F:3.6 Koonti kulkineennimistön metaforisista lähdealueista

Kulkineennimistöän sisältyi siis sekä metaforisia primäärinimiä että metaforisia lisämerkityksisiä sekundäärinimiä. Lisäksi kaikki lisämerkityksiset sekundäärinimet sisältävät jonkinvahvuisen metaforisen viittauksen harhalekseemin suuntaan ex definitione. Samaa metaforista lähdealuetta voitiin käyttää useiden eri ominaisuuksien eli nimeämisperusteiden ilmentämiseen. Esimerkiksi ruostuneen pakettiauton nimi Leppäkerttu viittaa väriin, monitarkoitteinen Kirppu pienuuteen ja muotoon ja Espanjan ampiainen 'Montera-Brio-mp.' ääneen.

Aineistoon sisältyvistä kulkineennimistä on piirrettävissä metaforisia lähdealueita esittävä skemaattinen kartta, joka kattaa suuren osan aineiston nimiin liittyvistä metaforista. Tässä vielä luvun alussa esitetty kartta kertauksen vuoksi:

Kuten kartastakin ilmenee, kulkineennimistön metaforiset skeemat ovat siis kulkine on elollinen olento, kulkine on väline ja kulkine on säiliö. Näin metaforat paljastavat, millaisina kulkineet kulttuurissamme koetaan. Metaforien avulla selviää myös, millaisia tunteita, affekteja, stereotypioita ja muuta mentaalista asennoitumista ajoneuvoihin projisoidaan sekä se, miten metaforien kautta jopa jäsennetään tai rakennetaan hyväksyttyjä asennoitumisia. Kuvion kolmesta skeemasta tulee myös huomata, että itse asiassa nämä kolme skeemaa ovat myös vuorovaikutuksessa keskenään. Elolliset olennot koetaan kulttuurissamme myös säiliöinä, joskus myös välineinäkin. Toisaalta monet laitteet ovat säiliömäisiä. Näiden kolmen metaforisen skeeman ulkopuolellekin jää toki nimiä, joita lueteltiin esimerkinomaisesti luvussa F:3.5. Väline- ja säiliö-skeemojen alla on lähinnä primäärinimiä, kun taas lisämerkityksisiä sekundäärinimiä on paljon elollisten olentojen nimien kaltaisissa nimissä. Tämä korostaa osaltaan sitä, miten elollisten olentojen propriset ja appellatiiviset nimet ovat arjessamme koko ajan läsnä ja sopivat tämän vuoksi hyvin harhalekseemeiksi.

Virallisten autonnimien on todettu ammentavan (nopeitten) eläinten, (kuuluisien) paikannimien, tähtitieteen, kuninkaallisuuden ja kilparatojen lähdealueilta (Lehrer 1992: 129–132). Osin autonnimet on myös assosioitu maskuliinisuuteen, mutta välttämättä kaikki autot eivät sitä ole (Androutsopoulos 2000: 3). Epävirallisissa kulkineennimissä kyse on näkemykseni mukaan toisaalta niin tämän maskuliinisuuden ja menestyksekkyyden matkimisesta ja edelleenkehittelystä kuin tietoisesta vastareaktiostakin.

Siirry seuraavaan päälukuun F:4 Kulkineennimistön muut kognitiiviset alueet