C:4.3 Useampiosaisia kompleksisia rakennetyyppejä

Edeltävästä käsittelystä jäivät vielä puuttumaan rakennetyypit sd + sd, msd + msd, msd + sd, sd + vir, msd + vir ja kompleksinen pr + pr, sillä niihin sisältyy laajempaa pohdinnan aihetta, joka ei edeltävään tiiviiseen esittelyyn olisi sopinut. Näihin liittyy lähinnä kaksi ongelmaa: Ensiksi on kysymys siitä, miten sekundäärinimen jakautuminen osiin on määriteltävissä, eli katsotaanko asiaa lähtönimen vai lopputuloksen näkökulmasta. Toinen epävarmuustekijä taas on epävirallisiin kulkineennimiin kytkeytyvä kerroksellisuus ja metaforisuus. Käsittelen ensin primäärinimien ja tämän jälkeen sekundäärinimien ongelmat.

C:4.3.1 Nimenosien peräkkäisyys ja kerroksellisuus primäärinimissä

Perinnäisessä nimistössä on tyydytty yleensä näkemään nimenosat peräkkäin sijoitettavina entiteetteinä, joilla on jokin suhde (esim. siis Kivi + niemi). Tällainen yksiulotteinen tarkastelu vaikuttaa olevan riittämätön epävirallisten kulkineennimien analyysimetodiksi. Perinnäisen nimistönkin tutkimuksessa on kuriositeettina mainittu sanaleikkinimet. Tällaisia ovat esimerkiksi huvilannimet Niittyvilla (vrt. kasvi niittyvilla ja villa 'huvila') ja Kiviniemen (1990: 214) Kaskettu (vrt. Kas, kettu!, verbi kasketa ja -ttu-partisiippinimet). Sanaleikkinimien frekvenssi on perinnäisessä nimistössä ilmeisesti ollut varsin pieni, eikä ryhmää liene tarkemmin tutkittu tai edes rajattu (NT 1974 tosin sisältää artikkelit sana-assosiaatio ja sanaleikkinimi). On hankalaa sanoa, tekeekö nimeen sisältyvä moniluentaisuus ja kerroksellisuus nimestä sanaleikkinimen vai ei. Sanaleikkinimeä parempi termi näissä tapauksissa lieneekin Benczesin yhdyssanoista käyttämä termi monimotivoitu kompositio (multiple motivation, 2010: 232–233) tai Androutsopoulosin käyttämä moniviitteisyys eli monimielisyys (multiple references, 2000:4). Benczes (mp.) käyttää esimerkkinä Harry Potter -kirja-addiktista käytettyä sanaa Potterhead, joka vertautuu myös kannabiksenkäyttäjästä käytettyyn pothead-sanaan, Androutsopoulos mp.) taas mainitsee mm. itäsaksalaisen rockyhtyeennimen Hardzrock, jossa yhtyvät käsite hard rock ja yhtyeen kotipaikka Hartz. Alaluvussa C:1.3 esitelty syntagma voi siis kahden (tai useamman) aineksen kombinaation sijasta sisältää myös kokonaisuutena viittauksen jonnekin, jos kombinoitavat osaset on valittu sopivasti. Kokonaisuus voi siis olla sekä osiensa summa että osansa. Tästä seuraa välttämättä se, että jos nimenosa määritellään semanttisin perustein, nimenosista syntyy päällekkäisiäkin rakenteita. Kuvaan ilmiötä seuraavassa neljän primäärinimen avulla.

Ensimmäinen esimerkkinimi on Aikapommi, eräs Saab 96 -mallin monista epävirallisista nimistä. Koko nimi viitannee mallin käytettävyyteen räjähdysskeeman kautta: Saab 96 on siis kuin aikapommi, ja on vain ajan kysymys, milloin sen aika on täynnä ja se laukeaa. Aikapommi voidaan nähdä myös viittauksena auton nakuttavaan tai tikittävään käyntiääneen, mutta ääni ei liene kovin realistinen nimeämisperuste. Kun tarkastellaan nimeen sisältyviä osia aika ja pommi, analyysi tarkentuu. Pommi voi nimittäin myös viitata automallin pyöreään muotoiluun. Tämän puolesta puhuisi samasta mallista käytetty nimi Pomminpuolikas. Toisaalta taas pommi yksinäänkin riittää viittaamaan laukeamiseen ja hajoamiseen, ja näin saadaan myös tulkinta aika 'varsinainen' pommi.

Ladaa tarkoittava Evakkoreki sisältää Aikapommin tapaan tutun konneksion. Evakko yksinäänkin tai Evakkoreki kokonaisuutena viittaavat kulkineen itäiseen alkuperään. Metaforiseen reki-osaan taas voidaan liittää monenlaisia käsityksiä auton kulmikkaasta muotoilusta, ohjattavuudesta, alkeellisuudesta ja käyttämisestä liikkumiseen.

Uralin pihlaja on yksi monista Lada-merkkisistä autoista käytetyistä nimistä. Mikäli nimeä tarkastellaan kokonaisuutena, Uralin pihlaja -konneksio viittaa samannimiseen haikeaan laulelmaan. Lienee tunnettua, että Uralin pihlaja on venäläinen sävelmä ja että nimi näin viittaa auton alkuperään. Laulussakin mainitut pihlajankukat voidaan assosioida Ladojen kermanvaaleaan väriin ja laulun kaihoisasta tunnelmasta ja morsiamen kaipuusta voidaan jopa johtaa jotakin auton luonteeseen liitettävissä olevaa. Valmis konneksio on kuitenkin sellaisenaan lainattu auton nimeksi. Uralin pihlajan tulkitseminen puhtaasti yksiosaiseksi metaforiseksi primäärinimeksi ei kuitenkaan ole täysin selvää. Jo alkuosa Uralin riittää nimittäin viittaamaan auton alkuperään. Näin on tehtykin samantarkoitteisessa nimessä Uralin Mersu. Samoin pihlajankukat ja monet Ladat ovat samanvärisiä, vaikkei laulussa valkolatvuksesta puhuttaisikaan.

Neljäs esimerkki kerroksellisuudesta on Datsun 100A:sta ja muistakin japanilaisautoista käytetty Riisipussi (Google-haku löytää myös asun riisibussi). Niin pelkkä riisi kuin kokonainen pakkauskin eli riisipussi viittaavat auton itämaiseen alkuperään. Toisaalta pussi-aines on kaksitulkintainen ja voi viitata joko linja-autoon (∼ bussi) tai kulkineeseen pienenä pehmeäseinämäisenä astiana (kulkine on säiliö-metaforaskeemasta ks. F:3.3).

Edellä esitellyt esimerkkinimet valottanevat hyvin monimielisiin nimiin liittyviä viittauksia ja tähän liittyvää ongelmaa siitä, mikä nimenosa itse asiassa on. Joissakin tällaisissa nimissä kokonaiseen nimeen sisältyvä viittaus vaikuttaa voimakkaammalta kuin osiin sisältyvät viittaukset, joissakin taas tilanne on päinvastainen. Tämän takia en pidä mielekkäänä ryhtyä määrittelemään sentyyppisiä käsitteitä kuin päänimenosa ja sivunimenosat tai ylänimenosa ja alanimenosat. Nimenosien kerroksellisuus ilmiön nimenä ja monimielisyys tai monimotivaatioisuus nimen ominaisuuksina riittävät ilmiön kuvaamiseen yleisemmällä tasolla. Seuraava laatikko sisältää tutkimusaineiston kerrokselliset primäärinimet:
Esimerkkejä nimistä, joissa on päällekkäisiä tai sisäkkäisiä nimenosia: