Hae kulkineennimiä:
-skeeman nimet jakautuvat karkeasti kahteen luokkaan: osassa nimistä kulkine rinnastetaan toiseen kulkineeseen (esim. Volvon kutsuminen Traktoriksi), osassa taas muuhun tekniseen laitteeseen, joko kuvitteelliseen (Lampaankuhtumakone) tai todelliseen (Pölynimuri. Molemmissa ryhmissä kulkine joka tapauksessa kuvataan jonkinlaiseksi tekniseksi, monimutkaiseksi apparaatiksi metaforan keinoin.
Edeltävän luvun alaluvussa F:3.1.5 todettiin, että metaforat osoittavat kulkineen jatkaneen hevosen tehtävissä. Tähän samaan liittyvät, kuten jo sielläkin todettu, erinäiset sellaiset kulkineennimet, joissa kulkine rinnastetaan johonkin hevosaikakauden kulkupeliin (kiesi, kärry, reki jne.). Kulkine kuin toinen kulkuväline -teeman nimet ovat valtaosin primäärinimiä ja näin ollen ns. aitoja metaforia. Näitten metaforien kautta ilmaistaan monenlaisia tehtäviä, lähinnä käytettävyyttä eli ajo-ominaisuuksia (Traktori 'Volvo') ja kokoa ja muotoa (Lentotukialus 'Chrysler Saratoga') mutta myös jopa ääntä (Hävittäjä 'Ford-ka. 1939–45'). Maatalouskoneet, lento- ja vesialukset sekä sotilasalukset muodostavat metaforisia kimppuja edellä metaforisia lähdealueita esittävässä semanttisessa kartassa (F:3) esitetyllä tavalla.
Eräänlainen kulkineitten ja välineitten väliryhmä ovat lähdealuetta esittävässä skemaattisessa kartassa vieretysten asetetut istuimet ja eräänlaiset epäitsenäiset kulkuvälineet (kelkat, pulkat ja kottikärryt). Näillä molemmilla ilmaistaan useimmiten metaforisesti eräänlaista kulkineen passiviteettia, roolia esineenä, joka ei liiku ilman käyttäjän apua ja jota voidaan käyttää lähinnä istuskelemiseen. Nämä ovat tavallaan sukua hevosaikakauden kärryille ja reille epäitsenäisyydessään, huolimatta siitä, että autoa kärryksi kutsuttaessa kärryn epäitsenäisyyttä tuskin muistetaan.
Toisen auton nimen käyttäminen metaforana on täysin mahdollista, jos yhdennäköisyys on riittävä (E:6.1.2.4, ks. esimerkkinä nimihausta esim. Iso-Anglia tai Lännen Pobeda) tai jos kulkineilla on yhteinen historiallinen tausta (E:6.3.2.8 ks. esimerkkinä nimihausta esim. Rupla-Opel). Lisäksi muutamat automerkkien nimet ovat käytännössä geneeristyneet appellatiiveiksi, yleisimmin ehkä mersu ja mosse; olenpa kuullut rollaattoriakin sanotun mersuksi. Metaforisesti käytetty merkinnimi sisältyy myös ns. Uhtuan Buick -rakenteisiin nimiin, jotka on käsitelty erillisessä luvussa E:6.3b.
Käytettiinpä kulkuvälinemetaforaa sitten muodon, käytettävyyden tai jopa yhteisen historiallisen alkuperän kuvaamiseen, kaikki kulkuvälineet (ehkä pulkkaa lukuun ottamatta) ovat metaforina jonkinlaisia teknisiä apparaatteja.
Toinen osa kulkineen apparaattiutta korostavaa metaforista välineskeemaa on . Nimiin sisältyy tuttuja kodinkoneita (mankeli, mehumaija, Pölynimuri, Silitysrauta) mutta myös karkeampitekoisia laitteita (Ruohonleikkuri, Pahnanpuhallin, Öljykamiina). Lisäksi tulee panna merkille, että osa laitteista on lähinnä mielikuvituksen tuotetta (Banaanisorvi, Hapankaalihakkuri, Kyrpäjyrä, Tyrätäristin, Lampaankuhtumakone, Maantievasara). Näissä mielikuvituksellisissa laitteissa "apparaattius" tuntuisikin eniten korostuvan. Joukko nimiä viittaa myös erilaisiin hävitysvälineisiin (Raketti, Kranaatti, Velkamiina; Savupommi, Täystuho, Hyönteishävittäjä). Lisäksi muutamat harvinaiset johtimeksi käsitetyt sananloput korostavat muutamissa nimissä "apparaattiutta" (Eskometri, -aattori), mistä lisää luvussa F:3.4.
Kulkineen laitteeseen samastavissa metaforisissa nimissä on yllättävän usein kysymys äänen, savun tai hajun eli eksudaattien kuvaamisesta metaforan avulla. Muotoassosiatiivisia (Matosalmen lossi) ja käyttäjäystävällisyyteenkin nimiä toki on (esim. Tyrätäristin). Ryhmän nimet ovat valtaosin primäärinimiä, joskin muutamia sekundäärejäkin kuuluu ryhmään (Velkamiina, Täystuho, C-kasetti, Baijerilainen Mutteri-Wiritys).
Eräänlainen ryhmän rajatapaus tai etäpesäke ovat vielä soitinten ja sävelteosten näköiset nimet. Myös aineiston muutamat soitinnimet ilmaisevat ääntä tai muotoa, sävelteokset taas viittaavat useimmiten tiettyyn kulttuuripiiriin. Myös soittimia voidaan pitää monimutkaisina teknisinä apparaatteina, joskin ainakin -rumpu-nimet liittyvät luontevasti myös kulkine on säiliö -skeemaan, josta kerrotaan enemmän seuraavassa luvussa F:3.3.
-skeeman nimet jakautuvat siis karkeasti kahteen luokkaan: osassa nimistä kulkine rinnastetaan toiseen kulkineeseen (esim. Volvon kutsuminen Traktoriksi), osassa taas kulkine rinnastetaan muuhun tekniseen laitteeseen, joko kuvitteelliseen (Lampaankuhtumakone) tai todelliseen (Pölynimuri). Näissä ryhmissä kulkine leimataan jonkinlaiseksi tekniseksi monimutkaiseksi apparaatiksi metaforan keinoin, riippumatta siitä, mitä kaikkea metaforalla oikeasti ensisijaisesti ilmennetäänkään (ääni, käytettävyys, muoto jne.). Ihmistäkin voidaan toki joissain yhteyksissä nimittää metaforisesti koneeksi, mutta lienee niin, että tämän ryhmän metaforat saattavat olla ominaisia juuri kulkineennimistölle. (Näin on kuitenkin lähinnä verrattuna henkilön-, paikan- ja eläintennimistöön; muitten tarkoitteiden nimissä väline-metaforaa varmasti esiintyykin.)
Siirry seuraavaan alalukuun F:3.3 Kulkine säiliönä