A:2 Tutkimuksen aineisto

Edeltävässä luvussa A:1 määriteltiin se, mitä tutkimuksen kohteena olevat epäviralliset kulkineennimet ovat ja miten ne suhteutuvat slangiin, murteisiin ja erilaisiin nimien luokitteluihin. Tässä luvussa kuvataan ja arvotetaan tutkimuksen tutkimusaineisto ja sen keruuprosessi ja käyttö.

Perustiedot aineistosta

Tutkimusaineisto on monilähtöinen ja olen pääosin kerännyt sen itse vuosina 2004–2012. Aineistossa on suomalaisia epävirallisten kulkineennimien esiintymiä yhteensä 4714. Eri nimiä on hiukan vähemmän, nimittäin 3494. Lisäksi olen kerännyt virolaisia epävirallisia kulkineennimiesiintymiä 741, joista eri nimiä on 632. Viron aineisto on huomattavasti pienempi, mutta maitten väkilukuun suhteutettuna virolais- ja suomalaisaineisto ovat tasakokoisemmat. Vironkielisen aineiston avulla on selvitettävissä, miten laajalti virolainen epävirallinen kulkineennimistö muistuttaa suomalaista kulkineennimistöä (ks. G:2), ja lisäksi siitä on saatu tukea joidenkin nimien analyysissä ja laajempien tendenssien etsinnässä. Lisäksi olen poiminut kansan näkemyksiä kulkineista, nimenannosta ja kulkineennimistä. Aineisto voidaan kuvata seuraavalla tavalla:

Nimiaineistoa ei ole juuri rajattu (ks. kuitenkin A.2.2), vaan aineistona on kaikki epävirallisen kulkineennimen määritelmän (luku A:1 alalukuineen) täyttävät aineistoon saadut ilmaukset. Aineistopoimintoja on säilytetty aluksi vihkoissa ja Excel-taulukossa, myöhemmin tähän tarkoitukseen luodussa tietokannassa, joka on myös tämän sivuston perustana.

Alkavan luvun sisältö

Ensimmäisessä alaluvussa A:2.1 esitetään, miten näitä epävirallisia kulkineennimiä sisältävä tutkimusaineisto on kerätty eri lähteistä: haastattelut, lehti- ja kirjallisuuspoiminnat, sanomalehtivetoomusten avulla saadut kirjeet, sähköpostit ja tekstiviestit, opiskelijakysely Tallinnassa, runsaat poiminnat nettifoorumeilta ja netissä ollut sähköinen kyselylomake. Seuraavaksi (A:2.2) todetaan, että aineisto on rajattu pääpiirteittäin em. kulkineennimen määritelmän mukaan mutta myös muin perustein (mm. kieli) on tehty pieniä ulosrajauksia. Toisessa alaluvussa esitetään myös numerotietoja aineiston jakautumisesta eri lähteiden ja kulkinelajien mukaan. Kolmannessa alaluvussa A:2.3 esitetään aineiston nimien etymologioinnissa ja muussa analyysissä noudatetut periaatteet. Alaluvussa A:2.4 selvitetään miten aineistoa (nimet, lähdetieto, analyysit) on hallinnoitu aluksi excel-taulukoissa ja sitten sql-tietokannassa, ja lopuksi alaluvussa A:2.5 tuodaan esille, että nimien keruu on myös kansanperinteen tallennustyötä.

Siirry seuraavaan alalukuunA:2.1 Aineistonkeruun vaiheet