Käytettävyys – Kulkine.net


E:6.2 Käytettävyys

E:6.2.1 Käytettävyys nimistössä

Käytettävyys on nimeämisperusteena käypä niin henkilöiden, paikkojen, tuotteitten kuin kulkineittenkin nimeämiseen – tietyin rajoituksin. Käytettävyys on esineen ominaisuus, ja minkä tahansa olion nimeäminen käytettävyyden mukaan oikeastaan esineellistää sen. Tämän tähden käytettävyys on luonteva tavaroitten ja paikkojen nimeämisperuste. Ihmisten ja eläinten esineellistämistä voidaan pitää hieman arveluttavampana, joskin sitäkin tapahtuu.

Käytettävyyteen viittaavia nimiä ovat esimerkiksi Paskalammi, Hyvähuhta ja osa Heikko-nimistä (sikäli kuin ne eivät pohjaudu henkilönnimiin). Henkilöiden käytettävyyden arviointi on hankalampaa, koska näkökulma riippuu siitä, mihin tarkoitukseen puhujalla olisi toista henkilöä tarkoitus käyttää. Yleisellä tasolla "turhan" ihmisen nimityksiä saattaisivat olla esim. tuhkamuna 'lapsentekokyvytön mies' ja tyhjätasku 'varaton henkilö'. Tällainen oletus kuitenkin sisältää propositiot 'ihmisen tehtävä on lisääntyä ja täyttää maa' ja 'rahaton ihminen on huono ihminen'. Nimien tulkinta käytettävyyttä ilmaisevaksi vaatii, että tulkitsija pitää nimen kohdetta käyttöobjektina.

E:6.2.2 Kulkineen käytettävyyteen viittaavien nimien alajaottelusta ja itse analysoidut nimet

E:6.2.2.1 Yleistä

Kulkineennimen tulkitseminen käytettävyyteen viittaavaksi on huomattavasti helpompaa, koska kaikkia kulkineita yhdistää yksi tarkoitus, syy olla olemassa: kulkeminen. Koska kulkineen käytettävyyteen, siis kulkukykyyn, liittyviä nimiä on aineistossa 575 , niitä on ollut tarpeen ryhmitellä alaryhmiin. Ennen kaikkea kulkemiseen vaikuttavia kulkineen ominaisuuksia ovat mm. kulkineen mahdollinen epäluotettavuus eli vikaisuus, kulkineen hallittavuus eli ajettavuus ja kulkineen jaksaminen tai voimattomuus eli vääntö, nopeus, hitaus ja kiihtyvyys. Ajonautintoon vaikuttavat myös kulkineen varustelu ja muu mukavuus, (sisä)tilavuus ja muut "kajuutan" ominaisuudet sekä sisätilan lämpö. Lisäksi kulkineen ostohinta eli saatavuus ja kulkineen polttonesteen kulutus ovat keskeisiä käytettävyyden piirteitä.

On toki pidettävä mielessä, että eri kulkineilta vaaditaan eri ominaisuuksia. Traktorilta vaaditaan Suomen oloissa vääntöä, sitkeyttä ja ketteryyttä, kun henkilöautolta toivotaan nopeutta ja kiihtyvyyttä. Moottoripyörä taas on sinänsä nykyisin enemmänkin imagoesine ja huvitteluväline kuin hyötykulkine, ja sen käytettävyyttä arvioidaan omista lähtökohdistaan. Luotettavuus kuulunee kuitenkin kaikkien kulkineitten toivottuihin ominaisuuksiin.

Jotkin nimet taas ovat merkityssisällöltään sen verran epämääräisiä, että nimeämisperusteen luokittelu käytettävyyttä tarkemmin ei ole mahdollista. Jos Škodaa nimitetään Skeidaksi, nimi voidaan vallan hyvin ymmärtää negatiivissävyiseksi ja näin käytettävyyteen viittaavaksi (sl. skeida 'paska'), mutta nimi ei viittaa tarkemmin sen paremmin kiihtyvyyteen kuin ruostuvaisuuteenkaan. Näin ollen osa nimistä on ryhmitelty vain yleisnegatiivisiksi.

Tämän alaluvun nimiä ei ole ollut mielekästä jakaa käsittelyssä metaforisiksi ja epämetaforisiksi, koska suurin osa näistä nimistä on jossain määrin metaforisia.

Luvun pohjana oleva ryhmittely on siis kokonaisuudessaan seuraava:

  • epäluotettavuus, viat, ruoste, tekniset erikoisuudet
    • työntämisteema ja korjaamo
    • räjähdysteema
    • oudot äänet
    • ruoste
  • hallittavuus
    • levottomuus
    • kankeus
  • jaksaminen
  • voimattomuus
  • nopeus
    • nopea kohde metaforana
    • ohitusteema
    • suorasanainen nopeus
  • käyttäjäystävällisyys
    • hallintalaitteet
    • kylmyys
    • kuumuus
    • tilavuus tai ahtaus
    • varustelutaso
  • kustannukset
    • polttoaineen kulutus
  • hyvää yleisesti
  • pahaa yleisesti

E:6.2.2.2 Kulkineen viat ja epäluotettavuus

Kulkineen epäluotettavuuteen ja vikoihin viittaavia nimiä on aineistossa 71. Useat näistä viittaavat tavalla tai toisella kulkineeseen pommina (Pommi, Aikapommi, Kuudestilaukeava) tai teknisenä erikoisuutena (Holkkiperse, Leekolanti, Baijerilainen Mutteri-Wiritys), siis jonakin sellaisena, joka on hetkenä minä hyvänsä räjähtämässä kappaleiksi. Poikkeavaa teknistä ominaisuutta arvottaviin nimiin sisältyy myös vetojärjestelmään viittaavia negatiivissävytteisiä nimiä, esimerkiksi kaksitahtisen Wartburgin nimi Kaksi tahtia liikaa (kaksitahtisista on käytetty kansan suussa myös termiä vajaatahtinen). Nimen keksijä lienee ajatellut, että olisi parempi, ettei kaksitahtimoottoria olisi lainkaan.

Korjaamolla viihtyminen ilmenee lähinnä bakronyymeissä (Valitamme Ostostasi, Lähetämme Varaosia Ohessa). Autotohtorilla hoidettaviin akuutteihin tai kroonisempiin vaivoihin viittaavat muun muassa lisämerkityksiset sekundäärinimet Vaiva, Tauti, Susi ja Tekovika. Epäluotettavuutta voidaan tuoda esiin myös työntämisteeman kautta (Kinneri, Itä-Saksan seisoja) tai huomauttamalla kulkineen oudoista äänistä (Narina, Nipottaja, Paukutti). Nimiä on annettu myös ruostumisen perusteella (Omistajani Pelkää Että Lahoan, Pakkeliloota, ranskan rapea, Ruosteen kemiallinen merkki, Täyslaho); ruostetta voidaan pitää paitsi ulkonäkötekijänä (ks. luku E:6.8.4) myös huoltoa vaativana vikana.

Teknisen epävarmuuden sijasta toisenlaiseen epävarmuuteen viittaavat linja-auton nimet onnipussi ja siitä johdettu onnikka. Vaikka onnipussi tuleekin latinan kielen sanasta omnibus 'kaikille', monien ihmisten mielikuvissa sillä lienee muitakin merkityksiä. Ennen nykyisten täsmällisten aikataulujen, linjojen ja ExpressBusien aikakautta linja-auton saapuminen oikeaan paikkaan ja ajallaan oli nimittäin monesti hiukan onnenkin asia.

Räjähdys- tai hajoamisteemaa ilmentävät nimet: