Hae kulkineennimiä:
E. Mistä ominaisuuksista nimet kertovat ja miten
Nimien sisältämiä kulkineitten ominaisuuksia esittelevän osion E rakenne ilmenee seuraavasta piirroksesta:
Osion johdannon jälkeen esitellään teoreettiselta kannalta nimeämisperusteen käsite ja nimeämisperusteiden luokittelumallit sekä tavat, joilla nimeämisperustetta voidaan ilmaista nimessä. Tämän jälkeen esitellään nimeämisperusteiden ilmeneminen aineistossa: montako nimeämisperustetta yhdellä nimellä ja nimenosalla on, ja mitkä nimeämisperusteet ovat yleisimpiä? Kun on todettu yleisinä linjoina, miten nimeämisperusteita aineistossa ilmaistaan, siirrytään laajahkoon ruohonjuuritason katsaukseen, jossa esitellään nimeämisperusteita alaryhmineen ja niihin sisältyvine nimineen.
Osiossa E esitellään epävirallisten kulkineennimien nimeämisperusteet, toisin sanoen kuvataan, mihin tosielämän asioihin nimet ottavat kantaa. Tyypillisiä nimeämisperusteita ovat esimerkiksi koko ja muoto, alkuperä ja erilaiset näkyvät osat. Tässä yhteydessä päädytään myös pohtimaan nimeämisperusteen käsitettä sinänsä ja sitä, miten mielekästä nimeämisperusteiden luokittelu on (vrt. Kiviniemi 1987). Käytän silti sanaa nimeämisperuste, vaikka se onkin osoitettu ongelmalliseksi (Sjöblom 2006:22, 59–61) ja vaatii uudelleenmäärittelyn. Nimeämisperuste voi ilmetä niin nimen määrite- kuin edusosassakin, toisin kuin yleensä on ajateltu, ja yhdellä nimenosallakin voi olla useampia nimeämisperusteita. Lisäksi tavoitteena on myös näyttää, miten nimeämisperustetta ilmennetään (metaforan avulla tai suorasanaisesti).
- Teoreettinen tausta: perinteinen ja kognitiivinen nimistöntutkimus
- Tutkittava aineistofragmentti: nimet, joilla on jokin nimeämisperuste
- Menetelmä: Nimien etymologiointi ja tulkinta kulttuurista taustaa vasten
- Tutkimuskysymykset:
- Lyhyt vastaus tutkimuskysymyksiin:
- Kulkineennimet ilmentävät useimmin kulkineen muotoa ja kokoa, käytettävyyttä, alkuperää ja silmiinpistäviä osia. Nimet ovat usein metaforisia. Nimeämisperusteiden yleisyydessä on kuitenkin vaihtelua nimen viittaustason mukaan, esimerkiksi alkuperä(maa) on luontevimmin koko merkin ominaisuus, kun taas koko ja muoto usein vaihtelevat mallista toiseen.
Siirry ensimmäiseen päälukuunE:1 Johdanto