Dispositio

• A TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT
  • A:1 Tutkimuksen kohde
    • A:1.1 Nimien tarkoitteena kulkine
    • A:1.2 Kielellinen merkki
    • A:1.3 Nimi vs. määritelmä
    • A:1.4 Erisnimi vs. yleisnimi
    • A:1.5 Viittaustasot ja hyponymia
    • A:1.6 Epävirallinen vs. virallinen
    • A:1.7 Nimien luokittelu
  • A:2 Tutkimuksen aineisto
    • A:2.1 Aineistonkeruun vaiheet
    • A:2.2 Aineiston rajaus
    • A:2.3 Aineiston käsittely tietokannassa
    • A:2.4 Etymologioinnin ja analyysin periaatteet
    • A:2.5 Aineistonkeruu kansanperinteen tallennuksena
  • A:3 Tutkimuksen tieteellinen tausta
    • A:3.1 Nimistöntutkimuksen vaiheet
    • A:3.2 Kognitiivisesti virittäytynyt suuntaus
    • A:3.3 Tämän tutkimuksen filosofia ja metodi
    • A:3.4 Hajasijoitetut teoria-asiat
  • A:4 Kulttuurihistoriallinen tausta
    • A:4.1 Auto Suomessa
    • A:4.2 Traktori Suomessa
    • A:4.3 Moottoripyörä Suomessa
    • A:4.4 Mopo Suomessa
    • A:4.5 Polkupyörä Suomessa
    • A:4.6 Kulkineet Virossa
  • A:5 Tutkimustehtävä ja työn rakenne
    • A:5.1 Tutkimuksen uutuus
    • A:5.2 Tutkimuskysymykset ja työn rakenne
• B HAJAHUOMIOITA NIMISTÄ, NIMENANNOSTA JA -KÄYTÖSTÄ
  • B:1 Nimenanto ja funktiot
    • B:1.1 Nimenanto
    • B:1.2 Teorioita nimien funktioista
    • B:1.3 Funktioiden ryhmittelyä ja kommentointia
  • B:2 Nimien leviäminen, säilyminen ja muokkaaminen
    • B:2.1 Nimien levittäytyminen
    • B:2.2 Nimien vakiinnuttaminen
    • B:2.3 Nimien katoaminen
    • B:2.4 Nimen muokkaaminen
  • B:3 Alueellinen, sosiaalinen, sukupuolinen ja tilanteinen variaatio
    • B:3.1 Alueellinen variaatio
    • B:3.2 Sosiaalinen ja sukupuolinen variaatio
    • B:3.3 Tilanteinen variaatio
  • B:4 Kulkineennimistön attraktiokeskukset
    • B:4.1 Attraktio, ekspansio ja affekti
    • B:4.2 Attraktiokeskukset
    • B:4.3 Antiattraktiokeskukset
  • B:5 Koonti hajahuomioista
• C NIMIEN MUODOSTUSALKUPERÄ JA RAKENNETYYPIT
  • C:1 Sanojen ja nimien rakenne ja muodostus
    • C:1.1 Yleistä sanan- ja nimenmuodostuksesta
    • C:1.2 Lisäävä johtaminen ja lyhentäminen
    • C:1.3 Yhdistäminen
    • C:1.4 Kontaminaatio
    • C:1.5 Lainaaminen
    • C:1.6 Merkitysalan muuttaminen
    • C:1.7 Sepittäminen, äännesymboliikka ja deskriptiivisyys
    • C:1.8 Nimenosa ja nimielementti
  • C:2 Muodostusalkuperä
    • C:2.1 Perusjako primääri-sekundääri
    • C:2.2 Sekundäärien nimenosien tarkempi jaottelu puhtaisiin ja lisämerkityksisiin
    • C:2.3 Koonti epävirallisiin nimiin sisältyvien nimenosien lajeista ja aineksista
    • C:2.4 Nimen primääriys ja sekundääriys
  • C:3 Sekundäärinimien yhteydestä lainasanoihin
    • C:3.1 Lainasanojen ja sekundäärinimien suhde
    • C:3.2 Lisämerkityksisten sekundäärien nimenosien suhteesta kansanetymologian käsitteeseen
  • C:4 Kulkineennimistön rakennetyypit ja nimenosan käsitteen ongelmallisuus
    • C:4.1 Yksiosaisia rakennetyyppejä
    • C:4.2 Useampiosaisia yksinkertaisia rakennetyyppejä
    • C:4.3 Useampiosaisia kompleksisia rakennetyyppejä
  • C:5 Erilaisten nimirakenteiden yleisyys epävirallisessa kulkineennimistössä
    • C:5.1 Rakenteiden yleisyys kulkineennimistössä yhteensä
    • C:5.2 Rakenteiden yleisyys yksilönnimissä
    • C:5.3 Rakenteiden yleisyys mallinimissä
    • C:5.4 Rakenteiden yleisyys merkkinimissä
    • C:5.5 Rakenteiden yleisyys alalajinimissä
    • C:5.6 Rakenteiden yleisyys lajinimissä
  • C:6 Tilastotietoja nimenosien ja nimien pituudesta tavuina ja merkkeinä
  • C:7 Koonti epävirallisten kulkineennimien muodostusalkuperästä ja rakennetyypeistä
• D NIMIÄ TOISISTA KULKINEENNIMISTÄ
  • D:1 Johdanto
  • D:2 Sekundäärinimien teoria
    • D:2.1 Sanojen ja nimien lainaaminen ja mukauttaminen (C:1.5)
    • D:2.2 Lainasanojen ja sekundäärinimien suhde (C:3:1)
    • D:2.3 Sekundäärien nimenosien tarkempi jaottelu puhtaisiin ja lisämerkityksisiin (C:2.2)
    • D:2.4 McCluren mallin esittely ja sen suhde puhtaisiin ja lisämerkityksisiin sekundäärinimiin
    • D:2.5 Tarve muodostaa sekundäärinimiä (B:2.4)
    • D:2.6 Muuntelun triggerit: hankala sanahahmo ja mahdollinen affekti
  • D:3 Fonotaktisesti välttämätön muuntelu puhtaissa sekundäärinimissä
    • D:3.1 Yleiskuva sekundäärinimiin sisältyvästä suomen fonotaksiin mukauttamisesta
    • D:3.2 Konsonanttien mukauttaminen
    • D:3.3 Konsonanttiyhtymien käsittely
    • D:3.4 Vokaalien mukauttaminen
    • D:3.5 Muut muutokset (mm. meta- ja epenteesi)
    • D:3.6 Hyperkorrektius
    • D:3.7 Virolaistaminen
  • D:4 Puhtaitten sekundäärinimien muodostaminen
    • D:4.1 Ellipsi
    • D:4.2 Muottiin sijoittaminen
    • D:4.2b Vironkielisten nimien muotit
    • D:4.3 Lyhenteiden täydentäminen sanaksi
    • D:4.4 Numeroilmausten käsittely
    • D:4.5 Kontaminaatio
    • D:4.6 Muut menetelmät
    • D:4.7 Koonti puhtaiden sekundäärinimien muodostamisesta
  • D:5 Lisämerkityksisten sekundäärinimien muodostaminen
    • D:5.1 Morfofonologiset operaatiot
    • D:5.2 Leksikaalinen korvaaminen
    • D:5.3 Bakronymisaatio
    • D:5.4 Koonti lisämerkityksisten sekundäärinimien muodostamisesta
    • D:5.5 Muuntelun lekseemihakuisuudesta
  • D:6 Sekundäärinimien muodostamat nimiketjut
  • D:7 Merkityksenmuutokset kulkineennimistössä
  • D:8 Koonti sekundäärinimien muodostamisesta
• E MISTÄ OMINAISUUKSISTA NIMET KERTOVAT JA MITEN
  • E:1 Johdanto
  • E:2 Nimeämisperusteen määrittely ja nimeämisperusteiden luokittelu
  • E:3 Nimeämisperusteen ilmaisukeinot
  • E:4 Epävirallisen kulkineennimistön nimeämisperusteiden yleisyys
    • E:4.1 Montako nimeämisperustetta yhdellä nimenosalla ja nimellä on?
    • E:4.2 Mitkä nimeämisperusteet ovat yleisimpiä
  • E:5 Nimeämisperusteen ilmaiseminen kulkineennimistössä
  • E:6 Tarkempia huomioita eri nimeämisperusteista ja niiden ilmaisemisesta
    • E:6.1 Koko ja muoto
    • E:6.2 Käytettävyys
    • E:6.3 Alkuperä
    • E:6.4 Osa
    • E:6.5 Eksudaatit
    • E:6.6 Käyttäjä
    • E:6.7 Käyttötarkoitus
    • E:6.8 Väri
    • E:6.9 Ikä
    • E:6.10 Luonne
    • E:6.11 Lentävä lause
    • E:6.12 Tapahtuma
    • E:6.13 Suhde toiseen kulkineeseen
    • E:6.14 Nimeämisperuste tuntematon
  • E:7 Koonti nimeämisperusteista
• F KULKINEENNIMET KULTTUURIN KUVAAJINA
  • F:1 Johdanto
  • F:2 Teoria
  • F:3 Kulkineennimistön metaforiset lähdealueet
    • F:3.1 Kulkine elollisena olentona
    • F:3.2 Kulkine välineenä
    • F:3.3 Kulkine säiliönä
    • F:3.4 Puhtaiden sekundäärinimien suffiksisto skemaattisen metaforakartan lisätodisteena
    • F:3.5 Lekseemihakuisen muuntelun muista kohdelekseemeistä
    • F:3.6 Koonti kulkineennimien metaforisista lähdealueista
  • F:4 Kulkineennimistön muut kognitiiviset alueet
  • F:5 Kulkineennimissä heijastuvat kulttuuriset ilmiöt
    • F:5.1 Lähtökohtia ja varhaisista nimistä
    • F:5.2 Intertekstuaalisia vihjeitä ja kulttuurisia kytkentöjä
    • F:5.3 Lopuksi
  • F:6 Koonti kulkineennimistä kulttuurin kuvaajina
• G PÄÄTÄNTÖ
  • G:1 Tutkimustulokset
    • G:1.1 Kertaus tutkimuksen lähtökohdista
    • G:1.2 Muodostusalkuperä ja rakennetyypit: Osio C
    • G:1.3 Nimiä toisista kulkineennimistä: Osio D
    • G:1.4 Mistä ominaisuuksista nimet kertovat ja miten: Osio E
    • G:1.5 Kulkineennimet kulttuurin kuvaajina: Osio F
    • G:1.6 Hajahuomioita nimistä, nimenannosta ja käytöstä: Osio B
    • G:1.7 Summa summarum
    • G:1.8 Prototyyppiset epäviralliset kulkineennimet
  • G:2 Suomalaisen ja virolaisen kulkineennimistön yhtäläisyydet ja erot
    • G:2.1 Rakennetyypit (vastaten osiota C) ja sekundäärinimien muodostaminen (vastaten osiota D)
    • G:2.2 Nimeämisperusteet (vastaten osiota E)
    • G:2.3 Muuta
  • G:3 Epävirallisen kulkineennimistön yhtymäkohdat muihin nimilajeihin
  • G:4 Menetelmällisiä ja tieteellisiä kommentteja
  • G:5 Loppusanat
• H Lähteet, liitteet ja tekninen toteutus
  • H:1 Lähteet
  • H:2 Liitteet
  • H:3 Kuvaus teknisestä toteutuksesta