Suhde toiseen kulkineeseen – Kulkine.net


E:6.13 Suhde toiseen kulkineeseen

E:6.13.1 Keskinäinen suhde nimeämisperusteena

Kohteiden keskinäinen suhde tai fyysinen asema toisiinsa nähden on paikannimistön nimeämisperusteluokittelussa pitkään käytetty ryhmä. Keskinäiseen suhteeseen viittaavia paikannimiä ovat esimerkiksi Puoliväli (talo Kärkölässä) tai Yli- ja Ali-Pomppu (taloja Tammelan Torrolla). Myös ikänimet viittaavat talojen keskinäisiin suhteisiin (vrt. Vanhatalo ja Uusitalo).

Henkilöiden keskisiä suhteita ovat omistus- ja ihmissuhteet, joista jo luvun E:6.6 johdannossa mainitsin. Kiinteiden liikkeiden nimissä nimeäminen on samantapaista kuin paikannimistössä, esimerkkinä jyväskyläläinen ravintola Ylä-Ruth tai parturi-kampaamot Venus I ja II. Tuotteiden nimeämisessä keskinäistä suhdetta ilmaistaan liittämällä erilaisia tuotteita samaan tuoteperheeseen (esim. Sunnuntai-tuotteet) ja luomalla keskenään samantapaisia nimiä, esimerkiksi Vaasan Vimpulat ja Jumpulat, jotka olivat aikoinaan kaksi hieman erilaista sämpylätyyppiä.

E:6.13.2 Kulkineen suhde käyttäjään

Kulkineisiin liittyvät suhteet ovat ryhmä, jonka laajuus riippuu suhteen käsitteen rajauksesta. Periaatteessa suurin osa tässä työssä esiintyvistä nimistä kuvaa jollakin tavalla joko kulkineen suhdetta omistajaansa tai toisiin kulkineisiin. Siksi tässä luvussa esiteltävät nimet ovat eräänlainen jäännöserä – nimet, joita muissa luvuissa ei vielä ole käsitelty. Muutama nimi viittaa auton asemaan suhteessa omistajaansa ja valtaosa kulkineiden suhdetta toisiinsa.

Etupäässä naimattomien nuorten keskuudessa entistä omaa ajokkia on tapana nimittää eksäksi. Muita internetin keskustelupalstoilla yleisiä kirjoitusasuja ovat ex ja exä. Usein eksän jälkeen omistaja on hankkinut uuden kärryn, jolloin nimi kuvaa tavallaan myös autojen keskinäistä järjestystä. Ainakaan vielä en ole havainnut puhekielen nyksän 'nykyinen tyttö- tai poikaystävä' vallanneen alaa kulkineennimenä.

Vakiintunut käytäntö on myös perheen toisen, pienemmän auton nimittäminen kakkosautoksi, joskin epävirallisempiakin termejä käytetään (esim. kauppakassi). Kakkosautoa näkee kuitenkin käytettävän yleisesti lehdissäkin. Samaa tematiikkaa on myös presidentin Citroën-merkkisten virka-autojen nimissä Kissa ykkönen, Kissa kakkonen ja Kissa kolmonen. H51 kertoi, että presidentti Koiviston aikaan ja vielä jonkin verran 1990-luvun puolelle saakka katsastusmiehet nimittivät presidentin autoja näillä nimillä. Kissa ykkönen oli presidentin virka-auto ja muut vara-autoja.

E:6.13.3 Kulkineitten keskinäiset suhteet

Muut tässä luvussa esitetyt kulkineennimet kuvaavat juuri kulkineiden suhteita toisiinsa. Tyypillisesti kulkinetta voidaan verrata toiseen saman kulkinetehtaan valmistamaan kulkinemalliin tai toiseen mallikertaan eli korimalliin. Kulkineiden nimeämisen kannalta on haasteellista, että monet autoyhtiöt kierrättävät käyttämiään mallinimiä. Esimerkiksi Ford Escort -nimellä on valmistettu 1955–97 jo ainakin kuutta korimallia, joilla on yhteistä lähinnä nimi ja asema alemman keskiluokan Ford-automallina. Alempi keskiluokka viittaa tässä yhteydessä auton kokoon ja ominaisuuksiin, eikä sillä ole välitöntä yhteyttä autonomistajien sosiaaliluokkaan, välillinen toki. Eri Ford Escortien nimiä aineistossa ovat Vanhakoppa 'Ford Escort mk1', Vanhakotelo 'mk1', Ykköskoppa 'mk1', Välikoppa 'mk2', Välikotelo 'mk2', Kakkoskoppa 'Ford Escort mk2', Kolmoskoppa 'mk3', Neloskoppa 'mk4', Vitoskoppa ja Kutoskoppa 'mk6'. Väli-nimet tuovat esiin ensimmäisen ja kolmannen Escort-korimallin suosion suomalaisilla automarkkinoilla. Näitä nimiä käytetään puheessa myös virallisen mallinimen kanssa; voidaan siis puhua Välimallin Escortista tai Vitoskoppasesta Escortista. Monet edellä esitetyt nimet on saatu Escort Club Finlandilta (T17), mikä selittää eksaktin nimeämisen tarpeen. Autoharrastajien keskuudessa vastaavan tyyppisiä nimiä käytettäneen muidenkin automallien eri korimalleista. On varsin selvää, että ainoastaan puhdas sekundäärinimi voidaan siirtää mallin korimallilta toiselle sellaisenaan. Monesti korimallin vaihdon tai lievemmän faceliftin yhteydessä malli muuttuu siinä määrin, että mallin vanha lempinimi ei enää erityisen hyvin sovellu uudenlaiselle kohteelleen. Tämä käynnistää nimenkäyttäjien mielessä prosessin, jossa mietitään, onko olemassa oleva nimi edelleen käypä kohteelleen – prosessia olen nimittänyt johdantoluvussa mikrohyväksymiskierrokseksi. Joissakin tapauksissa nimi muuttuu, joissakin tapauksissa vanha nimi yleistetään koskemaan myös uutta korimallia, etenkin, jos uudessa korimallissa on joitakin samoja piirteitä kuin vanhemmassa. On myös mahdollista, että vanhan automallin nimi alkaa tarkoittaa ihmisten mielessä ensisijaisesti vanhaa korimallia ja toissijaisesti myös uutta. Tällaisen painottuneen nimenkäytön tutkimiseen onomastiikassa ei toistaiseksi ole juuri paneuduttu.

Korimallien lisäksi variaatiota nimen tarkoitteisiin tuovat myös automallien farmari-, coupé- ym. korimallit. Varsinaisen perusmallin lisäksi samalla mallinimellä voidaan myydä hyvinkin erilaisia autoja. Eri valmistajat erottelevat nämä eri varustelutason ja koon autot eri tavoin, yleisimmin lähinnä käyttämällä mallinimen jäljessä erilaisia kirjainyhdistelmiä. Aina kulkineiden nimeäjätkään eivät erottele kulkineita toisistaan näin tarkasti. Toisinaan taas jokin tietty mallin tyyppi saattaa olla siinä määrin yleinen, että kulkineen epävirallinen mallinimi kuvaa vain tätä; muut tyypit taas saavat puhuttaessa nimeensä tarkenteita. Edellä kuvattujen syiden vuoksi tässä tutkimuksessa nimien tarkoitteiden ilmaisemisessa on jonkin verran epätarkkuutta. Joissakin tapauksissa olen päätellyt korimallin informantien antamien muiden tietojen, lähinnä aikakauden ja muodon perusteella.

Jonkin kulkinemallin ja sen alaisuudessa olevien korimallien keskinäistä asemaa vertailevien nimien lisäksi joukko nimiä kuvaa automerkin ja sen alaisuudessa olevien automallien suhdetta toisiinsa. Monet nimet sisältävät ajatuksen, että automerkkiä tai -mallia olisi suurennettu, pienennetty tai muotoiltu uudelleen. Tällaisia on käsitelty mm. luvussa E:6.1, esimerkkinä mainittakoon Kutistettu Cädi 'Cadillac 1961-1962'.

Saman valmistajan mallien keskinäisiin suhteisiin viittaavaat myös esimerkiksi nimet Kuopus 'Fiat 126' ja ProtoProto-Sisu 'Sisu KB-45 tai A-45 tai AH-45'. Fiat 126 taas oli Suomessa erittäin suosittujen Fiat 500- ja 600-mallien pienikokoinen seuraaja, joka korvattiin uudella mallilla vasta 1990-luvulla. Mobilisti-lehteä 1981 kirjoitettaessa Fiat 126 on siis todella ollut nuorin pikku Fiat. Proto-Sisu taas oli ensimmäinen (1964) Sisu-Auton valmistama nelivetoinen maastokuorma-auto. Puolustusvoimissa mallin sekä sen eri versioiden, A-45:n ja AH-45:n, kutsumanimeksi vakiintui Proto-Sisu tai lyhyemmin Proto. Mallien keskinäiseen suhteeseen viittaavat myös Volkswagen New Beetlen epäviralliset mallinimet Kupla Kakkonen ja Uus Kupla.

Varsin erikoiseen rinnastukseen taas pohjaa Mercedes-Benzin epävirallinen merkkinimi McLaren. Formula 1 -tallin McLarenin autojen käyttämät moottorit on nimittäin vuodesta 1995 valmistanut Mercedes-Benz. Tästä suhteesta on sitten takaperoisesti johdettu, että Mercedes-Benziä voi kutsua McLareniksi. Jonkinasteista suhdetta kuvaa myös ajoneuvoyhdistelmän vetoauton nimitys nuppi. Pienehkö ja hytiltään kapea ja korkea nuppi vetää perässään pitkää perävaunua.

E:6.13.4 Koonti suhteisiin viittaavista nimistä

Kulkinesuhteisiin viittaavista nimiksi on luokiteltu 59 (1,4 % aineiston nimistä ja 1,8 % nimeämisperuste-esiintymistä). Vähäisyys on seurausta siitä, että monet kulkineiden keskinäistä suhdetta ilmaisevat nimet on jo käsitelty toisaalla eikä niitä sen vuoksi ole ollut tarpeen enää tarkastella tässä uudelleen. Monet kulkineennimet nimittäin juuri vertailevat kulkineita toisiinsa, muun muassa koon, muodon ja alkuperän perusteella. Nimeäminen perustuu useinkin jonkinlaiseen kohteiden keskinäisten suhteiden analyysiin. Korkeamäkeä ei ole olemassa ilman alavampia seutuja tai matalampia mäkiä eikä Jussiloita ja Mattiloita ilman muita -la-johtimisia talonnimiä. Lopuksi vielä graafi, joka osoittaa suhdetta ilmaisevien nimien jakaumaa nimen viittaustason mukaan:


Siirry seuraavaan alalukuunE:6.14 Nimeämisperuste tuntematon