Hae kulkineennimiä:
Yhdistämistä sanan- ja nimenmuodostuskeinona käsiteltiin niin muodon kuin semantiikankin kannalta luvussa C:1.3. Kuten todettu edellä luvussa C:2.4, useampiosaisia nimiä muodostettaessa kaikenlaiset kombinaatiot primäärien, sekundäärien ja virallisten nimenosien välillä ovat sinänsä mahdollisia. Näiden luontevuudessa ja sitä kautta yleisyydessä (ks. lukua C:5) on toki eroja.
Nimenosan primäärisyys määriteltiin jo edellä. Ei-kompleksisuus tarkoittaa sitä, että nimenosat hahmottuvat erillisinä. Erillisyyttä pohditaan tarkemmin kompleksisia nimiä käsiteltäessä.
Kaksi primääriä osaa sisältävät ei-kompleksiset nimet rakentuvat samalla tavoin kuin tavalliset kaksiosaiset paikannimet (Kivimäki jne.). Edusosa määrittelee kohteen lajin joko suorasanaisesti tai metaforisemmin, ja määriteosa liittää tähän jonkin ominaisuuden eli kuvaa tätä tarkemmin. Esimerkkejä tällaisesta ovat Härmäauto 'Toyota Corolla DX' ja Paavinpulkka 'Fiat'.
Tyypillisin kaksiosainen primääriyden ja sekundääriyden suhteen heterogeeninen nimityyppi on sellainen, jossa määriteosa on primääri ja edusosa sekundääri, esimerkiksi Rättisitikka 'Citroen 2CV'. Muutamissa nimissä osat ovat myös eri järjestyksessä. Tällainen on esimerkiksi Volsupaketti 'Volkswagen-pakettiauto'. Nimityypistä olen edellä käyttänyt lyhennettä osd, joka tarkoittaa osittain sekundääriä nimeä tai sekundääriosan sisältävää nimeä erotuksena lisämerkityksisestä sekundäärinimestä, jossa primääri ja sekundääri aines voivat sekoittua.
Edusosa voi myös olla virallinen nimi kuten nimessä Aurinko-Lada 'eräs keltainen Lada'. Joissain tapauksissa myös määriteosa voi olla propriperäinen (Pobeda-Volvo 'Volvo PV'). Näissä tapauksessa määriteosana oleva toinen nimi toimii yleensä joko muotoa kuvaavana metaforana tai ilmaisee jotain kulkineitten valmistuksellisesta alkuperästä tai keskinäisistä suhteista. Nimeämisperusteisiin palataan kuitenkin tarkemmin vasta osiossa E.
Primääriosan ja lisämerkityksisen sekundääriosan sisältämät nimet eivät ole erityisen tavallisia, mutta tyyppi on mahdollinen (esim. Lapa-Valtteri 'Plymouth Valiant' ja Mahasitruuna 'Citroën ID tai DS').
Tämän rakennetyypin esiintyvyys epävirallisessa kulkineennimistössä ei ole erityisen tavatonta. Määritysyhdyssanat ovat suomen kielessä huomattavasti summayhdyssanoja tavallisempia, ja sama pätee nimistössäkin (Kivimäki, Kylä-Kossa, Nätti-Jussi vs Nummi-Pusula, Anna-Kaisa). Kaksiosaisissa nimissä – myös kulkineennimissä – viralliseen nimeen pohjautuva edusosa siis useimmiten määrittää, mikä kohde on, ja määriteosa kuvaa kohdetta jossakin suhteessa. Kun paikannimistöntutkimuksessa on haluttu erotella appellatiiviset ja propriset edusosat, on ollut tapana puhua lajia ilmaisevista nimenosista ja nimittävistä nimenosista. Voidaan kuitenkin toisaalta ajatella, että Kossat (Kylä- ja Mäki-Kossa) olisivat olleet eräänlainen Kossien laji ja että proprisuuden ja appellatiivisuuden ero viime kädessä riippuisi siitä, paljonko kielenkäyttäjän tuntemalla lajilla edustajia olisi. Näin siis kaikki rakenteeltaan määritysyhdyssanaa muistuttavat nimet, eli nimet, joissa osien välillä on determinatiivinen suhde, hahmottuvat oikeastaan yhdeksi ja samaksi ryhmäksi. Primääri–sekundääri-opposition suhteen tällaiset propriedusosaiset nimet toki muodostavat osd-nimityypin appellatiiviedusosaisten jäädessä pr + pr-tyypiksi. Rakennetyyppi (määritysyhdyssana ja tätä vastaava tyyppi, jossa edusosana on propri) on joka tapauksessa vanha, ja se on omaksuttu myös kulkineiden nimeämiseen ilmeisesti jo varsin varhaisessa vaiheessa. Yhdysnimessä virallisen nimen johdannaiset toimivat yleensä edusosina.
Siirry seuraavaan alalukuunC:4.3 Useampiosaisia kompleksisia rakennetyyppejä