Koonti kulkineennimistä kulttuurin kuvaajina – Kulkine.net



F:6 Koonti kulkineennimistä kulttuurin kuvaajina

Tämän viimeisen osion tavoitteena oli kertoa, mitä kulkineennimet kertovat kulttuurista eli kuinka kulkineennimillä jäsennetään maailmaa myös ajoneuvoja laajemmasta kontekstista katsoen ja millaisina kulkineet koetaan. Menetelmänä tässä käytettiin lähinnä nimiin sisältyvien metaforien ja muiden sanojen analyysiä. Lisäksi tehtiin yleistys nimeämisperusteiden perusteella ja pyrittiin tavoittamaan muita kognitiivisia alueita. Aloitin osion Jannis Androutsopouloksen ajatuksella (2000: 1): "Nimeämismallit ovat kriittisen tärkeitä populäärikulttuurisen tiedon jäsentämisessä." Androutsopouloksen tutkimuksessa käsitellyt musiikin esittäjännimet sisältävät jossain määrin toisteisempaa materiaalia kuin kulkineennimet, joten malleja on helpompi hahmottaa ja toistuvuus saa suuremman roolin. Androutsopouloksen lausumaa sivuten haluan kuitenkin korostaa, että nimet ovat tärkeitä populäärikulttuurisen tiedon kannalta – ja myös käänteisesti, eli siis populäärikulttuuri antaa aineksia nimiin. Nimet säilyttävät muistoja menneistä ja toisaalta niiden sisältämät mallit antavat virikkeitä uusienkin nimien muodostamiseen. Perinne on siis lopulta kuin sammal, joka kasvaa latvasta ja lahoaa tyvestä koko ajan.

Osiossa oli kolme keskeistä tutkimuskysymystä:

  • Mitä metaforisia lähdealueita kulkineennimi aktivoi ja mitä skeemoja kulkineennimistössä on? → F:3
  • Mitä muita kognitiivisia alueita kulkineennimistö tuo esiin? →F:4
  • Mitä kulttuurisia ilmiöitä kulkineennimistössä heijastuu? → F:5

Ensimmäisen kysymyksen vastaukseksi tuli, että kulkineennimistön keskeiset metaforiset skeemat ovat kulkine on elollinen olento, kulkine on väline ja kulkine on säiliö. Näihin sisältyviä metaforisia lähdealueita ovat mm. henkilönnimet, eläinten nimitykset, appellatiiviset henkilönnimitykset, astiat, laatikot ja rakennelmat ja kodinkoneet. Näissä metaforissa esiintyi sekä primäärinimien sisältämiä "tavallisia" metaforia että lisämerkityksisiin sekundäärinimiin kuuluvia "puolimetaforia". Lekseemihakuisessa muuntelussa kun tavoiteltu harhalekseemi väistämättä tuo nimeen lisämerkityksen. Harhalekseemin ja tuloslekseemin välillä vallitsee siis automaattisesti eräänlaiseen metaforinen suhde, joka voi olla enemmän tai vähemmän motivoitu mutta on joka tapauksessa aktivoitavissa käyttöön.

Toisessa kysymyksessä selviteltiin, mitä muita kognitiivisia alueita kulkineennimistö tuo esiin edellä mainittujen metaforisten lähdealueitten lisäksi. E-osion nimeämisperusteanalyysistä tiivistetyin tuloksin kulkineisiin liittyvät muut kognitiiviset alueet ovat kulkineen ulkonäkö ja olemus, kulkineen käyttö ja kulkineen tausta ja historia.

Kolmannessa kysymyksessä kuvattiin esseistisesti ja esimerkkien kautta, mitä kulttuurisia ilmiöitä kulkineennimistössä muun muassa heijastuu. Nimissä esiin tuotuja asioita onkin kosolti. Nimet sisältävät esimerkiksi viittauksia politiikkaan ja populäärikulttuurin tuotteisiin. Nimien avulla osoitellaan myös ikään kuin sormella vähemmistöjä. Monien kulkineennimien ymmärtäminen ja ehkä mielekäs käyttökin edellyttää paitsi kulkineitten myös kansankulttuurin tuntemusta. Myös nimimallit on tietysti hyvä tuntea.

Nyt väitöskirja alkaa kääntyä lopuilleen ja on aika siirtyä viimeiseen varsinaiseen tekstiä sisältävään osioon. Osio G on tutkielman päätäntö.


Siirry seuraavaan osioon G Päätäntö