datsun 100A Kuva (kuvan lähdeviite)
kolminumeroiset = (paloauto) Tampereen palolaitoksen jauheauto T 141 ja tikasauto T 161
Kolmoskyyti = (ambulanssi) eräs jonka tunnus on s13 (saku yksi kolme)
Luukas = (henkilöauto) eräs Mini
Murtoluku-Fiat = (henkilöauto) Fiat X1/9
neloskyyti = (ambulanssi) eräs jonka tunnus on s14 (saku yksi neljä)
Nopo = (mopo) Mopo
Pottubiili = (pakettiauto) eräs Citroen Jumper
rekka = (kuorma-auto)
Varis = (henkilöauto) Toyota Yaris Kuva (kuvan lähdeviite)
Vauhtiamppeeri = (henkilöauto) Datsun 100A Kuva (kuvan lähdeviite)
Ykskakskirves = (henkilöauto) Fiat 127
Esitettyjen nimien lukumäärä: 27

E:6.4.4 Koonti kulkineen johonkin osaan viittaavista nimistä

Kulkineen osa on varsin tavallinen nimeämisperuste: osaan viittaavia nimiä on 461 (11,2 % nimistä ja 14,5 % nimeämisperuste-esiintymistä). Näistä kulkineen valoihin viittaa 39 (8,5 %), ikkunoihin, oviin yms. 45 (9,8 %) ja muihin ulkoisiin teknisiin yksityiskohtiin 57 (12,4 %) nimeä. Ulkoisiin teknisiin yksityiskohtiin viittaa kaikkinensa siis 141 nimeä (30,6 % osaan viittaavista nimistä). Koristuksiksi lukemani etumaski ( 31 nimeä), keulamerkki (44) ja muut koristukset (29) ovat 104 nimen aiheena (22,6 %), vaikka koristukset ja tekniset yksityiskohdat eivät olekaan toisistaan irrallisia asioita. Näin tämä jako onkin lähinnä teoreettinen. Monesti kulkine saakin nimensä juuri koristeellisesti muotoillun välttämättömän osansa vuoksi, kuten esimerkiksi Lokinsiipi ja Tähtiperä. Ulkoisia elementtejä ovat myös rekisteritunnukset (53 nimeä) ja muut autossa olevat tekstit (28 nimeä), jotka muodostavat yhteensä 17,6 % osaan viittaavista nimistä. On kuitenkin todennäköistä, että rekisteritunnukseen perustuvia yksilönnimiä on Suomessa tuhansia ja tässä luvussa käsitellyt nimet ovat vain jäävuoren huippu. Samoin autossa olevia tekstejä on tuhatmäärin, jos auton malli- ja merkkinimet käsitetään autossa lukeviksi teksteiksi – autojen nimiä kun voidaan omaksua niistäkin. Virolaisia rekisteritunnukseen perustuvia nimiä aineistossa ei jostakin syystä ole. Kulkineen materiaaliin viittaavia nimiä aineistossa on 60 (13 %). "Pellinalaisiin" teknisiin osiin viittaa 54 nimeä (11,7 %) ja kulkineen sisätilan teknisiin ja koristeellisiin osiin 25 nimeä (5,4 %).

Osaan viittaavat nimet jakautuvat nimen viittaustason mukaan seuraavasti:

Myös johonkin erottuvaan osaan viittaavat nimet ovat useimmin mallinimiä. Tämä on varsin luonnollista, sillä jokin erottuva osa, esimerkiksi tietynlaiset ikkunat tai valot, on useimmin juuri mallille ominainen piirre. Osaan viittaavat merkkinimet liittyvät usein keulamerkkeihin. Yksilönnimet taas kuvaavat yleensä kulkineitten yksilöllisiä erikoisuuksia. Erikoisominaisuuksiin viittaavat laji- ja alalajinimet viittaavat kulkineitten harvinaisiin ja silmiinpistäviin osiin, esimerkiksi johdinautojen "sarviin".


Siirry seuraavaan alalukuunE:6.5 Eksudaatit