Koko ja muoto – Kulkine.net


E:6.1 Koko ja muoto

E:6.1.1 Koko ja muoto nimistössä

Kohteen koko ja muoto ovat kaikissa nimistönlajeissa tyypillinen nimeämisperuste. Esimerkkeinä mainittakoon Lihapulla ja Lyhtypylväs (yleisiä henkilönnimiä kouluissa), paikannimistön Kolmikas, Pitkämäki ja Katinhäntä sekä tuotenimi Punaposki eli puhekielessä Pallo-Edam. Kulkineitten nimissä kokoon ja muotoon perustuvia ovat mm. Limppu 'Škoda 1200' ja puhelinkioski 'pieni kaivuri'.

Nimeämisperusteena pelkkä muoto tai pelkkä koko olisivat hankalasti rajattavia kategorioita. Sana pitkä merkitsee suomen kielessä sekä kohteen suurta kokoa yhteen ulottuvuuteen että myös tiettyä muotoa, pitkänomaisuutta. Perusolettamana voitaneen pitää, että esimerkiksi Pitkäjärvi on järvi, jonka pituus on merkittävästi sen leveyttä suurempi ja jonka pituus ei ole ainakaan aivan mitätön. Näin pitkä on siis myös koon ilmaisin. Toisaalta taas pelkkää kokoa on hankala ilmaista neutraalisti ilman muotoelementin mukaantuloa. Ahtaasti tulkiten lähes ainoat vain kokoa ilmaisevat sanat ovat iso ∼ suuri ja vähä ∼ pieni / pikku. Likimain kaikilla näiden osittaisilla synonyymeillä on jotakin muotoon tai johonkin muuhun viittaavia ominaisuuksia. Nimistöntutkimuksessa kokoon perustuviin nimiin voitaisiin siis lukea vain nimiä, jotka olisivat lähinnä tyyppiä Iso-Iita ja Vähä-Nikkilä. Kokoa kuvaava tuotemerkki taas olisi esimerkiksi Jättis. Kokoa ja muotoa kuitenkin kuvataan usein yhdessä ja usein metaforisesti. Pientä ja pyöreää lampea voidaan nimittää Mullinsilmäksi tai Ammeenpohjaksi (lampia Somerolla), ja pientä ja pyöreää karia Hatuksi (Sisä- ja Ulko-Hattu, Helsinki). Jopa muutamat leveät ja laakeapohjaiset Lahnajärvet ovat saattaneet saada nimensä paitsi kalastonsa myös muotonsa mukaan. Tässä esitetyn perusteella on siis luontevaa ymmärtää koko ja muoto yhdeksi nimeämisperustekategoriaksi, jonka sisällä osa nimistä painottaa enemmän kohteen muotoa ja osa kokoa, ja vain pieni osa viittaa yksin jompaan kumpaan näistä. Tästä syystä ne myös käsitellään tässä tutkielmassa yhdessä.

E:6.1.2 Kokoon ja muotoon viittaavien nimien alajaotteluita ja itse analysoidut nimet

Sekä kokoa että muotoa ilmaisevat nimet olen jakanut metaforisiin nimiin (Kirppu ja nimiin, joissa kokoa tai muotoa ilmaistaan suorasanaisesti (Pikkumosse). Näistä jälkimmäisiä on vähemmän. Metaforiset nimet taas jakautuvat alaryhmiin, jotka ovat kulmikkuutta korostavat nimet, pyöreämuotoisuutta korostavat nimet, astiamaisuutta korostavat nimet, yhdennäköisyyttä toisen kulkineen kanssa korostavat nimet sekä yhdennäköisyyttä jonkin muun esineen tai asian (esim. eläin) kanssa korostavat nimet. Luvun pohjana oleva ryhmittely on kokonaisuudessaan seuraava:

  • kulmikkuutta korostava metafora
    • aski
    • bulldog
    • kantti
    • laatikko
    • puhelinkioski
    • ruumisarkku
  • pyöreämuotoisuutta korostava metafora
    • kirppu
    • kupla
    • lahna
    • matikanpää
    • sukkula
    • sämpylä
  • mataluutta korostava metafora
  • astiamaisuutta korostava metafora
  • toinen auto muotometaforana
  • muu muotometafora
  • lähinnä kokoa ilmaiseva muotometafora
    • isous
    • pienuus
  • muoto suorasanaisesti
  • koko suorasanaisesti
    • isous
    • pienuus

E:6.1.2.1 Kulmikkuutta ja pyöreämuotoisuutta korostavat nimet

Kulkineen kulmikkuus ja pyöreys ovat suhteellisia asioita. Ihmisen luomina kulkineet ovat artefakteja ja niistä puuttuu luonnollinen pyöreys. Toisaalta ilmanvastuksen vähentämiseksi autot kannattaa muokata mahdollisimman solakoiksi ja kaarevalinjaisiksi. Eri aikojen autot ovat myös olleet muotivirtausten vuoksi erimuotoisia, toiset pyöreitä, toiset kulmikkaampia. Autoilun alkuaikoina autot olivat tyypillisesti varsin kulmikkaita, muun muassa valmistamisen helpottamiseksi. 1930–50-lukujen autot olivat hyvin pyöreitä, mutta 1970- ja 1980-luvuille tultaessa autoista tuli jälleen maskuliinisempia ja kulmikkaampia. 1990-luvulta alkaen virtaviivaiset muodot ovat jälleen olleet muodissa. Monet autot ovat saaneet nimensä vasta elämänsä ehtoopuolella, kun ne ovat jo olleet muodoltaan kovin erilaisia kuin muodissa olevat autot. Näin nimillä on osoitettu poikkeavuutta. Toisaalta taas monet muodoltaan hyvin erikoiset autot on voitu nimetä heti tuoreeltaankin.

Kulmikkuutta ja pyöreämuotoisuutta kuvaavat nimet näyttävät edelleen ryhmittyvän sumearajaisiin alaryhmiin prototyyppien ympärille. Sumearajaisuudesta seuraa, että osa nimistä olisi voitu ryhmitellä toisinkin, mikä tulee ottaa huomioon seuraavassa esitettävää tilastotietoa lukiessa. Ryhmänimet (kantti, bulldog jne.) on poimittu aineiston nimistä. Seuraavassa esitetään näitä ryhmiä havainnollistavat piirrokset sekä näihin liittyvät nimiluettelot ja lukumäärätiedot. Huomaathan, että nimiluetteloissa on myös linkkejä kulkineita esittäviin valokuviin ja piirroksiin ja että nimen yhteydessä esitetään usein myös yksittäisen nimen analyysi.


Puhelinkioski