Hae kulkineennimiä:
Jotta kulkineennimien ominaisuuksista voidaan laajemmalti sanoa jotain, kaikki tutkimusaineistoon kertyneet propriset ja appellatiiviset nimet on tullut etymologioida yksi kerrallaan. Etymologiointi on sanojen (ml. nimet) alkuperän tutkimusta, jossa voidaan keskittyä yksittäisiin sanoihin (tai nimiin) tai pyrkimyksenä voi olla laajempi yleisesitys. Etymologiseen tutkimukseen voi joskus liittyä myös sananmuodostusmekanismien tutkimusta. Useimmiten etymologiseksi tutkimukseksi mielletään joko vanhimman sanaston vertaileva tutkimus tai toisaalta lainasanatutkimus; muunlaiset alkuperänselitykset ja niiden etsiminen tahtovat jäädä vähemmälle huomiolle. Sanan alkuperän vahvistamisen kriteerejä ovat merkitys, äänneasu ja levikki. Paitsi levikki ja äänneasu myös semanttiset tekijät ovat sitä helpommin selitettävissä, mitä nuorempia lainat ovat. (Häkkinen 1997: 10, 24–36, Kulonen 1996: 9–11, 18–19, 23.)
Nimen etymologiointi tarkoittaa nimen alkuperän, alkuperäisen merkityksen ja asun selvittämistä ja nimen ikäämistä (NP 2008: 114). On kuitenkin todettu, että nimeen sisältyvien sanojen merkityksen selvittäminen ja nimien luokittelu näiden sanojen merkityksen mukaan ei aina riitä selvittämään nimen muotoa ja merkitystä, koska sanoja voidaan käyttää nimen osina eri tarkoituksissa (Zilliacus 2002: 39 [1968]). Toisaalta taas sanastontutkimuksen puolella on mainittu, että alkuperäisten nimeämisperusteiden löytäminen ei yleensä ole mahdollista (Häkkinen 1997: 12).
Myös tässä tutkimuksessa on osittain kyse etymologisesta tutkimuksesta. Väljästi tulkittuna kaikki nimien taustan ja merkityksen selvittäminen ja mahdollisten aiempien muotojen etsiminen tai rekonstruoiminen on myös etymologiointia. Koska suomalaiset kulkineennimet ovat iältään enintään reilut toistasataa vuotta, kyse on juuri "lähietymogioinnista" eli nuoremman sanaston ja nimistön selvittelystä. On kuitenkin todettu, että etymologisen tutkimuksen piiriin kuuluvat myös nuoremmat sanat ja lainat, vaikka ne ovat yleensä olleetkin vähäisemmän tieteellisen kiinnostuksen kohteena. Niiden avulla voidaan saada tietoa mm. muotivirtauksista ja uudissanojen kotiutumisesta kieleen (Häkkinen 1997:11.) Tässä tutkimuksessa nimien etymologiointi ja analyysi mikrotasolla (yksittäisten nimien tasolla) on sekä itsetarkoitus että välttämätön esityö ennen suurempien linjojen etsintää. Varmasti monia kiinnostavat yksittäisten nimien analyysit ovat etsittävissä ja tarkistettavissa sivuston yläpalkissa olevan tietokantahaun avulla. Varsinaisessa sivuston etenevässä tekstissä kuvataan lähinnä yleisempiä linjoja muun muassa nimenmuodostuksesta. Vaikka tämä tutkimus on luettavissa nimistöntutkimuksen piiriin, sitä voidaan katsoa osin myös tutkimuksena uudissanojen ja -nimien muodostamisesta ja lainasanojen mukauttamisesta suomen kieleen.
Lähtökohtana nimien etymologioinnissa on ollut se, mitä informantit ovat nimestä kertoneet tai mitä nimen tarkoitteesta, iästä, käyttöalasta, nimeämisperusteesta jne. on muuten ilmennyt. Nimen etymologiointi on ollut näitten tietojen täydentämistä ja toisinaan myös korjaamista, sillä ihmiset ovat saattaneet muistaa esimerkiksi nimen tarkoitteen väärin. Monissa tapauksissa informantit ovat muistaneet merkkejä, malleja tai korityyppejä ylimalkaisesti. Tietojen tarkistamista on auttanut myös, jos sama nimi on saatu usealta eri informantilta ja nämä ovat muistaneet nimestä ja sen tarkoitteesta toisiaan täydentäviä tietoja. Joskus eri lähteistä saatu tieto on myös ollut keskenään ristiriitaista. Toisinaan myös eri informanteilta kertyneitä käsityksiä on yhdistetty ja suhteutettu toisiinsa ja päädytty näin parempaan lopputulokseen. Mikäli kulkineennimi on perustunut kulkineen ominaisuuksiin (eli ollut ns. primäärinimi tai sisältänyt primääriosan), olen pyrkinyt tarkistamaan nimeämisperusteen mielekkyyden Google-kuvahaun, erikielisten Wikipedioitten ja Autowiki.fi- ja Konedata-palveluitten avulla ja rajoittamaan nimen viittausalan "oikeaksi" subjektiivisen intuitioni mukaan, joskus jopa informantin määrittelemän mallin tai tyypin vastaisesti.
Menetelmiin on vaikuttanut myös nimen primääri tai sekundääri luonne. Jos nimen kuulumisesta jompaan kumpaan pääryhmään ei ole ollut varmuutta, ryhmä on päätelty. Useimmiten epäviralliseen sekundäärinimeen liittyvä virallinen nimi on ollut informantin tiedossa. Epäselvissä tapauksissa virallinen nimi on pyritty tarkistamaan tai jopa selvittämään verkossa sijaitsevien hakupalvelujen avulla. Mystiseltä tuntunut nimiasu on saattanut avautua, kun verkosta on kokeillut etsiä likeisillä hakusanoilla ja törmännyt vanhaan kulkinemerkkiin tai -malliin. Nimien ikäämisessä on esimerkiksi ollut välttämätöntä selvittää, onko tietynmerkkisiä tai -mallisia kulkineita edes valmistettu tai myyty Suomeen tai Viroon, ja jos on, niin mistä lähtien. Tutkimustyö on kaiken kaikkiaan vaatinut runsasta paneutumista suomalaisen kulkinekulttuurin ja yleisemminkin nykykulttuurin kenttään.
Siirry seuraavaan alalukuunA:2.4 Aineiston käsittely tietokannassa